1.1  Europarlamenttivaaleja koskevat ehdotukset

Euroopan unionin kansalaisten vaalikelpoisuudesta Euroopan parlamentin vaaleissa 20 päivänä joulukuuta 2013 annettu direktiivi (2013/1/EU) saatettiin Suomessa voimaan vaalilain muutoksella (496/2013). Vaalilain 177 §:sä todetaan muun ohella, että Väestörekisterikeskuksen on viipymättä lähetettävä vaalikelpoisuuden tarkistamista varten tarpeelliset tiedot toisen jäsenvaltion viranomaiselle. Vuonna 2016 Euroopan komissio kuitenkin kehotti kirjeessään (18.7.2016; JUST/C2/RB/mb(2016) s3909004; EU Pilot 7158/14/JUST) Suomea tarkistamaan lainsäädäntöään ennen seuraavia europarlamenttivaaleja siten, että siinä nimenomaisesti todettaisiin, direktiivin tarkkaa sanamuotoa noudattaen, että Suomen asianomaisen vastuuviranomaisen (Väestörekisterikeskus) on annettava toisen jäsenvaltion vastuuviranomaiselle sen pyytämät tiedot, jotka koskevat kyseisessä jäsenvaltiossa ehdokkaaksi asetettavan Suomen kansalaisen vaalikelpoisuuden tarkistamista, ”viiden työpäivän kuluessa” pyynnön saapumisesta. Selkeyden vuoksi asiasta ehdotetaan lisättäväksi vaalilakiin kokonaan oma säännöksensä 177 a §. 

Vuoden 2019 europarlamenttivaalien vaalipäivä on Suomessa sunnuntai 26.5.2019. Voimassaolevan vaalilain 171 §:n mukaan ehdokashakemukset tulee tehdä Helsingin vaalipiirilautakunnalle viimeistään tiistaina 16.4.2019. Tämä ajankohta osuu kuitenkin osittain päällekkäin sunnuntaina 14.4.2019 toimitettavien eduskuntavaalien tuloksen vahvistamismenettelyn kanssa, koska eduskuntavaalien tulokset vahvistetaan vaalipiirilautakunnissa vasta keskiviikkona 17.4.2019. Vuosina 2013-2014 toiminut vaalien ajankohtia ja kansalaisten osallistumisoikeuksia pohtinut parlamentaarinen työryhmä totesi mietinnössään (11.6.2014; OM:n mietintöjä ja lausuntoja 31/2014) muun ohella, että ”mikäli halutaan sallia ehdokkuudesta päättäminen europarlamenttivaaleissa vasta eduskuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen, vaalilain 171 §:ää on muutettava. Tällöin voisi olla tarkoituksenmukaista pidentää ilmoittautumisajankohtaa kohdennetusti eduskuntavaalien ja europarlamenttivaalien osuessa samalle vuodelle”. Mainittakoon, että ehdokas, joka tulee valituksi sekä eduskuntaan että Euroopan parlamenttiin, voi samanaikaisesti hoitaa vain toista näitä tehtävistä. Perustuslain 28 §:n 1 momentin mukaan kansanedustajantoimi keskeytyy siksi ajaksi, jona kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. 

Jotta vuonna 2019 toimitettavien eduskuntavaalien ja europarlamenttivaalien lakisääteiset määräajat eivät näiltä osin menisi päällekkäin, ehdotetaan vaalilakiin lisättäväsi väliaikaisesti ja vain vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa noudatettavaksi uusi 171 a §, jonka mukaan europarlamenttivaalien ehdokashakemusten jättämisen määräaikaa siirrettäisiin eteenpäin kahdella päivällä, jolloin määräaika olisi selkeästi eduskuntavaalien tulosten vahvistamispäivän jälkeen eli torstaina 18.4. ennen kello 16. Helsingin vaalipiirilautakunta tarkastaisi hakemukset kokouksessaan tiistaina 23.4. 

1.2  Muut ehdotukset

Vaalilain 8 §:ssä säädettyä äänestysaluejakoa koskevaa menettelyä ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan vuonna 2015 toteutettua kuntavaalien toimittamisajankohdan muutosta. Nykyisen kuntalain (410/2015) säätämisen yhteydessä säädetyllä vaalilain muutoksella (563/2015) kuntavaalien vaalipäivä siirrettiin lokakuun neljännestä sunnuntaista huhtikuun kolmanteen sunnuntaihin. Voimassa oleva äänestysaluejakoa koskeva sääntely, jonka mukaan kunnan tulee tehdä päätös kunnan jakamisesta äänestysalueisiin ja ilmoittaa se maistraatille huhtikuun loppuun mennessä, jolloin päätöksen mukainen äänestysaluejako tulee voimaan saman vuoden lokakuun 15. päivänä, perustuu edelleen kuntavaalien vanhaan vaalipäivään. Nyt kun vaalipäivää on muutettu, äänestysaluejaon voimaantuloajankohdaksi ehdotetaan selkeyden vuoksi määrättäväksi vuoden alku, jos kunta tekee ja ilmoittaa äänestysaluejakoa koskevan päätöksensä maistraatille viimeistään edeltävän elokuun loppuun mennessä. Jos päätös tehtäisiin ja ilmoitettaisiin maistraatille esimerkiksi syyskuussa, päätös tulisi voimaan vasta seuraavaa vuotta seuraavan vuoden alusta. 

Vaalilain 18 ja 21 §:ään ehdotetut muutokset liittyvät tarpeeseen mahdollistaa äänioikeutetuille nykyisin postitse lähetettävän äänioikeusilmoituksen (ilmoituskortti) lähettäminen pelkästään sähköisessä muodossa. Hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain (571/2016) 11 §:n 1 momentin mukaan Väestörekisterikeskus pitää viranomaistoimintaan liittyvän sähköisen tiedoksiantomenettelyn toteuttamista varten rekisteriä käyttäjien antamista sähköistä tiedoksiantomenettelyä koskevista yleistä suostumuksista. Kansalainen antaa suostumuksensa käytännössä siten, että hän kirjautuu vahvaa sähköistä tunnistusta käyttäen Suomi.fi:n viestit –palveluun, jossa hän valitsee kohdan ”Suostun ottamaan Suomi.fi-viestit käyttööni. Saan jatkossa kaikki viranomaisten lähettämät viestit sekä todisteelliset tiedoksiannot sähköisesti”. Viranomaisen, joka haluaa lähettää viestejä sähköisesti, tulee puolestaan hakea käyttölupa palveluun palvelua käyttäväksi organisaatioksi. Palvelun ylläpitäjän (Väestörekisterikeskuksen) tärkeänä tehtävänä on antaa palveluun kirjautuville kansalaisille riittävästi tietoa siitä, mitkä ovat sähköistä tiedoksiantoa koskevan suostumuksen vaikutukset. Yksi tiedotettava asia olisi ilmoituskortin vastaanottaminen vain sähköisesti.  

Jos sanotunlaisen suostumuksen on antanut äänioikeutettu henkilö, tieto suostumuksesta siirrettäisiin rekisteristä (Suomi.fi:n viestit –palvelusta) henkilön kohdalle äänioikeusrekisteriin. Tästä ehdotetaan lisättäväksi 18 §:n 4 momenttiin uusi 6 kohta. Ilmoituskortin lähettämisestä äänioikeutetulle pelkästään sähköisesti lisättäisiin maininta 21 §:n 4 momenttiin.  

Tässä yhteydessä 21 §:n 3 momentista ehdotetaan poistettavaksi maininta siitä, että ilmoituskortti on laadittava siten, että sitä voidaan käyttää ennakkoäänestyksen lähetekirjeenä. Ilmoituskorttia ei enää nykyisin käytetä lähetekirjeenä valtaosassa ennakkoäänestyspaikkoja. Muutoinkaan ilmoituskortin muoto ei vaatine lain tasoista sääntelyä. Oikeusministeriö vahvistaisi jatkossakin ilmoituskortin kaavan 193 §:n nojalla. Mainittakoon vielä, että ilmoituskorttia ei välttämättä tarvita äänestämisessä, vaan äänioikeutettu voi äänestää myös ilman sitä. 

Vaalilain 19 §:ään ehdotettava muutos liittyy puolestaan siihen, että nykyisen kuntalain (410/2015) 20 §:n 2 momentin mukaan äänioikeutettu kuntavaaleissa on eräin edellytyksin myös sellainen äänioikeuden edellytykset muutoin täyttävä kunnassa asuva ulkomaalainen, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa. Tällaisen äänioikeutetun tulee viimeistään 52. päivänä ennen vaalipäivää kirjallisesti ilmoittaa maistraatille haluavansa käyttää äänioikeuttaan. Tieto ilmoituksen tekemisestä tulisi merkitä äänioikeusrekisteriin ja tästä lisättäisiin 19 §:n 1 momenttiin uusi 3 kohta.