1
Lakiehdotuksen perustelut
1 §.Rahoituskeskus, yhtiö ja niiden muodostama Business Finland kokonaisuus. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa toteuttava Innovaatiorahoituskeskus Business Finland sekä Business Finland osakeyhtiö muodostaisivat Business Finland –kokonaisuuden joka kuuluisi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan ja ohjaukseen. Innovaatiorahoituskeskus Business Finland (rahoituskeskus) vastaisi valtion kokonaan omistamien Business Finland osakeyhtiön (yhtiö) sekä Tekes Pääomasijoitus Oy:n omistajaohjauksesta siten kuin valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain (1368/2007) 6 §:ssä säädetään.
Muutos tähtää yrityspalveluiden selkiyttämiseen yhdistämällä innovaatio- ja vienninedistämispalveluiden asiakasrajapinnan ja toisaalta tekemällä nykyistä selkeämmän jaottelun julkisen vallan tehtäviin, jotka osoitetaan virastolle, sekä muihin tehtäviin, jotka toteutetaan yhtiössä. Tämä antaisi myös enemmän mahdollisuuksia toiminnan joustavaan kehittämiseen valtion ja julkisen vallan yrityspalvelukentässä tulevaisuudessa.
Rahoituskeskusta ja yhtiötä johdettaisiin yhtenä kokonaisuutena yhteisellä strategialla ja samoin yhtenäisellä johtamisjärjestelmällä. Nykyinen Tekesin ja Finpron erillinen johtamisjärjestelmä ei edistä niihin tavoitteisiin pääsemistä, joita valtioneuvosto on yrityspalvelujärjestelmälle asettanut. Rahoituskeskuksen ja yhtiön muodostama Business Finland -kokonaisuus tuottaisi ja tarjoaisi yrityspalveluita Business Finland –yhteisnimen alla. Operatiivisessa toiminnassa sekä asiakaspalvelussa kokonaisuudesta käytettäisiin yhteisnimeä Business Finland.
2 §.Toiminnan tavoite. Rahoituskeskuksen ja yhtiön muodostaman toiminnallisen kokonaisuuden tavoite olisi auttaa elinkeinoja uudistumaan ja kehittymään teknologian ja innovaatioiden keinoin, edistää kansainvälistä verkottumista sekä parantaa työelämän laatua. Toiminnan tavoitteena olisi kasvattaa arvonlisää, vahvistaa elinkeinoelämän kasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä, lisätä vientiä ja Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja pääomasijoituksia sekä Suomeen suuntautuvaa matkailua. Pitkällä aikavälillä toiminnan tulisi parantaa tuottavuutta sekä luoda työllisyyttä ja hyvinvointia.
Rahoituskeskuksen ja yhtiön toiminnan strategisella ja toiminnallisella yhdistämisellä edesautetaan yhden yhtenäisen asiakasrajapinnan luomista suhteessa asiakaskuntaan, mikä luo edellytykset tavoitteiden saavuttamiselle. Esimerkiksi innovaatio- ja viennin edistämiseen liittyviä palveluita käyttävät yritykset tarvitsevat kyseiset palvelut samanaikaisesti, jolloin on tarkoituksenmukaista, että yhtiössä hoidetaan asiakaspalvelutoimintaan liittyvää elinkeino- ja innovaatiopolitiikan täytäntöönpanoon liittyviä operatiivisia tehtäviä. Tämä mahdollistaa asiantuntijaresurssien yhdistämisen ja ns. yhden luukun palvelut.
3 §.Rahoituskeskuksen tehtävät. Rahoituskeskus tuottaisi rahoitus-, asiantuntija- ja verkostopalveluita, joilla se edistäisi:
1) innovaatioiden, teknologian sekä uuden liiketoiminnan kehittämistä;
2) tuloksellisia innovaatio- ja kokeiluympäristöjä sekä innovaatiokyvykkyyttä;
3) tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä sen tulosten laaja-alaista hyödyntämistä elinkeinotoiminnassa, työelämässä ja muualla yhteiskunnassa;
4) suomalaisten yritysten ja tutkimuksen kansainvälistymistä ja viennin kasvua sekä yritysten kansainväliseen liiketoimintaan liittyvän osaamisen kehittämistä;
5) ulkomaisten investointien ja pääomasijoitusten kohdistamista Suomeen;
6) ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kasvua ja kehittämistä; sekä
7) aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinan kehittymistä.
Kyseinen luettelo kattaa nykyisten Innovaatiorahoituskeskus Tekesin ja Finpro Oy:n keskeisimmät tehtävät. Kyse on valtiokonsernissa keskeisimmistä elinkeino- ja innovaatiopolitiikan käytännön toteuttamiseen liittyvistä tehtävistä. Tehtävissä korostuu sekä yrityskentän yhteydet että toimivat kontaktit korkeakoulu- ja tutkimuskenttään sekä innovaatiorahoitusalan toimijoihin kuten myös tuleviin maakunnallisiin toimintoihin.
Rahoituskeskuksessa olisi kokonaisuuden johto sekä eräät tukitoiminnot. Yhtiöön koottaisiin edellä mainittuihin tehtäviin liittyvää edistämistoimintoja. Rahoituskeskus määrittelisi palvelusopimuksella kulloinkin yhtiöltä tarvittavat suoritteet. Rahoituskeskuksessa olisi riittävä asiantuntemus yhtiön toiminnan ohjaukseen osana elinkeino- ja innovaatiopolitiikan täytäntöönpanoa.
Rahoituskeskus toimisi 1—7 –kohdissa mainittuihin tehtäviin liittyvän valtiontuen osalta myös valtionapuviranomaisena. Rahoituskeskus hoitaisi myös elinkeino-, energia- ja ympäristöpoliittisiin tukiin liittyviä valtionapuviranomaisen tehtäviä. Näiltä osin rahoituskeskus vastaisi käytännössä niistä tehtävistä, jotka nykyisin on säädetty Innovaatiorahoituskeskus Tekesin tehtäviksi. Rahoituksella tarkoitetaan avustuksia ja lainoja niitä koskevan sääntelyn puitteissa. Lainat voivat olla myös pääomalainoja. Kyseisistä tukimuodoista on olemassa omat asetuksensa, joihin valmistellaan nimenmuutokset.
Rahoituskeskus suorittaisi lisäksi ne elinkeino- ja innovaatiopolitiikan suunnitteluun, selvityksiin, kokeiluun ja seurantaan liittyvät tehtävät, jotka työ- ja elinkeinoministeriö sille tulosohjauksessaan antaa tai jotka sille erikseen valtioneuvoston asetuksella säädetään.
Rahoituskeskuksen edellä mainituista tehtävistä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
4 §.Kilpailuttaminen pienten ja keskisuurten yritysten puolesta. Lakiehdotuksen kohta vastaisi nykyisin voimassa olevaa Tekeslain 3 a §:ää. Rahoituskeskus voisi kilpailuttaa julkisista hankinnoista annettua lakia (1397/2016) noudattaen tavaran- ja palveluntuottajat niiden pienten ja keskisuurten yritysten puolesta, jotka saavat rahoituskeskukselta tai yhtiöltä valtionavustuslain (688/2001) mukaista rahoitusta tutkimus-, kehittämis- tai innovaatiotoimintaan. Rakennusurakoita ei voitaisi rahoittaa.
Lähtökohtaisesti rahoituskeskuksen kilpailuttamia palveluita käyttäisivät ne yritykset, joiden tulisi muuten kilpailuttaa hankinnat hankintalain mukaisesti saadessaan tukea yli puolet hankinnan arvosta. Yritys voisi valita hankinnan toteuttajaksi toimittajan, jonka rahoituskeskus on yrityksen puolesta kilpailuttanut.
Pienellä ja keskisuurella yrityksellä tarkoitettaisiin nykyisin voimassa olevan säännöksen mukaisesti mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetun komission suosituksen 2003/361/EY mukaisia yrityksiä.
5 §.Rahoituskeskuksen johtaminen. Pääjohtaja johtaisi, valvoisi ja kehittäisi rahoituskeskusta sekä rahoituskeskuksen ja yhtiön muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta. Pääjohtajan nimittäisi valtioneuvosto. Pääjohtaja vastaisi toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta työ- ja elinkeinoministeriölle.
Johtamisjärjestelmä on rakennettu korostamaan rahoituskeskuksen pääjohtajan aseman merkitystä ja päätösvaltaa rahoituskeskuksen ja yhtiön muodostaman kokonaisuuden johtamisessa. Erityisesti ajatellen uuden toimintamallin käynnistämistä ja alkuvaihetta on tärkeää, että pääjohtajalla on keskeinen rooli organisaatioiden toimintaa koskevassa johtamisessa ja linjauksissa. Lainmuutoksella tavoitellaan innovaatio- ja viennin edistämiseen liittyvien palveluiden yhdistämistä, ja tällainen muutosprosessi edellyttää, että pääjohtajalla on riittävät hallinnolliset välineet johtaa muutosta.
Pääjohtaja vahvistaisi rahoituskeskuksen työjärjestyksen, jossa määriteltäisiin myös tarkemmin käytännön toimintaan ja merkitykseltään pienempiin päätöksiin liittyvät toimivallan delegoinnit. Työjärjestyksellä voitaisiin siirtää pääjohtajan ratkaisuvaltaa rahoituskeskukseen palvelussuhteessa olevalle henkilölle.
Pääjohtaja päättäisi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetussa laissa (1368/2007) tarkoitettujen, tämän lain 1§:ssä mainittujen viraston hallinnoimien osakeyhtiöiden omistajaohjauksesta. Omistajaohjauksen keskittämisellä pääjohtajalle korostetaan muutosjohtamisessa tarvittavaa dynamiikkaa.
Pääjohtajaksi nimitetyn tulee ennen tehtävän vastaanottamista antaa virkamieslain 8a§:n tarkoittama ilmoitus sidonnaisuuksistaan.
6 §.Rahoituskeskuksen johtokunta. Rahoituskeskuksella olisi johtokunta, jonka valtioneuvosto nimittäisi kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Valtioneuvosto nimittäisi johtokunnalle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Kahta vuotta on pidettävä voimakkaasti kehittyvässä ja muuttuvassa yrityskentässä sopivana johtokunnan toimikautena.
Johtokuntaan kuuluisi vähintään viisi ja enintään kymmenen rahoituskeskuksen toimialaa tuntevaa henkilöä, joista yksi edustaisi työ- ja elinkeinoministeriötä. Johtokunnan määrää harkittaessa on syytä huomioida, että Business Finland –kokonaisuuteen voi kuulua myös neuvottelukuntia.
Johtokunnan jäseneksi ei voitaisi nimittää rahoituskeskukseen tai yhtiöön palvelussuhteessa olevaa henkilöä, lukuun ottamatta henkilöstön edustajaa.
Pääjohtaja toimisi johtokunnan esittelijänä. Pääjohtajalla olisi läsnäolo- ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa. Kyseessä ovat valtionhallinnossa tavanomaiset lähinnä kokousten organisointiin liittyvät tekniset järjestelyt.
Rahoituskeskuksen henkilöstö valitsisi johtokuntaan keskuudestaan edustajan, jolla olisi läsnäolo- ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa lukuun ottamatta nimitysasioita.
7 §.Johtokunnan tehtävät. Johtokunta ohjaisi, seuraisi ja valvoisi Business Finland –kokonaisuuden toimintaa. Johtokunta päättäisi Business Finland -kokonaisuuden yleisistä toimintalinjoista ottaen huomioon työ- ja elinkeinoministeriön asettamat tavoitteet ja omistajaohjauksen periaatteet/linjaukset. Johtokunnan roolin määrittelyyn vaikuttaa tarve korostaa pääjohtajan asemaa erityisesti uuden toimintamallin käyntiinlähtö- ja toiminnan alkuvaiheessa.
Johtokunta päättäisi rahoituksen myöntämisestä yritysten ja yhteisöjen viraston tehtäväalueeseen kuuluviin hankkeisiin valtion talousarviossa osoitettujen myöntämisvaltuuksien puitteissa. Tarkempia säännöksiä rahoituksen myöntämisen perusteista voitaisiin antaa valtioneuvoston asetuksella. Rahoituskeskuksessa tehtäisiin rahamäärältään erisuuruisia rahoituspäätöksiä, joiden suhteen päätösten hierarkkinen taso määriteltäisiin työjärjestyksessä.
Johtokunta toimisi päätöksentekotilanteissa kollektiivina jossa puheenjohtajan ääni ratkaisisi, mikäli äänestyksessä tulee tasatulos. Johtokunnan kokoonpanosta, johtokunnan muista tehtävistä ja päätöksenteosta voitaisiin säätää valtioneuvoston asetuksella.
8 §.Business Finland –neuvottelukunnat. Rahoituskeskus voisi asettaa Business Finland -kokonaisuuden toimintaa seuraamaan Business Finland -neuvottelukuntia.
Neuvottelukuntien kokoonpanossa voidaan huomioida keskeiset sidosryhmät ja tarvittava erityisosaaminen jotka tukevat Business Finland -kokonaisuuden tavoitteita. Neuvottelukuntien tarkoitus olisi tukea Business Finland –kokonaisuuden toimintaa luomalla suoria kontakteja yritysjohtoon ja hyödyntämällä yritysjohdon näkemyksiä. Neuvottelukuntien toimintaan ei sisälly julkisen vallan käyttöä.
9 §.Ulkomailla työskentelevän henkilöstön palvelussuhteen ehdot. Ulkomailla työskentelevän rahoituskeskuksen henkilöstön palkkauksesta, ulkomaanedustuksen korvauksista, työajasta, vuosilomasta ja virkavapaudesta on voimassa, mitä ulkomaanedustuksen osalta säädetään taikka mitä valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) nojalla sovitaan.
Ulkomailla oleva henkilöstö on sekä Suomesta lähetettyä että paikalta palkattua ja pääsääntöisesti Yhtiön palveluksessa. Ulkomailla toimitaan myös enenevässä määrin paikallisten kumppaneiden kanssa. Ulkomaan toimipisteissä pyritään toimimaan tulevaisuudessa enenevässä määrin yhteistyössä ulkoministeriön kanssa esimerkiksi toimimalla yhteisissä tiloissa silloin kun se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi tai käyttämällä yhteisiä työkaluja. Ulkomaanedustustojen päälliköt ovat maajohtajina keskeisessä asemassa yhteistyössä ulkoministeriön kanssa sovittavien toimenpidesuunnitelmien toteutuksen ohjauksessa.
Vuositavoitteet ulkomaantoiminnoille asetetaan yhteistyössä ulkoministeriön ja Business Finlandin kesken, huomioiden mahdollisten muiden ministeriöiden ulkomailla oleva henkilöstö.
10 §.Tarkemmat säännökset rahoituskeskuksen hallinnosta. Rahoituskeskuksen virkojen kelpoisuusvaatimuksista ja virkojen täyttämisestä on voimassa, mitä valtion virkamieslaissa (750/1994) säädetään. Organisaatiosta, johtamisesta, virkamiehen virkavapauden myöntämisestä ja sijaisuudesta sekä valtion edustamisesta tuomioistuimissa ja virastoissa säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Tarkoituksena on valmistella Business Finlandia koskeva asetus samanaikaisesti tai viivytyksettä lain säätämisen jälkeen.
11 §.Yhtiön tehtävät. Yhtiö toimisi rahoituskeskuksen ohjauksessa ja rahoituskeskuksen kanssa tehtävän palvelusopimuksen perusteella lakisääteisten tehtäviensä puitteissa. Business Finland yhtiö edistäisi:
yritysten kykyä kehittää ja kaupallisesti hyödyntää innovaatioita ja uutta teknologiaa sekä uusien innovatiivisten yritysten ja liiketoimintojen syntymistä;
elinkeinoelämän uudistumista tukevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa;
yritysten keskinäistä sekä niiden ja julkisyhteisöjen ja tutkimusorganisaatioiden välistä yhteistyötä;
Kyseiset tehtävät 1—3 ovat keskeisiä Innovaatiorahoituskeskus Tekesin tehtäviä Sekä Tekesin että Finpron tehtävien yhdistäminen Business Finlandiin kuvastaa yleistavoitetta jonka mukaan näiden kummankin toimijan tehtävät halutaan yhdistää yhteiseen palveluprosessiin.
(edistää) suomalaisten yritysten ja tutkimuksen kansainvälistymistä ja viennin kasvua ja yritysten kansainväliseen liiketoimintaan liittyvää osaamista;
ulkomaisten investointien ja pääomasijoitusten kohdistamista Suomeen;
ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kasvua ja kehittämistä.
Nämä kolme tehtävää ovat muodostaneet keskeisen osa Finpro Oy:n tehtävistä. Yritysten kansainvälistyminen sekä kansainvälisen tutkimusyhteistyön edistäminen on ollut myös Tekesin keskeinen tehtävä. Uuteen kokonaisuuteen yhdistyvät siten nämä aiemmat palvelukokonaisuudet.
Yhtiön tehtävistä voitaisiin säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Yhtiön tehtävät johtuvat rahoituskeskuksen tehtävistä, ja ovat luonteeltaan rahoituskeskuksen muiden kuin rahoituspäätöksiin liittyvien tehtävien käytännön toteuttamista ja täytäntöönpanoa. Tehtävät edellyttävät osaamisen ja asiantuntemuksen kehittämistä kullakin tehtäväalueella niitä koskevien rahoituspäätösten ja ohjelmasuunnittelun tueksi. Yhtiö tuottaisi rahoituskeskuksen tehtäviin liittyviä palveluita rahoituskeskuksen ohjauksessa rahoituskeskuksen kanssa laadittavan palvelusopimuksen mukaisesti. Palvelusopimuksessa määriteltäisiin rahoituskeskuksen yhtiöltä vuosittain tilaamat suoritteet, niiden hinnoitteluperusteet sekä rahoituskeskuksen yhtiölle maksama korvaus. Palveluista voidaan laatia omat sopimusliitteet, joista ilmenevät tarkemmat palveluiden tuloksellisuus- ja vaikuttavuustavoitteet, laatukriteerit sekä muut seikat.
Yhtiön johto järjestettäisiin osakeyhtiölain mukaan.
Yhtiö tekisi tai teettäisi myös tki- ja kansainvälistymisrahoitukseen ja sen vaikuttavuuteen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä. Yhtiöllä säilyisi rahoituskeskuksen ohjauksessa Finpron Oy:lle nykyisin kuuluvien palveluiden kuten yritysten kansainvälistämiseen liittyvien palveluiden, kansainvälistymisneuvontapalveluiden ja verkottamispalveluiden toteuttaminen, Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien ja matkailun edistämiseen liittyvät palvelut samoin kuin em. osa-alueisiin liittyvä ohjelmatoiminta.
Yhtiö hoitaisi tehtäväänsä liittyvää kansainvälistä toimintaa. Yhtiön tehtävistä voitaisiin säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
12 §.Yhtiön taloudellinen toiminta. Yhtiön toiminnan tarkoituksena ei olisi voiton tuottaminen. Yhtiön mahdollinen voitto käytettäisiin kokonaisuudessaan yhtiön tehtävien mukaiseen toimintaan kuten osaamisen kehittämiseen. Yhtiö ei toimisi kilpailluilla markkinoilla vaan sen tehtävät liittyisivät sellaisiin elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimeenpanotehtäviin, joita ei voida kokonaisuutena esimerkiksi kilpailuttaa.
13 §.Rahoituskeskuksen ja Yhtiön välinen palvelusopimus. Rahoituskeskus ja yhtiö tekisivät vuosittain palvelusopimuksen, jossa määriteltäisiin lakisääteisiin tehtäviin liittyvät toimenpiteet kulloisellakin sopimuskaudella ja niistä yhtiölle vuosittain maksettava korvaus. Palvelusopimukseen liitettäisiin suunnitelma BF-kokonaisuuden tulevan nelivuotiskauden toiminnasta. Suunnitelma olisi lähinnä toiminnan suunnittelua helpottamaan tarkoitettu asiakirja joka ei olisi sitova asiakirja.
Rahoituskeskuksen yhtiöltä tekemiin hankintoihin ei sovellettaisi hankintalakia. Rahoituskeskuksen ja yhtiön välinen suhde täyttäisi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 15 §:ssä sidosyksikkösuhteelle määritellyt edellytykset, joiden johdosta hankintalain säännöksiä ei sovellettaisi sopimussuhteessa tehtyihin hankintasopimuksiin. Sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintalain 15 §:n 1 momentin mukaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä. Lisäksi edellytyksenä on, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa ja että yksikkö harjoittaa enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Sidosyksikköä koskevat säännökset perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2014/24/EU julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta. Direktiivin 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa toiminnan kohdistumista koskeva sidosyksikkösuhteen edellytys on muotoiltu siten, että vähintään tietty prosenttiosuus hankintayksikön määräysvallassa olevan oikeushenkilön toiminnoista suoritetaan niiden tehtävien täyttämiseksi, jotka se on vastaanottanut määräysvaltaa käyttävältä hankintaviranomaiselta tai muilta kyseisen hankintaviranomaisen määräysvallan alaisilta oikeushenkilöiltä.
Yhtiön toiminnot liittyisivät rahoituskeskuksen tarvitsemien edistämis- ja muiden toimenpiteiden toteuttamiseen. Hallinnollisten tukipalvelujen lisäksi rahoituskeskus teettäisi Yhtiöllä lain 3 §:ssä määriteltyjen rahoituskeskuksen ydintehtävien käytännön toteuttamiseen liittyviä tehtäviä, joista merkittävä osa kohdentuisi palvelusopimuksen mukaan yrityksiin ja tutkimusorganisaatioihin tai muihin osapuoliin kuin rahoituskeskukseen. Yhtiö voisi myös periä rahoituskeskuksen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella suorittamastaan tai hallinnoimastaan tehtävästä maksun kokonaan tai osittain palvelua käyttävältä taholta. Tällöin kyseessä ei olisi rahoituskeskuksen kustantama toiminta. Yhtiöön ei siirrettäisi julkisen vallan tehtäviä laissa säädettyä enempää.
Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi nykyisen kaltaisia järjestelyjä, joissa yhtiön suorittamia palveluja hyödyntäviltä yrityksiltä läpilaskutettaisiin palvelusta aiheutuvia alihankintakustannuksia sekä oman hallinnointityön kustannuksia. Tavanomaisesti esimerkiksi ulkomaille suuntautuvien vienninedistämismatkojen kustannukset katetaan osallistujayrityksiltä perittävillä maksuilla. Yritysryhmille tarkoitetuissa yhteishankkeissa tai yhteiskampanjoissa puolestaan hankkeen hallinnoija laskuttaa osan kustannuksista yrityksiltä ja osaan kustannuksia yritykset voivat saada valtiontukea.
Yhtiön ei olisi tarkoitus myydä tavaroita tai palveluita markkinoilla. Koska kaikki edellä mainitut yhtiön toiminnot perustuisivat rahoituskeskukselta sopimuksella saatuihin tehtäviin, niitä ei siten olisi laskettava yhtiön muiden tahojen kuin siihen määräysvaltaa käyttävän hankintayksikön kanssa harjoittamaan liiketoimintaan, vaikka niitä käytännössä suoritettaisiin yrityksille tai muille osapuolille kuin rahoituskeskukselle.
14 §.Rahoituspäätökset. Rahoituskeskus toimisi valtionapuviranomaisena ja tekisi valtionavustuslaissa (688/2001) tarkoitettuja valtiontuen myöntö-, muutos- ja maksatuspäätöksiä ja valtion lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetussa laissa (449/1988) tarkoitettuja lainapäätöksiä, joista säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Nämä tehtävät vastaisivat pääpiirteissään Tekesin nykyisiä valtionapuviranomaisen tehtäviä.
Myös yhtiö voisi toimia valtionapuviranomaisena ja tehdä valtionavustuslaissa (688/2001) tarkoitettuja, de minimis -ehtoisia valtiontuen myöntö-, muutos- ja maksatuspäätöksiä joiden arvo ei ylitä 100.000 euroa. Päätösten siirtäminen yhtiöön on tarkoituksenmukaista päätösten pienehkön tukimäärän ja niiden vaatiman työmäärän vuoksi. Myös esittely on tarkoituksenmukaista järjestää yhtiössä yhtiön tekemien päätösten osalta.
Rahoituskeskus tekisi aluksi kaikki rahoituspäätökset. Myöhemmin valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää menettelystä ylläkuvattujen rahoituspäätösten tekemisestä myös yhtiössä. Rahoituspäätösten tekemistä koskeva valtioneuvoston asetus voitaisiin antaa sen jälkeen, kun rahoituskeskuksessa olisi luotu riittävät menettelyt yhtiön rahoitustoiminnan valvomiseksi ja yhtiön käytössä olisi tehtävään tarvittava henkilöstö, talous- ja kirjanpitohallinnon järjestelmät sekä rahoitustoiminnan toteuttamisen edellyttämät tietojärjestelmät.
Yhtiön tehtäväksi säädettäisiin vain päätökset, jotka liittyvät sellaisiin EU:n valtiontukisääntelyssä säädettyihin de minimis –ehtoisiin rahoituspalveluihin, joita koskevissa päätöksissä ei käytetä laajaa vapaata harkintaa vaan päätös perustuu lähinnä tukiedellytysten arviointiin. Yhtiön tekemät päätökset perustuisivat lakiin ja kyseisiä tukimuotoja koskevaan sääntelyyn. Nykyisellään näiden yhtiölle säädettäviksi esitettävien päätösten euromääräinen osuus Tekesin koko rahoitusvaltuudesta on n. 15 % eli yhteensä n. 80 M€ vuodessa. Kappalemääräisesti näiden päätösten osuus on 65 % kaikista päätöksistä eli nykyvolyymilla n. 3 800 päätöstä vuosittain. Yhtiö ei tekisi lainapäätöksiä.
Julkisen vallan siirtäminen yhtiöön tältä osin olisi perusteltua, koska ratkaisu parantaisi erityisesti pienille ja keskisuurille yritykselle tarjottavaa pienimuotoisempaa palvelua ja nopeuttaisi erityisesti pienten hankkeiden päätöksentekomenettelyä.
Päätöksentekijään ja esittelijään sovellettaisiin hallintopäätöksiin sovellettavia säädöksiä kuten hallintolakia, julkisuuslakia, kielilakia sekä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Päätöksentekoon osallistuvien yhtiön toimihenkilöiden ja esittelijän määräämisestä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.
Rahoituskeskus ohjaisi ja valvoisi yhtiön rahoitustoimintaa. Yhtiö valvoisi myöntämänsä valtionavustuksen käyttöä. Rahoituskeskus päättäisi rahoituskeskuksen ja yhtiön myöntämän valtiontuen saajiin kohdistuvista tarkastuksista.
Koska valtiontuen takaisinperintään, maksatuksen keskeytykseen, maksatuksen lopettamiseen sekä tuen saajiin koskevat tarkastukset saattavat perustuslain tulkinnan perusteella sisältää merkittävää julkisen vallan käyttöä, nämä tehtävät jäisivät edelleen virastomuotoisesti tehtäviksi rahoituskeskukseen.
15 §.Muutoksenhaku rahoituskeskuksen päätökseen ja yhtiön valtiontukiasiassa tekemään päätökseen. Rahoituskeskuksen päätökseen ja yhtiön valtiontukiasiassa tekemään päätökseen saisi siihen tyytymätön asianosainen hakea rahoituskeskukselta oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Rahoituskeskus ratkaisisi sekä rahoituskeskuksen että yhtiön tekemää päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (585/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Valitusreitin yhdistäminen rahoituskeskukseen on tarkoituksenmukaista ottaen huomioon, että asiaan liittyvä oikeudellinen asiantuntemus ja myös juridis-hallinnollinen osaaminen tulee pääosin olemaan sijoitettuna rahoituskeskukseen.
16 §.Yhtiön valvonta ja tietojen luovuttaminen. Rahoituskeskus valvoisi yhtiön toimintaa ja voisi tarkastaa yhtiön rahoitustoimintaa tarpeellisessa laajuudessa. Yhtiöön kohdistuva valvonta rahoituskeskuksessa eriytettäisiin yhtiön omistajaohjaukseen liittyvästä toiminnosta.
Yhtiön olisi salassapitosäännösten estämättä annettava ministeriölle ja rahoituskeskukselle näiden pyynnöstä tiedot, jotka ovat välttämättömiä yhtiön ohjaamiseksi ja valvomiseksi. Ministeriö ja rahoituskeskus voisivat siirtää yhtiön käyttöön tämän toiminnassa välttämättömiä tietoja salassapitosäännösten estämättä.
Tietojen luovuttamisesta yrityspalvelujen toteuttamista varten säädettäisiin yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetussa laissa (293/2017).
17 §.Voimaantulo. Tämä laki tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
Tällä lailla kumottaisiin Innovaatiorahoituskeskus Tekesistä 21 päivänä marraskuuta 2008 annettu laki (717/2008) sekä laki Finpro –nimisestä osakeyhtiöstä (1446/2015) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Tekesin nimi muuttuisi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandiksi ja Finpro Oy:n nimi Business Finland Oy:ksi.
18 §. Siirtymäsäännökset
Henkilöstön palvelussuhteen muuttuminen
Osa nykyisen Innovaatiorahoituskeskus Tekesin henkilöstöstä siirtyisi Business Finland Oy:n palvelukseen lain tultua voimaan. Siirtoon sovellettaisiin valtion virkamieslain HYPERLINK "http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940750" \o "Ajantasainen säädös" (750/1994) 5 e ja 5 f §:n sekä työsopimuslain HYPERLINK "http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055" \o "Ajantasainen säädös" (55/2001) 1 luvun 10 §:n säännöksiä liikkeen luovutuksesta. Siirtyvä henkilöstö määriteltäisiin liiketoimintasiirtoa koskevissa asiakirjoissa. Rahoituskeskus päättäisi siirtyvästä henkilöstöstä ja siirron ajankohdasta. Järjestely johtuisi siitä, että lain voimaantultua organisaatiomuutoksessa edettäisiin vaiheittain eri toimintojen suhteen varmistaen samalla, että organisaatiot voivat toimia normaalisti eikä esimerkiksi tietojärjestelmistä johtuvia katkoksia tule.
Siirtyvä virassa tai virkasuhteessa oleva Innovaatiorahoituskeskus Tekesin henkilöstö siirtyisi Business Finland Oy:hyn siten että virat lakkaisivat ja virkasuhteet päättyisivät ilman irtisanomista lain voimaantulon jälkeen. Siirtyvä osa henkilöstöstä otettaisiin työsuhteeseen yhtiöön sanotusta ajankohdasta lukien. Virkojen lakkaaminen ja virkasuhteiden päättyminen eivät edellyttäisi suostumusta. Business Finland Oy:hyn siirtyvät työsuhteiset tehtävät ja niissä oleva henkilöstö siirtyisivät Business Finland Oy:hyn työsuhteeseen sanottuna ajankohtana. Määräaikainen virka- ja työsuhteinen henkilöstö siirtyisi määräaikansa osoittamaksi ajaksi yhtiön palvelukseen määräaikaiseen työsuhteeseen. Palvelussuhteen lajin muuttuminen ei vaikuttaisi palvelussuhteen jatkuvuuteen. Mikäli lain voimaantulon jälkeen siirrettäisiin tehtävä yhtiöön, tähän siirtoon sovellettaisiin valtion virkamieslain ja työsopimuslain liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä vuoden 2020 loppuun asti. Tämän jälkeen liikkeenluovutusta koskevien säännösten soveltuminen määräytyisi edellä mainittujen lakien säännösten mukaisesti.
Luovutushetkellä voimassa olevista virkasuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyisivät yhtiölle. Tämä ei kuitenkaan koskisi niitä oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka johtuvat nimenomaan virkasuhteesta eivätkä ole ominaisia työsuhteelle. Business Finland Oy olisi velvollinen noudattamaan luovutushetkellä voimassa olleen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä kuten työehtosopimuslain (436/1946) 5 §:ssä säädetään.
Ennen luovutusta erääntyneestä palkka- tai muusta virkasuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat rahoituskeskus ja yhtiö yhteisvastuullisesti. Rahoituskeskus on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä saatavasta, jollei muuta ole sovittu.
Yhtiöön siirtyvä henkilöstö siirtyisi valtion eläkelain mukaisesta järjestelmästä yksityisen alan työeläkejärjestelmän piiriin. Lähtökohtana olisi, että siirtyvien henkilöiden eläke-edut turvataan ja siirtyvien eläketurva vastaa nykyistä eläketurvaa. Mahdollinen lisäeläketurvan kustannus on noin 500.000 euroa. Lisäeläketurvan järjestäminen koskee vain niitä henkilöitä, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti valtion palveluksessa ennen 1. päivä tammikuuta 1993. Myöhemmin valtion palvelukseen tulleiden henkilöiden kohdalla ei ole tarvetta lisäeläketurvaan, sillä valtion ja yksityisen alan työeläkejärjestelmien eläketurvan taso näiltä osin vastaa toisiaan.
Henkilöstö siirtyisi luovutushetkellä olevalla euromääräisellä palkalla yhtiöön.