1
Sopimuksen sisältö ja suhde Suomen lainsäädäntöön
1 artikla. Tarkoitus ja soveltamisala. Artiklassa määritellään sopimuksen tarkoitukseksi varmistaa sellaisen turvallisuusluokitellun tiedon suojaaminen, jota vaihdetaan tai tuotetaan osapuolten välisessä yhteistyössä erityisesti ulko-, puolustus-, turvallisuus-, poliisi- tai tiede-, elinkeino- ja teknologia-asioiden alalla. Sopimusta ei sovelleta sellaisiin osapuolten välillä vaihdettaviin tietoihin, joita ei ole turvallisuusluokiteltu. Esimerkiksi poliisin tutkinta- ja tiedustelutietoihin ei Suomessa pääosin tehdä turvallisuusluokitusmerkintää.
2 artikla. Määritelmät. Artiklassa määritellään sopimuksen soveltamisen kannalta keskeiset käsitteet seuraavasti:
Artiklan a) kohdassa on turvallisuusluokitellun tiedon määritelmä. Sopimus koskee muodosta, lajista tai välitysmenetelmästä riippumatta mitä tahansa osapuolen toiselle osapuolelle luovuttamaa tietoa, asiakirjaa tai aineistoa, joka on turvallisuusluokiteltu ja johon on tehty asianmukainen luokitusmerkintä kansallisten säädösten ja määräysten mukaisesti. Edelleen turvallisuusluokitellulla tiedolla tarkoitetaan tietoa, asiakirjaa tai aineistoa, joka on tuotettu tällaisen turvallisuusluokitellun tiedon pohjalta ja johon on tehty asianmukainen luokitusmerkintä. Kohta on sopusoinnussa kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 2 §:n 2 kohdan erityissuojattavan tietoaineiston määritelmän kanssa.
Artiklan b) kohdan mukaan turvallisuusluokiteltu sopimus tarkoittaa sopimusta tai alihankintasopimusta, mukaan lukien sopimusta edeltäneet neuvottelut, johon sisältyy tai liittyy turvallisuusluokiteltua tietoa. Kohta on sopusoinnussa kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 2 §:n 3 kohdan kanssa.
Artiklan c) kohdan mukaan luovuttavalla osapuolella tarkoitetaan sitä osapuolta, joka luovuttaa turvallisuusluokitellun tiedon tai jonka alaisuudessa turvallisuusluokiteltu tieto tuotetaan.
Artiklan d) kohdan mukaan vastaanottavalla osapuolella tarkoitetaan sitä osapuolta sekä sen lainkäyttövaltaan kuuluvaa julkis- tai yksityisoikeudellista oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä, jolle luovuttava osapuoli luovuttaa turvallisuusluokitellun tiedon.
Artiklan e) kohdan mukaisesti kolmas osapuoli tarkoittaa sellaista valtiota, mukaan lukien sen lainkäyttövaltaan kuuluvat oikeushenkilöt tai luonnolliset henkilöt, tai kansainvälistä organisaatiota, joka ei ole sopimuksen osapuoli.
Artiklan f) kohdan mukaisesti toimivaltainen turvallisuusviranomainen tarkoittaa kansallista turvallisuusviranomaista, määrättyä turvallisuusviranomaista tai muuta toimivaltaista elintä, joka on osapuolten kansallisten säädösten ja määräysten mukaisesti valtuutettu vastaamaan sopimuksen täytäntöönpanosta.
Artiklan g) kohdan mukaan tietoturvaloukkaus tarkoittaa kansallisten säädösten ja määräysten vastaista tekoa tai laiminlyöntiä, joka saattaa johtaa turvallisuusluokitellun tiedon menettämiseen tai vaarantumiseen.
Artiklan h) kohdan mukaan turvallisuusselvitys tarkoittaa kansallisten säädösten ja määräysten mukaiseen tutkintamenettelyyn perustuvaa myönteistä arviota siitä, voidaanko oikeushenkilölle (yritysturvallisuusselvitys) tai luonnolliselle henkilölle (henkilöturvallisuusselvitys) sallia pääsy tiettyyn turvallisuusluokkaan kuuluvaan turvallisuusluokiteltuun tietoon ja tämän tiedon käsittely.
Artiklan i) kohdan mukaan turvallisuusluokitusohjeet tarkoittaa asiakirjaa, jossa kuvaillaan ne turvallisuusluokitellun sopimuksen osat, jotka sisältävät turvallisuusluokiteltua tietoa.
3 artikla. Toimivaltaiset turvallisuusviranomaiset. Artiklan 1 kohdassa on nimetty kummankin osapuolen kansalliset turvallisuusviranomaiset (National Security Authority, NSA), jotka vastaavat sopimuksen yleisestä täytäntöönpanosta. Suomessa kansallisena turvallisuusviranomaisena toimii kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 4 §:n perusteella ulkoasiainministeriö, jossa tehtävää hoitaa Kansallinen turvallisuusviranomainen (NSA). Belgiassa kansalliseksi turvallisuusviranomaiseksi on nimetty National Security Authority (NSA).
Artiklan 2 kohdan mukaan kansalliset turvallisuusviranomaiset antavat toisilleen tiedoksi mahdolliset muut toimivaltaiset turvallisuusviranomaiset, jotka vastaavat sopimuksen täytäntöönpanosta eri osin (Competent Security Authorities, CSA). Suomessa määrättyjä turvallisuusviranomaisia (Designated Security Authority, DSA) ovat kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 4 §:n mukaisesti puolustusministeriö, pääesikunta, Suojelupoliisi ja Viestintävirasto.
Artiklan 3 kohdan mukaan kansalliset turvallisuusviranomaiset antavat toisilleen tiedoksi mahdolliset myöhemmät toimivaltaisten turvallisuusviranomaisten muutokset.
Artiklan 4 kohdan mukaan varmistaakseen tämän sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon toimivaltaiset turvallisuusviranomaiset voivat kansallisten säädöstensä ja määräystensä mukaisen toimivaltansa rajoissa tarvittaessa tehdä kirjallisesti yksityiskohtaisia hallinnollisia järjestelyjä.
4 artikla. Turvallisuusluokitukset.
Artiklan 1 kohdan mukaan sopimuksen mukaisesti luovutettavaan turvallisuusluokiteltuun tietoon merkitään asianmukainen turvallisuusluokka osapuolten kansallisten säädösten ja määräysten mukaisesti.
Artiklan 2 kohdassa määritellään, miten Suomen ja Belgian turvallisuusluokituksen tasot vastaavat toisiaan. Korkein, ankarimpia tietoturvallisuustoimenpiteitä vaativa luokka on "ERITTÄIN SALAINEN / YTTERST HEMLIG" (ZEER GEHEIM / TRES SECRET). Suomessa tähän luokkaan luetaan kuuluviksi tiedot, joiden luvaton ilmitulo voi aiheuttaa erittäin suurta vahinkoa maanpuolustukselle, turvallisuudelle, kansainvälisille suhteille tai muille yleisille eduille. Toiseksi korkein turvallisuusluokka on "SALAINEN/HEMLIG" (GEHEIM/SECRET). Tähän kuuluvat Suomessa tiedot, joiden luvaton ilmitulo voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa maanpuolustukselle, turvallisuudelle, kansainvälisille suhteille tai muille yleisille eduille. Kolmanneksi korkein turvallisuusluokka on "LUOTTAMUKSELLINEN/KONFIDENTIELL" (VERTROUWELIJK/CONFIDENTIEL), jolla tarkoitetaan Suomessa tietoja, joiden luvaton ilmitulo voi aiheuttaa vahinkoa maanpuolustukselle, turvallisuudelle, kansainvälisille suhteille tai muille yleisille eduille. Neljänteen turvallisuusluokkaan "KÄYTTÖ RAJOITETTU / BEGRÄNSAD TILLGÅNG” kuuluvat tiedot, joiden luvaton ilmitulo voi aiheuttaa haittaa yleisille eduille tai heikentää viranomaisen toimintaedellytyksiä. Belgiassa ei ole Suomen KÄYTTÖ RAJOITETTU / BEGRÄNSAD TILLGÅNG vastaavaa turvallisuusluokkaa, mutta sen suojaamisesta on sovittu artiklan 3 kohdassa.
Artiklan 3 kohta koskee Suomesta saatua turvallisuusluokkaan KÄYTTÖ RAJOITETTU / BEGRÄNSAD TILLGÅNG– turvallisuusluokitellun tiedon suojaamista ja käsittelyä Belgiassa sekä Belgiasta saadun BEPERKTE VERSPREIDING / DIFFUSION RESTREINTE -merkityn tiedon suojaamista Suomessa. Belgian BEPERKTE VERSPREIDING / DIFFUSION RESTREINTE ei ole turvallisuusluokka. Kohdan mukaan Suomen KÄYTTÖ RAJOITETTU / BEGRÄNSAD TILLGÅNG -luokiteltua tietoa suojataan ja käsitellään Belgiassa samalla tavoin kuin EU:n turvallisuusluokkaan RESTREINT UE / EU RESTRICTED -luokiteltua tietoa, jolleivät kansalliset turvallisuusviranomaiset keskenään kirjallisesti muuta sovi kansalliset säädökset ja määräykset huomioon ottaen. Edelleen saman kohdan mukaan Belgiasta saatu BEPERKTE VERSPREIDING / DIFFUSION RESTREINTE -merkitty tieto suojataan Suomessa kuten samalla tavoin kuin turvallisuusluokkaan KÄYTTÖ RAJOITETTU / BEGRÄNSAD TILLGÅNG luokiteltu tieto.
Suomen kansainvälisiä suhteita suojaavat julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta, maanpuolustusta momentin 10 kohta ja turvallisuutta momentin 5, 8 ja 9 kohta. Muita julkisuuslaissa tarkoitettuja yleisiä etuja voivat olla esimerkiksi valtionjohdon ja valtiovieraiden sekä tietojärjestelmien turvallisuusjärjestelyjen suojaaminen (24 § 1 mom. 7 kohta) sekä kansantalouden toimivuus (24 § 1 mom. 11 ja 12 kohta). Julkisuuslain 25 §:ssä on yleiset säännökset salassapito- ja luokitusmerkinnän tekemisestä viranomaisen asiakirjaan. Lain 25 §:n 3 momentin mukaan asiakirjaan voidaan tehdä merkintä sen osoittamiseksi, minkälaisia tietoturvallisuusvaatimuksia asiakirjaa käsiteltäessä noudatetaan. Kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa tarkoitettuihin asiakirjoihin on tehtävä turvallisuusluokituksesta merkintä siten kuin mainitussa laissa säädetään. Turvallisuusluokituksesta on tehtävä merkintä myös, jos valtioneuvoston antamalla asetuksella niin säädetään.
Kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 8 §:n mukaan erityissuojattavaan tietoaineistoon on siitä riippumatta, mitä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tai sen nojalla säädetään, tehtävä kansainvälisessä tietoturvallisuusvelvoitteessa määritelty luokitusmerkintä sen osoittamiseksi, minkälaisia tietoturvallisuusvaatimuksia sen käsittelyssä on noudatettava. Turvallisuusluokitusmerkintää koskevat erityissäännökset sisältyvät tietoturvallisuusasetuksen 11 §:ään, ja merkintöjen vastaavuudesta kansainvälisten tietoturvallisuusvelvoitteiden luokkien kanssa on säädetty asetuksen 12 §:ssä. Asetuksen 11 §:n 1 momentissa säädetään milloin salassa pidettävään asiakirjaan voidaan tehdä turvallisuusluokitusmerkintä. Asetuksen 11 §:n 3 momentin mukaan turvallisuusluokitusmerkintää ei saa käyttää muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, ellei merkinnän tekeminen ole tarpeen kansainvälisten tietoturvallisuusvelvoitteiden toteuttamiseksi tai asiakirja muutoin liity kansainväliseen yhteistyöhön. Ruotsinkielisistä turvallisuusluokitusmerkinnöistä on erityissäännös asetuksen 11 §:n 4 momentissa.
Artiklan 4 kohdan mukaan vastaanottava osapuoli varmistaa, ettei turvallisuusluokituksia muuteta tai kumota muutoin kuin luovuttavan osapuolen kirjallisella luvalla.
5 artikla.Turvallisuusluokitellun tiedon suojaaminen. Artikla sisältää keskeiset vastavuoroista suojaamista koskevat velvoitteet.
Artiklan 1 kohdan mukaan osapuolet toteuttavat kaikki asianmukaiset kansallisten säädöstensä ja määräystensä mukaiset toimet suojatakseen sopimuksessa tarkoitetun turvallisuusluokitellun tiedon. Osapuolet antavat saman kohdan mukaisesti tälle tiedolle samantasoisen suojan kuin omalle vastaavaan turvallisuusluokkaan kuuluvalle tiedolleen.
Artiklan 2 kohdan mukaan osapuolet eivät salli kolmansille osapuolille pääsyä turvallisuusluokiteltuun tietoon ilman luovuttavan osapuolen kirjallista ennakkosuostumusta. Kohta velvoittaa osapuolet noudattamaan luovuttajan suostumuksen periaatetta.
Artiklan 3 kohdan mukaan pääsy turvallisuusluokkaan LUOTTAMUKSELLINEN/KONFIDENTIELL (VERTROUWELIJK/CONFIDENTIEL) tai sitä ylempään turvallisuusluokkaan merkittyyn tietoon sallitaan ainoastaan henkilöille, joilla on tiedonsaantitarve, joista tehty on turvallisuusselvitys ja joille on sallittu pääsy tällaiseen tietoon sekä selvitetty heidän vastuunsa turvallisuusluokitellun tiedon suojaamisesta, vastaanottavan osapuolen kansallisten säädösten ja määräysten mukaisesti. Määräys on sopusoinnussa kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 6 §:n 3 momentin kanssa, jossa sallitaan tietoaineistoon pääsy vain niille henkilöille, jotka tarvitsevat tietoja tehtävänsä hoitamiseen. Henkilöturvallisuusselvitys tehdään siten kuin turvallisuusselvityslaissa säädetään ja henkilöturvallisuusselvitystodistus annetaan kansainvälisissä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain mukaisesti (11 §).
Artiklan 4 kohdan mukaan pääsy BEPERKTE VERSPREIDING / DIFFUSION RESTREINTE merkittyyn tietoon ja turvallisuusluokkaan KÄYTTÖ RAJOITETTU / BEGRÄNSAD TILLGÅNG merkittyyn turvallisuusluokiteltuun tietoon sallitaan ainoastaan henkilöille, joilla on tiedonsaantitarve ja joille on annettu asianmukaiset luvat sekä selvitetty heidän vastuunsa kyseisen tiedon suojaamisesta vastaanottavan osapuolen kansallisten säädösten ja määräysten mukaisesti.
Artiklan 5 kohdan mukaan turvallisuusluokiteltua tietoa saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten se on luovutettu. Velvoitetta vastaava säännös on kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 6 §:n 2 momentissa.
Artiklan määräykset ovat sopusoinnussa Suomen voimassaolevan turvallisuusluokitellun tiedon suojaamista koskevan lainsäädännön kanssa.
6 artikla. Turvallisuusluokitellut sopimukset. Artikla sisältää määräykset 2 artiklan b) kohdassa tarkoitetun turvallisuusluokitellun sopimuksen tekemisestä jommankumman osapuolen alueella.
Artiklan 1 kohdan mukaan vastaanottavan osapuolen toimivaltainen turvallisuusviranomainen ilmoittaa pyynnöstä luovuttavan osapuolen toimivaltaiselle turvallisuusviranomaiselle, onko ehdotetulle vastaanottavan osapuolen hankeosapuolelle annettu vaadittua turvallisuusluokkaa vastaava kansallinen todistus yritysturvallisuusselvityksestä. Jollei hankeosapuolella ole todistusta yritysturvallisuusselvityksestä, luovuttavan osapuolen toimivaltainen turvallisuusviranomainen voi pyytää vastaanottavan osapuolen toimivaltaista turvallisuusviranomaista tekemään hankeosapuolta koskevan turvallisuusselvityksen.
Artiklan 2 kohdan mukaan avoimen tarjouskilpailun tapauksessa vastaanottavan osapuolen toimivaltainen turvallisuusviranomainen voi antaa luovuttavan osapuolen toimivaltaiselle turvallisuusviranomaiselle asianmukaiset todistukset turvallisuusselvityksistä ilman virallista pyyntöä.
Artiklan 3 kohdan mukaan tasoilla KÄYTTÖ RAJOITETTU / BEGRÄNSAD TILLGÅNG tai BEPERKTE VERSPREIDING / DIFFUSION RESTREINTE ei edellytetä yritysturvallisuusselvitystä.
Artiklan 4 kohdan mukaan jotta turvallisuutta voitaisiin valvoa ja ohjata riittävästi, turvallisuusluokitellussa sopimuksessa on oltava asianmukaiset, sopimuksen liitteen 1 mukaiset turvallisuusmääräykset, mukaan lukien turvallisuusluokitusohjeet. Kopio turvallisuusmääräyksistä saman kohdan mukaan toimitetaan sen osapuolen toimivaltaiselle turvallisuusviranomaiselle, jonka lainkäyttöalueella turvallisuusluokiteltu sopimus pannaan täytäntöön
Artiklan 5 kohdan mukaan osapuolten toimivaltaisten turvallisuusviranomaisten edustajat voivat vierailla toistensa luona arvioimassa niiden toimien tehokkuutta, jotka hankeosapuoli on toteuttanut suojatakseen turvallisuusluokiteltuun sopimukseen liittyvän turvallisuusluokitellun tiedon. Määräyksellä on yhteys myös turvallisuusyhteistyötä koskevaan sopimuksen 10 artiklan 2 kohtaan, jossa määrätään osapuolten turvallisuusviranomaisten vierailuista.
Turvallisuusluokiteltuja sopimuksia koskevat kansalliset säännökset sisältyvät kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 1 § 2 momenttiin (soveltaminen elinkeinonharjoittajaan), 2 §:n 2 kohtaan (erityissuojattava tietoaineisto), 2 §:n 3 kohtaan (turvallisuusluokiteltu sopimus), 6 §:ään (salassapitovelvollisuus ja tietojen käyttö), 7 §:ään (vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto), 10 §:ään (tiloihin liittyvät turvallisuusvaatimukset), 12 §:ään (yritysturvallisuusselvitystodistus, sen voimassaolo ja peruuttaminen), 14 §:ään (todistusta koskevien tietojen merkitseminen turvallisuusselvitysrekisteriin), 16 §:ään (tiedonantovelvollisuus) sekä 18 §:n 2 momenttiin (kansainvälisen toimielimen ja sopimusvaltion edustajien vierailut). Kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 18 §:n 2 momentissa säädetään yrityksen velvollisuudesta sallia viranomaisen ja kansainvälisen toimielimen tai sopimusvaltion edustajan tutustuminen turvallisuusjärjestelyihinsä ja toimitiloihinsa, milloin se on tarpeen kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen toteuttamiseksi. Turvallisuusselvityslain 40 §:ssä säädetään yrityksen toimivaltaiselle viranomaiselle antamasta sitoumuksesta tietoturvallisuustason säilyttämiseksi sekä viranomaisen pääsemiseksi yrityksen tiloihin tietoturvallisuustason säilyttämisen valvomiseksi. Artiklan mukaiset sopimusvelvoitteet vastaavat kansallisen sääntelyn vaatimuksia.
7 artikla. Turvallisuusluokitellun tiedon välittäminen. Artikla sisältää määräykset siitä, miten osapuolet välittävät toisilleen turvallisuusluokiteltua tietoa ei-sähköisessä sekä sähköisessä muodossa.
Artiklan 1 kohdan mukaan luovuttava osapuoli ja vastaanottava osapuoli välittävät turvallisuusluokitellun tiedon toisilleen käyttäen suojattuja hallitusten välisiä kanavia tai muutoin siten kuin toimivaltaiset turvallisuusviranomaiset keskenään sopivat.
Artiklan 2 kohdan mukaan luovuttava osapuoli ja vastaanottava osapuoli välittävät turvallisuusluokiteltua tietoa toisilleen sähköisesti ainoastaan toimivaltaisten turvallisuusviranomaisten keskenään sopimilla turvallisilla keinoilla.
Artiklan määräykset ovat sopusoinnussa tietoturvallisuusasetuksen asiakirjan välittämistä koskevan 18 §:n ja asiakirjan siirtämistä tietoverkossa koskevan 19 §:n kanssa.
8 artikla. Turvallisuusluokitellun tiedon kääntäminen, kopiointi ja hävittäminen.
Artiklan 1 kohdan mukaan kaikkiin turvallisuusluokitellun tiedon kopioihin ja käännöksiin tehdään asianmukainen turvallisuusluokitusmerkintä, ja ne suojataan samalla tavoin kuin alkuperäinen tieto. Saman kohdan mukaan tietoa käännetään ja siitä otetaan kopioita enintään viralliseen tarkoitukseen tarvittava määrä.
Artiklan 2 kohdan mukaan kaikkiin käännöksiin tehdään asianmukainen käännöskielinen merkintä siitä, että käännökset sisältävät luovuttavan osapuolen turvallisuusluokiteltua tietoa.
Artiklan 3 kohdan mukaan turvallisuusluokkaan ERITTÄIN SALAINEN / YTTERST HEMLIG tai ZEER GEHEIM / TRES SECRET tai vastaavaan 4 artiklan mukaiseen turvallisuusluokkaan merkittyä tietoa käännetään tai kopioidaan ainoastaan luovuttavan osapuolen kirjallisella suostumuksella.
Artiklan 4 kohdan mukaan turvallisuusluokkaan ERITTÄIN SALAINEN / YTTERST HEMLIG tai ZEER GEHEIM / TRES SECRET tai vastaavaan 4 artiklan mukaiseen turvallisuusluokkaan merkittyä tietoa ei hävitetä ilman luovuttavan osapuolen kirjallista ennakkosuostumusta. Tällainen tieto palautetaan saman kohdan mukaan luovuttavalle osapuolelle sen jälkeen, kun osapuolet katsovat, ettei sitä enää tarvita.
Artiklan 5 kohdan mukaan turvallisuusluokkaan SALAINEN / HEMLIG tai GEHEIM / SECRET tai vastaavaan tai alempaan 4 artiklan mukaiseen turvallisuusluokkaan merkitty tieto hävitetään sen jälkeen, kun vastaanottava osapuoli katsoo, ettei sitä enää tarvita, sen kansallisten säädösten ja määräysten mukaisesti.
Artiklan 6 kohdan mukaan jos kriisitilanne estää sopimuksen mukaisesti luovutetun turvallisuusluokitellun tiedon suojaamisen, tieto tulee hävittää välittömästi. Vastaanottava osapuoli ilmoittaa turvallisuusluokitellun tiedon tämän kohdan mukaisesta hävittämisestä luovuttavan osapuolen toimivaltaiselle turvallisuusviranomaiselle mahdollisimman pian.
Velvollisuudesta pitää huolta erityissuojattavan tietoaineiston suojaamisesta sen turvallisuusluokkaa vastaavalla tavalla sitä luotaessa, kopioitaessa, siirrettäessä, jaettaessa, säilytettäessä, hävitettäessä tai muutoin käsiteltäessä on säädetty kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 9 §:n 1 momentissa. Tarkemmat käsittelyä koskevat määräykset on Suomessa säädetty asetuksentasoisina. Julkisuuslain nojalla säädetyn tietoturvallisuusasetuksen 17 §:ssä säädetään asiakirjan kopioimisesta sekä 21 §:ssä säädetään asiakirjan arkistoimisesta ja hävittämisestä.
9 artikla.Vierailut.
Artiklan 1 kohdan mukaan vierailuihin, joihin liittyy mahdollisuus päästä turvallisuusluokkaan LUOTTAMUKSELLINEN/KONFIDENTIELL tai VERTROUWELIJK/ CONFIDENTIEL tai sitä ylempään turvallisuusluokkaan merkittyyn tietoon, vaaditaan isäntäosapuolen toimivaltaisen turvallisuusviranomaisen kirjallinen ennakkolupa. Saman kohdan 1 a) – c) alakohtien mukaan vierailijoille sallitaan pääsy tietoon ainoastaan, jos vieraat lähettävän osapuolen toimivaltainen turvallisuusviranomainen on antanut heille luvan pyydettyyn yhteen tai useampaan vierailuun sekä mikäli heille on annettu asianmukainen todistus henkilöturvallisuusselvityksestä sekä lisäksi mikäli heille on annettu lupa ottaa vastaan turvallisuusluokiteltua tietoa isäntäosapuolen kansallisten säädösten ja määräysten mukaisesti.
Artiklan 2 kohdan mukaan vierailupyynnön esittävän osapuolen asianomainen toimivaltainen turvallisuusviranomainen ilmoittaa suunnitellusta vierailusta isäntäosapuolen asianomaiselle toimivaltaiselle turvallisuusviranomaiselle artiklan määräysten mukaisesti sekä varmistaa, että tämä turvallisuusviranomainen saa pyynnön vähintään 14 päivää ennen vierailun ajankohtaa. Kiireellisissä tapauksissa toimivaltaiset turvallisuusviranomaiset voivat sopia lyhyemmästä ajasta. Vierailupyynnön on sisällettävä sopimuksen liitteessä 2 mainitut tiedot.
Artiklan 3 kohdan mukaan toistuvia vierailuja koskevat luvat ovat voimassa enintään kaksitoista (12) kuukautta.
10 artikla.Turvallisuusyhteistyö. Artiklassa on määräys kansallisten turvallisuusviranomaisten ja toimivaltaisten turvallisuusviranomaisten välisestä turvallisuusyhteistyöstä.
Artiklan 1 kohdan mukaan sopimuksen täytäntöön panemiseksi kansalliset turvallisuusviranomaiset antavat toisilleen tiedoksi asianomaiset turvallisuusluokitellun tiedon suojaamista koskevat kansalliset säädöksensä ja määräyksensä sekä niiden mahdolliset myöhemmät muutokset.
Artiklan 2 kohdan mukaan varmistaakseen läheisen yhteistyön sopimuksen täytäntöönpanossa toimivaltaiset turvallisuusviranomaiset neuvottelevat keskenään sekä antavat pyynnöstä toisilleen tietoa turvallisuusluokitellun tiedon suojaamista koskevista kansallisista turvallisuusnormeistaan, menettelyistään ja käytännöistään. Tätä tarkoitusta varten toimivaltaiset turvallisuusviranomaiset voivat kyseisen kohdan mukaan tehdä keskinäisiä vierailuja. Vierailujen toteuttamiseen liittyvät säännökset ovat kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 18 §:ssä.
Artiklan 3 kohdan mukaan turvallisuusviranomaiset avustavat pyynnöstä toisiaan turvallisuusselvityksiin liittyvissä menettelyissä kansallisten säädösten ja määräystensä mukaisesti. Turvallisuusselvityslain 26 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan turvallisuusselvitystä laativa toimivaltainen viranomainen voi viran puolesta kansainvälisen sopimuksen tai säädöksen mukaisesti hankkia ulkomaan viranomaiselta turvallisuusselvityslain 25 §:n 1 momentin 1-3 kohdissa ja tietyin edellytyksin 4 kohdassa tarkoitettuja tietoja vastaavan selvityksen. Kohdan mukainen mukainen sopimusvelvoite vastaa kansallisen sääntelyn vaatimuksia.
Artiklan 4 kohdan mukaan kansalliset turvallisuusviranomaiset ilmoittavat viipymättä toisilleen tunnustettujen henkilöturvallisuusselvitysten ja yritysturvallisuusselvitysten muutoksista.
11 artikla.Tietoturvaloukkaus. Artiklan 1 kohdan mukaan osapuolet ilmoittavat välittömästi toisilleen epäillystä tai todetusta turvallisuusluokiteltuun tietoon kohdistuneesta tietoturvaloukkauksesta.
Artiklan 2 kohdan mukaan se osapuoli, jonka lainkäyttövaltaan asia kuuluu, tutkii tapahtuman viipymättä.
Artiklan 3 kohdan mukaan se osapuoli, jonka lainkäyttövaltaan asia kuuluu, ryhtyy kansallisten säädöstensä ja määräystensä mukaisesti kaikkiin mahdollisiin asianmukaisiin toimiin rajoittaakseen artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietoturvaloukkausten seurauksia ja estääkseen uudet loukkaukset. Toiselle osapuolelle tulee ilmoittaa tutkinnan tuloksesta ja toteutetuista toimista.
Artiklan velvoitteisiin liittyvät säännökset sisältyvät kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 19 §:ään.
12 artikla. Kustannukset. Artiklan mukaan kumpikin osapuoli vastaa omista kustannuksistaan, jotka sille aiheutuvat sen täyttäessä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan.
13 artikla. Riitojen ratkaiseminen. Artiklan mukaan kaikki osapuolten väliset riidat sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta ratkaistaan yksinomaan osapuolten välisillä neuvotteluilla.
14 artikla. Loppumääräykset. Artiklassa on sopimuksen voimaantuloa, muuttamista, irtisanomista, irtisanomisesta johtuvia velvollisuuksia sekä sopimuksen tallettamista Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön kirjattavaksi YK:n peruskirjan 102 artiklan mukaisesti koskevat määräykset. Artiklan mukaan sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimusta voidaan muuttaa osapuolten keskinäisellä kirjallisella suostumuksella. Osapuoli voi irtisanoa artiklan mukaisesti sopimuksen ilmoittamalla asiasta kirjallisesti toiselle osapuolelle diplomaattiteitse kuuden (6) kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Jos sopimus irtisanotaan ko. artiklan nojalla, sopimuksen perusteella jo luovutettua ja sen perusteella syntyvää turvallisuusluokiteltua tietoa käsitellään sopimuksen määräysten mukaisesti niin kauan kuin se on tarpeen kyseisen tiedon suojaamiseksi.