1  Asian tausta ja valmistelu

Yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, jäljempänä meristrategiadirektiivi, annettiin 17 päivänä kesäkuuta 2008. Direktiivi on pantu Suomessa täytäntöön lailla vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004, jäljempänä vesien- ja merenhoitolaki), sekä valtioneuvoston asetuksella meren-hoidon järjestämisestä (980/2011, jäljempänä merenhoitoasetus). 

Euroopan komissio osoitti vuonna 2015 Suomelle meristrategiadirektiivin täytäntöönpanoon liittyvän tiedustelun. Tiedustelussa komissio toi esiin joitakin meristrategiadirektiivin säännöksiä, joita ei komission tulkinnan mukaan oltu saatettu osaksi Suomen lainsäädäntöä tai niiden saattaminen osaksi Suomen lainsäädäntöä oli ollut puutteellista. Suomi sitoutui tiedusteluun antamassaan vastauksessa täydentämään ja täsmentämään lainsäädäntöään joiltain osin. Täydennyksiä ja täsmennyksiä koskevat lainsäädäntömuutokset tulivat voimaan vuoden 2017 aikana. 

Tämän jälkeen Suomi on 11 päivänä lokakuuta vastaanottanut 2019 komissiolta virallisen huomautuksen, jossa komissio on tuonut esiin joitakin uusia täsmennystarpeita Suomen kansallisen lainsäädännön suhteen. Lisäksi komissio on joiltain osin katsonut, etteivät Suomen vuonna 2017 tekemät muutokset ole olleet riittäviä. Komission esittämät huomautukset koskevat merivesien tilan arvioinnin, ympäristön hyvän tilan määrittämisen, ympäristötavoitteiden, meren tilaa koskevien seurantaohjelmien sekä merenhoitoa koskevan kansainvälisen yhteistyön määräyksiä. Huomautukset ovat luonteeltaan teknisiä. 

Tämä hallituksen esitys koskee vesien- ja merenhoitolakiin tehtäviä lakiteknisiä täsmennyksiä meristrategiadirektiivin täytäntöönpanon täydentämiseksi. Lakimuutosten lisäksi merenhoitoasetusta on tarkoitus tarvittavilta osin täsmentää komission huomautuksen johdosta. 

2  EU-säädöksen tavoitteet ja pääasiallinen sisältö

Meristrategiadirektiivillä luodaan puitteet toimenpiteille, jotka ovat tarpeen meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi vuoteen 2020 mennessä. Meristrategiadirektiivi velvoittaa jäsenvaltioita laatimaan merialueilleen kansalliset meristrategiat, joita Suomessa kutsutaan merenhoitosuunnitelmiksi. Merenhoitosuunnitelma koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäinen sisältää meriympäristön hyvän tilan määritelmät, arvion meriympäristön tilasta sekä ympäristötavoitteet ja niihin liittyvät indikaattorit. Merenhoitosuunnitelman toisena osana laaditaan seurantaohjelma, ja kolmantena osana toimenpideohjelma ympäristö- ja tilatavoitteiden saavuttamiseksi. Merenhoitosuunnitelman osat tarkistetaan joka kuudes vuosi ja ne raportoidaan Euroopan komissiolle direktiivin määritteleminä ajankohtina. 

Direktiivissä painotetaan merialuekohtaisen kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä sekä EU:n jäsenvaltioiden kesken että EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa. Direktiivin toimeenpanossa tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää olemassa olevia rakenteita, kuten alueellisia merensuojelusopimuksia. 

3  Nykytila ja sen arviointi

Meristrategiadirektiivi pantiin Suomessa täytäntöön muuttamalla lakia vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004). Lain nimike muutettiin ja lakiin lisättiin uusi merenhoidon järjestämistä koskeva 4 a luku (272/2011). Muutokset tulivat voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2011. Lain nojalla annettiin lisäksi valtioneuvoston asetus merenhoidon järjestämisestä (980/2011), joka tuli voimaan 1 päivänä syyskuuta 2011. 

Osa vesien- ja merenhoitolain sekä merenhoitoasetuksen säännöksistä jätettiin yleisluonteisemmiksi kuin direktiivi, koska alkuperäissäännöksen sisällön toistamista kansallisessa säännöksessä ei pidetty tarkoituksenmukaisena. Euroopan komission vuonna 2015 Suomelle osoittaman tiedustelun sekä vuonna 2019 osoittaman virallisen huomautuksen johdosta kansallisia säännöksiä on kuitenkin tarpeen täsmentää. Vesien- ja merenhoitolain säännösten täsmentämisen ohella myös merenhoitoasetusta on tarkoitus tarvittavilta osin täsmentää. 

Huomionarvoista on, että Suomen kansallisia merenhoitosuunnitelmia laadittaessa on nojattu kansallisen lainsäädännön ohella meristrategiadirektiiviin sekä sen alla laadittuihin suositus- ja muihin asiakirjoihin. Näin on toimittu myös niiden direktiivin määräysten osalta, joihin Euroopan komissio on viitannut Suomelle osoittamassaan huomautuksessa. Euroopan komission havaitsemien lainsäädäntöteknisten puutteiden ei näin ollen katsota johtaneen direktiivin puutteelliseen toimeenpanoon käytännön merenhoitotyössä. 

4  Ehdotukset ja niiden vaikutukset

Vesien- ja merenhoitolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lakiin tehtäisiin tarvittavat täsmennykset meristrategiadirektiivin täytäntöönpanon täydentämiseksi. Lain sanamuotoja täydennettäisiin ja täsmennettäisiin merivesien tilan arvioinnin, ympäristön hyvän tilan määrittämisen, ympäristötavoitteiden ja meren tilaa koskevien seurantaohjelmien osalta. 

Esityksessä ehdotetaan muutettavan vesien- ja merenhoitolain 26 c, 26 d ja 26 h §:ää. Muutokset liittyisivät meristrategiadirektiivin 8 artiklan mukaiseen merivesien arviointiin, 9 artiklan mukaiseen ympäristön hyvän tilan määrittämiseen ja 11 artiklan mukaisiin seurantaohjelmiin. 

Meriympäristön tilan alustavaa arviointia ja hyvän tilan määrittämistä koskevaa vesien- ja merenhoitolain 26 c §:ää täsmennettäisiin alustavassa arviossa huomioon otettavien tekijöiden osalta. Pykälän 1 momentin 1) kohtaan lisättäisiin merivesien olennaisten piirteiden ja ominaisuusien lisäksi maininta vallitsevan tilan analyysista. Pykälän 1 momentin 2) kohdassa mainittujen vallitsevien paineiden osalta täsmennettäisiin, että paineet kattavat myös niiden laadulliset ja määrälliset yhdistelmät. Kohdan sanamuotoa täsmennettäisiin lisäksi siten, että ihmisen toiminta mainitaan meriympäristön tilaan kohdistuvien paineiden yhteydessä. 

Merenhoidon ympäristötavoitteita koskevaa 26 d §:ää täsmennettäisiin niiden tekijöiden osalta, jotka olisi otettava huomioon ympäristötavoitteiden asettamisessa ja niitä kuvaavien ominaisuuksien, paineiden ja vaikutusten määrittämisessä. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin rajat ylittävien vaikutusten lisäksi rajat ylittävät piirteet. Lisäksi merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaa koskevaan 26 h §:ään lisättäisiin täsmentävä maininta siitä, että seurantaohjelmat laaditaan lain 26 c §:n mukaisesti tehtyyn meriympäristön tilan alustavaan arvioon perustuen. 

Esitykset ovat lakiteknisiä tarkennuksia, joilla ei ole vaikutuksia käytännön merenhoitotyöhön. 

5  Lausuntopalaute

Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella Lausuntopalvelu.fi –palvelussa 3.4.-11.5.2020. Esityksestä pyydettiin lausunnot seuraavilta tahoilta: maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, oikeusministeriö, ulkoministeriö, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtioneuvoston kanslia, aluehallintovirastot, elinkeino-, liikenne – ja ympäristökeskukset, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Metsähallituksen luontopalvelut, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Ruokavirasto, Suomen Kuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kalatalouden keskusliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, WWF Suomi, Luonto-Liitto ry, Natur och Miljö r.f. ja BirdLife Suomi ry. 

Luonnoksesta saatiin yhteensä 10 lausuntoa seuraavilta tahoilta: liikenne- ja viestintäministeriö, ulkoministeriö, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Luonnonvarakeskus, Metsähallituksen luontopalvelut, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Kalatalouden keskusliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry sekä Suomen luonnonsuojeluliitto ry. 

Esitettyjä muutoksia pidettiin lausunnoissa kannatettavina tai niihin ei kohdistunut huomautettavaa. Ainoastaan Metsähallitus esitti lausunnossaan 26 c § 1 momentin 2) kohtaan lisättäväksi maininnan siitä, että vallitsevat paineet pitävät sisällään ihmisen toiminnan. Esitystä perusteltiin sillä, että ihmisen toiminta mainitaan myös meristrategiadirektiivin 8 artiklan 1 kohdassa. Metsähallituksen näkemystä pidettiin perusteltuna ja 26 c § 1 momentin 2) kohdan sanamuotoa päädyttiin täsmentämään siten, että ihmisen toiminta mainitaan meriympäristön tilaan kohdistuvien paineiden yhteydessä. 

6  Lakia alemman asteinen sääntely

Vesien- ja merenhoitolakia koskevien muutosten ohella on tarkoitus täsmentää merenhoitoasetuksen 5, 6 ja 8 §:ää. 

Merivesien olennaisten piirteiden ja ominaisuuksien selvittämistä koskevaan 5 §:n 1 momenttiin on tarkoitus lisätä maininta merivesien fyysisistä ja kemiallisista ominaisuuksista, elinympäristöistä, biologisista ominaisuuksista ja hydromorfologiasta, osana selvittämisessä huomioon otettavia tekijöitä. Pykälään on lisäksi tarkoitus lisätä toinen momentti kansainvälisestä yhteistyöstä, jota tehdään merivesien olennaisten piirteiden ja ominaisuuksien selvittämisessä. 

Kansainvälistä yhteistyötä koskeva lisäys on asetuksen 5 §:n ohella tarkoitus tehdä myös meriympäristöön vaikuttavan toiminnan arviointia koskevaan 6 §:ään. Lisäksi asetuksen 8 §:n 1 momentin viittausta meristrategiadirektiivin liitteisiin on tarkoitus täsmentää. 

7  Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian. 

8  Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Meristrategiadirektiivin täytäntöönpanon täydentämiseen liittyvät muutokset toteuttaisivat osaltaan perustuslain 20 §:n 2 momenttia. Säännöksen mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. 

Edellä esitetyn perusteella esitys laiksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta voidaan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.