8.1
Laki Työkanava Oy –nimisestä osakeyhtiöstä
1 §. Työkanava Oy:n yhtiömuoto ja omistajaohjaus. Pykälässä säädettäisiin yhtiön yhtiömuodosta ja omistajaohjauksesta. Lailla perustettaisiin uusi Työkanava Oy -niminen valtion osakeyhtiömuotoinen erityistehtäväyhtiö. Yhtiö olisi kokonaan valtion omistama. Yhtiöllä olisi yhteiskunnallisesti merkittävä tehtävä työllistää vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia osatyökykyisiä henkilöitä. Tavoitteena olisi myös osatyökykyisten työllisyysasteen nostaminen osana hallituksen tavoitetta lisätä työllisyyttä.
Työkanava Oy olisi työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa ja sen hallinnonalalla toimiva osakeyhtiö. Yhtiön omistaja-ohjaukseen sovellettaisiin valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annettua lakia (1368/2007).
Työkanava Oy:n tehtävistä ja toiminnan kohdentumisesta tiettyyn osatyökykyisten ryhmään olisi tarpeen säätää lailla, koska yhtiön toiminta kohdistuisi vain siinä määriteltyyn kohderyhmään. Yhtiölle ei olisi tarkoitus osoittaa julkisia hallintotehtäviä, mutta sen toiminta ehdotetaan rahoitettavaksi pääosin valtion talousarviosta myönnettävällä määrärahalla tai muulla julkisen vallan osoittamalla rahoituksella, joten myös tästä syystä yhtiön toiminnasta olisi syytä säätää lailla.
Yhtiölle annettaisiin lailla myös julkinen palveluvelvoite, jonka rahoitukseen sovellettaisiin EU:n valtiontukisääntelyn ehtoja. Julkinen palveluvelvoite voidaan antaa myös muulle kuin viranomaiselle taloudelliseen toimintaan. Tukijärjestelyn tulisi olla määräaikainen, joten yhtiölle myönnettävän julkisen tuen enimmäiskesto voisi olla 10 vuotta. Yhtiölle annettu palveluvelvoite voisi siten olla voimassa enintään vuoden 2032 loppuun saakka. Tämän jälkeen palveluvelvoite voitaisiin asettaa uudelleen.
Laissa säädettäisiin myös yhtiön organisaatiosta, markkinaehtoisuuden huomioimisesta ja tulostavoitteista. Yhtiön toimintaan sovellettaisiin osakeyhtiölakia, ettei tässä laissa toisin säädetä.
2 §. Työkanava Oy:n tehtävät ja toimiala. Pykälässä säädettäisiin yhtiön keskeisestä tehtävästä ja toimialasta. Pykälän 1 momentin mukaan Työkanava Oy:n tehtävänä olisi edistää heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä ja tukea osatyökykyisten työstä-työhön siirtymiä edelleen avoimille työmarkkinoille.
Pykälän 2 momentin mukaan tehtävänsä toteuttamiseksi Työkanava Oy:n tulisi harjoittaa osatyökykyisten työllistämiseen soveltuvaa palvelutoimintaa. Työkanava Oy:n toimialana voisi olla myös harjoittaa yhtiön tehtäviin nähden vähäriskistä tuotannollista toimintaa ja sillä voisi olla tytäryhtiöitä. Yhtiön ei ainakaan toiminnan ensimmäisinä vuosina tulisi harjoittaa muuta kuin varsinaista työntekijöiden välittämistä muiden työantajien palvelukseen esimerkiksi alihankintana tai työvoimaa vuokraamalla.
Työkanava Oy voisi toimia yhtiön tavoitteisiin ja toiminnan luonteeseen nähden parhaiksi katsotuilla toimialoilla. Toimialat voisivat vaihdella työntekijöiden ja markkinoiden kysynnän mukaan. Mahdollisia toimialoja voisivat olla esimerkiksi ravintolapalvelut (suurkeittiöt), rakennusala, puhdistuspalvelut, hoivatehtävät, kotipalvelut, verkkokaupan logistiikkaan liittyvät tehtävät, kiertotalouden tehtävät ja erilaiset toimistotyöt. Työ olisi ensisijaisesti avustavaa työtä tai muuten suorittavia tehtäviä. Yhtiö voisi toimia koko Suomen alueella monipaikkaisesti ja etätyömahdollisuudet huomioiden.
Yhtiön asiakkaita voisivat olla julkisen sektorin toimijat, järjestöt ja yritykset ja tarvittaessa myös yksityiset kuluttajat. Työkanava Oy voisi hankkia työpaikkoja osatyökykyisille osallistumalla esimerkiksi julkisiin ja yksityisten yritysten järjestämiin tarjouskilpailuihin. Se voisi markkinoida palvelujaan normaaliin tapaan.
Tarvittaessa yhtiö voisi toiminnan vakiinnuttua käynnistää myös omaa tuotantotoimintaa (esimerkiksi pesulapalveluja), mikäli se katsottaisiin yhtiön toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Tytäryhtiöiden toimintaan asetettaisiin kuitenkin joitain rajoitteita. Jos tytäryhtiön osakkeiden arvo olisi huomattava tai jos tytäryhtiön yhtiösuhdetta olisi muuten pidettävä merkittävänä taikka jos tytäryhtiö harjoittaisi merkittävää uutta palvelutoimintaa tarvitaan tytäryhtiön perustamiseen sekä tytäryhtiön osakkeiden hankintaan ja luovutukseen valtioneuvoston lupa. Toiminnan kustannusrakenteen läpinäkyvyyden vuoksi Työkanava Oy ei saisi antaa tytäryritykselleen konserniavustusta.
Osatyökykyisten arviointi ja osoittaminen yhtiöön tehtäisiin työ- ja elinkeinotoimistossa. Yhtiöllä olisi kuitenkin jonkin verran liikkumavaraa valita näistä henkilöistä yksittäiseen työtehtävään ja parhaat valmiudet omaava henkilö. Yhtiön toiminnassa huomioitaisiin mahdolliset valtion talousarviossa asetetut työllistämistä koskevat velvoitteet ja ehdot. Yhtiöllä ei olisi erityistä osatyökykyisten kehittämistoimintoa, mutta sillä voisi olla yritystoimintaan normaalisti liittyviä henkilöstön kehittämispalveluja, kuten henkilöstön koulutusta.
Pykälän 3 momentin mukaan yhtiön tulisi toimia normaalien liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti tuloksellisesti, mutta sen varsinaisena tavoitteena ei olisi tuottaa omistajilleen liikevoittoa. Palvelut tulisi hinnoitella toiminnan kustannukset ja rahoitus huomioiden siten, että yhtiöllä on edellytyksiä pidemmällä aikavälillä kannattavaan toimintaan ja yhtiön liiketoiminnan normaaliin kehittämiseen. Mahdollinen ylijäämä käytettäisiin yhtiön toiminnan kehittämiseen. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden hoito otettaisiin huomioon Työkanava Oy:n tulostavoitetta asetettaessa.
3 §. Kilpailu- ja valtiontukisääntelyn huomioiminen. Pykälässä todettaisiin kilpailu- ja valtiontukisääntelyn sekä hankintalain soveltuminen yhtiön toiminnassa. Pykälän 1 momentin mukaan Työkanava Oy:n olisi harjoitettava toimintaansa siten, ettei se vääristä kilpailua. Yhtiön tuottamien palveluiden hinnoittelun olisi oltava markkinaehtoista ja siinä tulisi huomioida toiminnan todelliset kustannukset. Yhtiön harjoittamaan taloudelliseen toimintaan sovellettaisiin normaaliin tapaan kilpailulakia (12.8.2011/948) vastaavasti kuin muihinkin yrityksiin.
Yhtiöön sovellettaisiin muun muassa julkisesti omistettuja yhtiöitä koskevaa kilpailulain 4 a luvun mukaista säädöstä kilpailun tasapuolisuuden turvaamisesta julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä (ns. kilpailuneutraliteettivaatimus). Kilpailulain 4 a luvun 30 a §:ssä säädetään kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivallasta. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tulee ensisijaisesti neuvotteluteitse pyrkiä poistamaan esimerkiksi valtion määräysvaltaan kuuluvan yksikön harjoittamassa taloudellisessa toiminnassa sovellettu menettely tai toiminnan rakenne, joka tavaroiden tai palveluiden tarjonnassa vääristää tai on omiaan vääristämään terveen ja toimivan kilpailun edellytyksiä markkinoilla taikka estää tai on omiaan estämään terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun syntymistä tai kehittymistä. Virasto valvoo myös markkinaperusteisen hinnoittelun vaatimuksen toteutumista. Tarvittaessa kilpailu- ja kuluttajaviraston tulee asettaa kielto, määräys tai muu velvoite, jolla varmistetaan markkinoiden tasapuoliset toimintaedellytykset. Toimintaa ei kuitenkaan saa määrätä kokonaan lopetettavaksi, jos tehtävän suorittaminen perustuu lainsäädäntöön. Virastolla on toimivalta arvioida myös hankintayksiköitä eli julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain toteutumista.
Työkanava Oy:n toimintaa olisi harjoitettava siten, ettei yhtiön toiminta vääristä kilpailua. Yhtiö saa toimintaansa huomattavan julkisen tuen, joka voisi ohjautua kilpailua vääristävästi markkinoille. Tästä syystä yhtiön tulisi välttää toimimista sellaisilla markkinoilla, jossa on jo muutoinkin runsaasti tarjontaa. Yhtiön toiminta voisi häiritä kilpailua markkinoilla, jos sen markkinaosuus nousee jollain alueella tai toimialalla merkittäväksi. Markkinaosuutta voidaan tarkastella toimialoittain tai alueellisesti. Markkinaosuus voisi kuitenkin olla vähäistä suurempi esimerkiksi silloin, kun ao. toimialla tai alueella ei ole kysyntään nähden riittävästi tarjontaa tai palvelua suunnataan jollekin erityiselle asiakasryhmälle. Arvioinnissa voidaan hyödyntää tämän lain 6 § 3 momentissa mainitun neuvottelukunnan asiantuntemusta. Tarvittaessa yhtiön tulisi tehdä markkinakartoitus ennen toiminnan laajentamista uudelle toimialalle tai alueelle. Kilpailun vääristymisen arviointi tehtäisiin aina tapauskohtaisen harkinnan mukaan. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävänä on valvoa kilpailulain toteutumista.
Työkanava Oy:n toimintaan ja rahoituksen ehtoihin sovellettaisiin EU:n valtiontukisääntelyä ja erityisesti EU:n yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin annettavaa tukea koskevaa SGEI-sääntelyä. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:52), jonka puitteissa toteutetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) rahoitettavia toimenpiteitä, on kuvattu Työkanava Oy:n rahoituksen kohdentumista. Suunnitelma on toimitettu Euroopan komission arvioitavaksi toukokuussa 2021, ja sen sisältämistä toimenpiteistä on käyty laajat keskustelut komission kanssa. EU:n neuvoston ennakoidaan tekevän Suomen suunnitelmaa koskevan toimeenpanopäätöksen komission ehdotuksesta syksyllä 2021.
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukainen RRF-rahoitus kohdistuisi liiketoimintaa harjoittavan erityistehtäväyhtiön käynnistämisvaiheen alkuinvestointeihin. Toiminnan käynnistäminen edellyttäisi osakeyhtiön pääomittamista ja tuki kohdistuisi toimitilojen sekä työvälineiden ja –koneiden hankintaan, liiketoiminnan käynnistämisen edellyttämään markkinointiin ja osatyökykyisiin kohdistuvien negatiivisten ennakkoasenteiden vähentämiseen sekä yrityksen henkilöstökuluihin.
Suunnitelman mukaan uudelta toimijalta edellytetään pidemmällä aikavälillä, että noin 40 % liikevaihdosta syntyy tuotteiden, palveluiden tai osatyökyisen työpanoksen myynnistä. Toiminnan muutaman alkuvuoden aikana olisi kuitenkin todennäköistä, ettei myynti vielä yllä tälle tasolle. RRF rahoitusta tultaisiin käyttämään alkuvaiheen pienemmän myynnin aiheuttaman erityisen kulurakenteen kattamisen sekä yhtiön alkuvaiheen investointeihin. Uuden yhtiön ainoana tehtävänä olisi SGEI-palveluna työllistää niitä osatyökykyisiä, joille työllistyminen ilman tällaista toimijaa ei olisi mahdollista. Palvelun toteuttamiseksi rahoitustarve olisi pysyvä ja toimintaan osoitettaisiin vuosittain 10 miljoonan euron avustus. Haettava RRF-rahoitus liittyisi käynnistämisvaiheen erityistilanteeseen, jossa palkkauskustannukset ja toimitilojen, välineiden ja mahdollisten raaka-aineiden hankinta ovat myyntiin nähden erityisen suuret. Uudella toimijalla ei olisi näitä resursseja ennestään.
Toiminnan kustannuksiksi on arvioitu suunnitelmassa noin 25 000 euroa jokaista työllistettävää kohden vähennettynä myynnin arvolla, kun tarvittavat alkuinvestoinnit on tehty. RRF-rahoitusta käytettäisiin vuosina 2022 ja 2023, jonka jälkeen myynnin tulisi olla noin 15 000 euroa työllistettävää osatyökykyistä kohden. Yhtiöön työllistyvät osatyökykyiset palkattaisiin normaalein työ- ja palkkausehdoin eikä yhtiön pääomittaminen tai SGEI-palvelusta maksettava valtionavustus sisältäisi yhtiön työntekijöiden toimeentulon tueksi maksettavia etuuksia.
Yhtiön vuosittaiseen avustukseen ja toimintaan sovellettaisiin EU:n yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin annettavaa tukea koskevaa SGEI-sääntelyä. Yhtiölle valtion talousarviossa myönnetyn avustuksen tulisi olla oikeassa suhteessa sille asetettuihin palvelutavoitteisiin nähden. Tuki ei saisi olla todellisiin kustannuksiin verrattuna ylikompensoiva. Tuen määrän oikeasuhtaisuus olisi osoitettava SGEI-raportointia koskevien määräysten mukaisesti. Tavoitteiden toteutumista tulisi seurata myös osana työ- ja elinkeinoministeriön omistajaohjausta.
Pykälässä muistutettaisiin myös siitä, että Työkanava Oy täyttäisi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 5 § 4) kohdassa tarkoitetun julkisoikeudellinen laitoksen määritelmän eli se olisi hankintayksikkö, mutta pääosin avoimille markkinoille suunnatun myynnin vuoksi se ei olisi valtion sidosyksikkö. Yhtiö olisi myös palveluja myydessään lain 24 §:ssä tarkoitettu toimija. Työkanava Oy voisi siten osallistua hankintalain 24 § mukaisesti järjestettyihin, varattuja hankintasopimuksia koskeviin tarjouskilpailuin. Hankintayksiköt voivat varata tarjouskilpailuun osallistumisen tapahtuvaksi työohjelmien puitteissa taikka rajoittaa tarjouskilpailuun osallistumisen työkeskuksille tai vastaaville toimittajille, joiden päätarkoituksena on vammaisten tai muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden sopeuttaminen yhteiskuntaan ja työelämään. Hankintalain mukaan edellytyksenä tarjouskilpailuun osallistumiselle on, että vähintään 30 prosenttia työkeskuksen, toimittajan tai työohjelman työntekijöistä on vammaisia tai muita heikommassa asemassa olevia työntekijöitä. Työkanava Oy:n henkilöstöstä pääosa on osatyökykyisiä, joten se olisi nämä ehdot täyttävä yhtiö.
Pykälän 2 momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä voitaisiin antaa tarkempia määräyksiä komission 20.12.2011 antaman SGEI-päätöksen edellyttämän toimeksiannon ja nettokustannuksia koskevan laskelman laatimisesta sekä niihin liittyvästä raportoinnista. Komission päätöksen mukaan korvauksen määrittämisessä on huolehdittava siitä, ettei se ole ylikompensoivaa ja mahdollisia liiallisia korvauksia valvotaan.
Komission SGEI-päätöksen artiklassa 5 annetaan ohjeistusta korvauksen maksamisesta ja sitä varten laadittavasta nettokustannusten laskemisesta. Laskelman avulla tulee osoittaa, että palvelun tuottamisesta maksettavan korvauksen määrä ei ylittä sitä, mikä on tarpeen julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvien nettokustannusten kattamiseksi, mukaan lukien kohtuullinen voitto. Huomioon voidaan ottaa yrityksen kaikki kustannukset. Investointeihin ja erityisesti infrastruktuuri-investointeihin liittyvät kustannukset voidaan ottaa huomioon, jos ne ovat välttämättömiä palvelujen tuottamiselle. Kohtuullisella voitolla tarkoitetaan sitä pääoman tuottoastetta, jota keskivertoyritys edellyttäisi harkitessaan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tuottamista koko toimeksiannon keston ajan, ottaen huomioon riskin suuruus. Pääoman tuottoasteella tarkoitetaan komission päätöksen mukaan sisäistä korkokantaa, jonka yritys saa sijoittamastaan pääomasta toimeksiannon keston aikana. Riskin suuruus riippuu toimialasta, palvelun tyypistä ja korvauksen ominaispiirteistä. Korvausta laskettaessa kohtuullisena pääoman tuottoasteena pidetään tuottoastetta, joka ei ylitä sovellettavaa swap-korkoa, jota on korotettu 100 peruspisteellä. Laskelmassa voidaan käyttää myös muita tuottoindikaattoreita.
Työkanava Oy:n rahoituksen tarkemmat yksityiskohdat ja pääomitukseen liittyvät liiketoimintatavoitteet ja toimialat täsmentyisivät vielä toiminnan käynnistyessä. Tästä syystä voisi olla tarpeen antaa yhtiölle teknisempää ohjausta näiden seikkojen huomioimisessa edellä mainitun laskelman laatimisessa komission SGEI-päätöksen edellytysten täyttämiseksi. Päätöksen toteutumisesta raportoitaisiin komissiolle osana Suomen maaraporttia vuonna 2023.
4 §. Työkanava Oy:n toiminnan kohdistuminen. Pykälässä säädettäisiin Työkanava Oy:n työllistettäväksi tulevista henkilöistä ja heidän valintaperusteistaan.
Pykälän 1 momentin mukaan Työkanava Oy voisi työllistää henkilöitä, jotka ovat pysyvästi tai pitkäaikaisesti rajoitetusti työkykyisiä tavanomaisiin työtehtäviin. Työkanava Oy voisi työllistää vain työ- ja elinkeinotoimiston sille osoittamia työntekijöitä. Työ- ja elinkeinotoimisto osoittaisi asiakaskunnastaan Työkanava Oy:lle sellaisia työhön halukkaita työttömiä työnhakijoita, joiden mahdollisuudet sopivan työn saamiseen ovat olennaisesti vähentyneet asianmukaisesti todetun sairauden tai vamman vuoksi. Tämän lisäksi työ- ja elinkeinotoimisto huomioisi viimesijaisuuden. Viimesijaisuudella tarkoitettaisiin sitä, että näiden henkilöiden osalta olisi ilmeistä, ettei työllistyminen muulle työnantajalle olisi muilla käytettävissä olevilla tukikeinoilla mahdollista.
Työkanava Oy:n toiminta kohdistuisi kaikkein vaikeimmassa työmarkkina-asemassa oleviin osatyökykyisiin. Osatyökykyisen henkilön sairaus tai vamma ei yksin olisi riittävä peruste tulla työllistetyksi erityistehtäväyhtiöön vaan toiminta kohdistuisi henkilöihin, joiden kohdalla terveydellisen ongelman seurannaisvaikutukset näkyvät merkittävinä vaikeuksina saada työtä palveluista huolimatta. Työkanava Oy:n toiminnan potentiaalinen kohdejoukko olisi noin 20 000 – 30 000 henkilöä. Osa kohdejoukosta olisi työkyvyttömyyseläkkeen saajia ja osa saisi toimeentulonsa turvaamiseksi työttömyysetuutta.
Työkanava Oy:n palvelukseen työllistyminen edellyttäisi työ- ja elinkeinotoimiston asiakkuutta. Niiden henkilöiden, jotka eivät jo ole työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaita, tulisi ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijoiksi. Koska julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskevassa laissa ei enää edellytetä työttömyyden määrittelyssä ikärajoja, työkykysyyttä eikä työmarkkinoiden käytettävissä oloa, voisivat esimerkiksi työkyvyttömyysetuutta saavat, työnhakijaksi rekisteröityneet ja työtä tosiasiallisesti vailla olevat henkilöt olla työttömiä työnhakijoita. Henkilöt, joilla vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä on siten mahdollisuus saada työvoima- ja yrityspalveluja universaaliperiaatteen mukaisesti.
Vammaisille henkilöille tulisi mahdollistaa myös yleisten työhönsijoittumispalveluiden tehokas saatavuus. Sosiaalihuoltolain 27 d § 2 momentin mukaanerityisiä työhön sijoittumista edistäviä kuntoutus- ja muita tukitoimenpiteitä järjestetään henkilöille, joilla vamman tai sairauden tai muun vastaavan syyn johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista ja jotka tarvitsevat työhallinnon palvelujen ja toimenpiteiden lisäksi muitakin tukitoimia. Osana kattavaa palvelukokonaisuutta henkilö voitaisiin tarvittaessa ohjata työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaaksi.
Työ- ja elinkeinotoimisto osoittaisi Työkanava Oy:lle sellaisia työhön halukkaita työttömiä työnhakijoita, joiden mahdollisuudet sopivan työn saamiseen olisivat olennaisesti vähentyneet asianmukaisesti todetun sairauden tai vamman vuoksi. Ehdotetun sairauden tai vamman määrittelyn olisi tarkoitus olla yhdenmukainen Kansainvälisen työjärjestön ammatillista kuntoutusta ja vajaakuntoisten työllistämistä koskevan yleissopimuksen 159 kanssa, jossa käsitteellä ”vajaakuntoinen henkilö” tarkoitetaan henkilöä, jonka mahdollisuudet sopivan työn saamiseen ja säilyttämiseen sekä työssä etenemiseen ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun fyysisen tai psyykkisen vamman tai vajavuuden vuoksi.
Työ- ja elinkeinotoimistot arvioivat jo nykyisikin asiakkaidensa terveydentilan vaikutusta työllistymismahdollisuuksiin. Määrittely olisi yhdenmukainen myös työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmän terveystietoja koskevan säätelyn ja sitä koskevan ohjeistuksen kanssa. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 3 § 1 momentin 7) kohdan mukaan henkilöasiakasrekisteriin voidaan merkitä sellaiset henkilön terveydentilaa ja työ- ja toimintakykyä koskevat tiedot, joilla on vaikutusta henkilön työllistymiseen ja jotka ovat välttämättömiä palvelujen tarjoamiseksi hänelle. Osatyökykyisen henkilön olisi työnhaun voimassa olemiseksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti esitettävä työ- ja elinkeinoviranomaiselle sen antamassa määräajassa työvoimapalvelun tarjoamisen kannalta tarpeelliset selvitykset ammatillisen osaamisen, työhistorian ja koulutuksen lisäksi myös työkyvystä. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeessa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain soveltamista on täsmennetty, että tämä tarkoittaa tilannetta, jossa asiakkaan vamma tai pitkäaikaissairaus vähentää mahdollisuuksia saada työtä, säilyttää työ tai edetä työssä. Terveydentilalla on vaikutusta nimenomaan työ- ja elinkeinotoimiston tehtäväalueen palvelutarpeeseen, johon palveluilla tulee vastata. Tämän arvion tekee työ- ja elinkeinotoimisto riittävän ajantasaisten asiakirjojen perusteella. Pelkkä lääkärinlausunnon tai muun lääketieteellinen asiakirjan olemassaolo ei pelkästään olisi arviointia varten riittävä selvitys, vaan työ- ja elinkeinotoimiston olisi arvioitava näiden asiakirjojen sisältämien tietojen perusteella, vähentääkö henkilön vamma tai pitkäaikaissairaus hänen mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla. Arvioinnissa voitaisiin hyödyntää työvoimapalveluja järjestämällä henkilöasiakkaalle esimerkiksi työkokeilu tai hankkimalla työkykyisyydestä muu asiantuntija-arvio. Mikäli lääkärinlausunnosta tai muusta lääketieteellisestä asiakirjasta ei ilmenisi asianmukaisesti todettua vammaa tai pitkäaikaissairautta, tämän senhetkistä tilannetta tai haittaavuuden kestoa, tulisi työ- ja elinkeinotoimiston ohjata asiakas julkiseen terveydenhuoltoon.
Osatyökykyisyyden määritelmä poikkeaisi työkyvyttömyyden määrittelystä, joita käytetään pääasiassa arvioitaessa henkilön oikeutta toimeentulon turvaaviin työkyvyttömyysetuuksiin. Määrittely ei siten rajaisi kohderyhmää työkyvyttömyysetuuden saajiin tai siihen oikeutettuihin. Huomioon voitaisiin ottaa myös henkilöt, jotka eivät ole oikeutettuja työkyvyttömyysetuuksiin, vaikka työmarkkinoiden näkökulmasta henkilön työllistyminen on erittäin epätodennäköistä. Työkyvyttömyys ei välttämättä tarkoita työllistymismahdollisuuksien puuttumista.
Työttömällä työnhakijalla on oikeus työllistymissuunnitelmaan. Työllistymissuunnitelma perustuu työnhakijan työtä tai koulutusta koskeviin tavoitteisiin ja arvioituun palvelutarpeeseen. Siinä sovitaan työnhaun lisäksi palvelutarpeen mukaisista julkisista työvoima- ja yrityspalveluista ja muista työllistymistä edistävistä palveluista sekä asiantuntija-arvioineista. Työllistymissuunnitelmaan kirjattaisiin henkilön halukkuus työllistyä Työkanava Oy:n palvelukseen. Suunnitelmassa todettaisiin työ- ja elinkeinotoimiston henkilöasiakkaan täyttävän Työkanava Oy:n palvelukseen ehdolle asettamisen kriteerit ja mahdolliset työtehtävät, joita asiakas työkykynsä ja osaamisensa puitteissa olisi ensisijaisesti valmis tekemään. Mikäli työ- ja elinkeinotoimisto ei pystyisi käytettävissä olevilla tiedoilla arvioimaan, olisiko työnhakija-asiakas myös muilla tavoin työllistettävissä tai hänen työllistymismahdollisuuksiaan voitaisiin muilla keinoin edistää, voisi se selvittää asiaa esimerkiksi työkokeilulla tai asiantuntija-arvioilla. Työllisyyssuunnitelmassa olisi ensisijaisesti pyrittävä löytämään keinoja, joilla henkilöasiakas voi työllistyä avoimille työmarkkinoille, koulutukseen tai palkkatuettuun työhön.
Edellytyksenä Työkanava Oy:öön osoittamiseen olisi, että henkilö on halukas työllistymään. Tämä kävisi ilmi esimerkiksi työllistymissuunnitelmasta. Työ- ja elinkeinotoimiston on tehtävä yhdessä asiakkaan kanssa työllistymissuunnitelman osana kokonaisarvio työllistymismahdollisuuksista ottaen huomioon työnhakijan sairauden tai vamman laatu, ikä, työhistoria, koulutustausta, palveluhistoria, työttömyyden kesto, mahdollisuudet edistää työnhakijan työllistymisedellytyksiä ja muut työllistymismahdollisuuksiin vaikuttavat seikat.
Edellytyksenä Työkanava Oy:öön siirtymiseen olisi, että työllistymissuunnitelmaa laadittaessa työ- ja elinkeinotoimiston olisi huomioitava arviossaan myös työllistymismahdollisuuden viimesijaisuus. Tämä voisi tulla esille siitä, että työttömän työnhakijan työllistyminen ei ole työllistymisedellytyksiä parantavista palveluista huolimatta onnistunut tai muuten on ilmeistä, ettei näillä tukitoimilla voi merkittävästi arviointihetkellä lisätä henkilön mahdollisuuksia tehdä työtä. Viimesijaisuudella tarkoitettaisiin tilannetta, jossa joko työnhakijan saamat palvelut eivät ole johtaneet kiinnittymiseen työmarkkinoille tai on epätodennäköistä, että sillä hetkellä näillä palveluilla voitaisiin tämä saavuttaa. Työ- ja elinkeinotoimiston tulisi tällöin ottaa arvioinnissa huomioon terveydenhuollon, sosiaalihuollon, kuntoutuksen, koulutuksen ja välityömarkkinatoimijoiden mahdollisuudet edistää työnhakijan työhön sijoittumista.
Vaikeimmassa asemassa olevien osatyökykyisten tuen tarpeet ovat korostetun yksilöllisiä. Arvioinnissa voisi tulla esille esimerkiksi tilanteita, joissa tarkastelun painopiste on aiemmin ollut työvoimahallinnon palveluissa, mutta osatyökykyinen tarvitsisikin enemmän sosiaalitoimen palveluita.
Osatyökykyiset olisivat ennen Työkanava Oy:n palvelukseen siirtymistä todennäköisesti saaneet jo suuren määrän monipuolisia julkisia palveluita ja he olisivat jo kokeneet erilaisia työllistymiseen tähtääviä vaiheita. Näitä voivat olla esimerkiksi sosiaalihuoltolain 27d §:ssä tarkoitettu vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva erityistä työhön sijoittumista edistävä kuntoutus- ja muut tukitoimet. Näitä voivat saada henkilöt, joilla vamman tai sairauden tai muun vastaavan syyn johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista ja joille työhallinnon palvelut ja toimenpiteet eivät ole riittäviä avoimille työmarkkinoille työllistymiseksi.
Osatyökykyinen olisi voinut olla mukana myös kuntouttavassa työtoiminnassa. Kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on parantaa siihen osallistuvan henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle ja näin edistää palveluun osallistuvan mahdollisuuksia osallistua työ- ja elinkeinoviranomaisen tarjoamaan julkiseen työvoimapalveluun. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuvat sellaiset pitkään työttömänä olleet henkilöt, jotka tarvitsevat sosiaalihuollon tukea osana palveluprosessia. Ennen kuntouttavaa työtoimintaa tulisi ensin selvittää mahdollisuus tarjota henkilölle työtä tai työ- ja elinkeinopalveluja. Kuntouttava työtoiminta on toissijainen palvelu työ- ja elinkeinopalveluihin nähden. Koska Työkanava Oy:öön siirtymisen edellytyksenä olisi, että arviointihetkellä arvoituna henkilön mahdollisuuksia saada työtä työllistymisedellytyksiä parantavilla palveluilla ei voitaisi merkittävästi lisätä, olisi kuntouttava työtoiminta kuitenkin Työkanava Oy:öön työllistymiseen nähden ensisijaista, mikäli kuntouttavan työtoiminnan tarjoamisen muut edellytykset täyttyvät.
Viimesijaisuuden arvioimiseksi ei edellytettäisi joidenkin nimenomaisten työllistymistä ja työllistymisedellytyksiä parantavien palvelujen kokeilemista vaan viimesijaisuuden arvioinniksi riittäisi työ- ja elinkeinotoimiston tekemä kokonaisarvio, jossa on otettu huomioon näiden palveluiden oletettu vaikutus työllistymisedellytyksiin. Tarvittaessa työ- ja elinkeinotoimisto voisi käyttää apuna esimerkiksi työvoima- ja yrityspalveluista saatavia asiantuntija-arvioita.
Arvioinnissa tulisi huomioida myös se, että osatyökykyiset muodostavat hyvin heterogeenisen ryhmän, jossa yksilöllisten erojen lisäksi on systemaattisia eroja esimerkiksi vammaryhmän perusteella. Erityisesti mielenterveyskuntoutujat ja kehitysvammaiset olisivat muihin sairaus- ja vammaryhmiin nähden vaikeammassa asemassa, koska heillä terveydentilan ongelmat synnyttävät sellaisia työkyvyn rajoitteita, joiden seurauksena näiden henkilöiden on keskimääräistä vaikeampi saada työpaikka. Osatyökykyisistä henkilöistä esimerkiksi kehitysvammaisista vain muutama sata henkilöä tekee työtä työsuhteisesti ja yli 2000 henkilöä on avotyötoiminnassa eli he tekevät tavallista työtä tavallisella työpaikalla ilman työsuhdetta. Avotyötoiminnassa työskentely voi sinänsä olla osoitus työhön riittävästä työkyvystä ja työhalukkuudesta, mutta rekrytointikynnys on näille tavallisille yritysten ja kuntien työpaikoille osoittautunut liian korkeaksi.
Viimesijaisuuden arvioinnissa voitaisiin ottaa huomioon myös vammaan tai pitkäaikaissairauden työmarkkinavaikutuksiin olennaisesti vaikuttavat tekijät. Näitä voisivat olla esimerkiksi ikä, koulutus ja alueelliset tekijät. Edellytyksenä olisi kuitenkin, ettei näiden tekijöiden merkitsevää vaikutusta voitaisi muilla toimenpiteillä vähentää. Näin esimerkiksi koulutuksen ja osaamisen puutteiden osalta osaamisen kehittämiseen tähtäävät palvelut olisivat ensisijaisia.
Työllistymismahdollisuuksien viimesijaisuuden arvioinnissa työ- ja elinkeinotoimiston tulisi huomioida myös erilaisten ryhmien tarpeet sekä tarve saada työpaikkoja esimerkiksi ruotsin ja saamen kieltä puhuville osatyökykyisille tai sellaisille osatyökykyisille, jotka käyttävät viittomakieltä.
Siirtyminen työsuhteeseen Työkanava Oy:öön edellyttäisi aina osatyökykyisen suostumusta ja riittävää motivaatiota työllistymiseen. Työllistymissuunnitelmaa laadittaessa pyydettäisiin henkilöasiakkaalta lupa tietojen luovuttamiseen erityistehtäväyhtiöön. Työnantajalle voidaan luovuttaa työnhakijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella tietoja, jotka ovat välttämättömiä avoimen työpaikan tai kyseisen ammattialan erityisten terveydentilavaatimusten täyttämiseksi tai sellaisen työnhakijan työllistymisen edistämiseksi, jonka vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä. Työkanava Oy:lle ei annettaisi mitään sellaisia tietoja osatyökykyisitä, joita ei annettaisi muille työnantajille.
Keskitetty työ- ja elinkeinotoimisto päättäisi Työkanava Oy:lle sen palvelukseen ehdolle asetettavista osatyökykyisistä henkilöistä. Eri työ- ja elinkeinotoimistot tekisivät ehdotuksia Työkanava Oy:n työllistettäväksi halukkaista ja kriteerit täyttävistä henkilöistä yhdelle työ- ja elinkeinotoimistolle, joka puolestaan ohjaisi keskitetysti osatyökykyisiä Työkanava Oy:n palkattavaksi kulloinkin tarjolla oleviin työtehtäviin. Ennen tätä vaihetta osatyökykyisille voitaisiin antaa työvoimahallinnon tarjoamia palveluja heidän soveltuvuutensa arvioimiseksi yhtiössä tarjolla oleviin tehtäviin. Työkanava Oy vastaisi osatyökykyisten työsuoritusten ulkoisesta myynnistä. Yhdelle työ- ja elinkeinotoimistolle annettaisiin työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella tehtäväksi osoittaa Työkanava Oy:n palveluihin osoitettavien osatyökykyisten lopullinen valinta. Siirtyminen työsuhteeseen Työkanava Oy:öön edellyttäisi aina osatyökykyisen suostumusta ja riittävää motivaatiota työllistymiseen. Työllisyyden kokeilukuntien viranomaiset, kuntien sosiaaliviranomaiset ja kansaeläkelaitos voisivat ohjata henkilöitä hakeutumaan alueensa työ- ja elinkeinotoimiston palveluihin sen arvioimiseksi, onko heidän mahdollista tulla ehdolle osoitettavaksi Työkanava Oy:lle työllistettäväksi.
Osatyökykyisyyden arviointia tehtäisiin osana työ- ja elinkeinotoimistojen normaalia asiakastyötä ja asiakkaiden työllistymisedellytysten arviointia. Osatyökykyiset ohjattaisiin Työkanava Oy:lle keskistetysti yhdestä työ- ja elinkinotoimistosta. Työ- ja elinkeinotoimistolle annettavassa tehtävässä ei olisi kyse merkittävästä julkisesta hallintotehtävästä, joten määräys työ- ja elinkeinotoimistolle annettaisiin normaaliin tapaan työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella.
Työkanava Oy voisi rekrytoida osatyökykyisiä vain työ- ja elinkeinotoimiston ehdottamista työnhakijoista ja henkilön tulisi olla edellä kuvatulla tavalla julkisesta työvoima-ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun 3 § 1 momentissa ja 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettu työtön työnhakija eli työ- ja elinkeinopalvelujen asiakas. Mikäli Työkanava Oy:lle tulisi tarve rekrytoida uusia työntekijöitä, se ilmoittaisi tarpeestaan työ- ja elinkeinotoimistoon. Työ- ja elinkeinotoimisto etsisi yhtiössä avoinna oleviin työpaikkoihin asiakasrekisteristään työnhakijaehdokkaita, joilla on työllistymissuunnitelmaan merkittynä ”työ erityistehtäväyhtiössä” ja joilla on avoinna oleviin tehtäviin riittävä työkyky ja osaaminen. Työ- ja elinkeinotoimisto antaisi Työkanava Oy:lle tiedot ehdokkaista ja yhtiö sijoittaisi henkilöitä sille osoitetuista ehdokkaista tarjolla oleviin tehtäviin. Yhtiö ilmoittaisi työ- ja elinkeinotoimistolle ehdokkaiden sijoittumisesta eri tehtäviin.
Yksi työ- ja elinkeinotoimisto päättäisi Työkanava Oy:n palvelukseen osoitettavat osatyökykyiset henkilöt. Sillä olisi tätä tehtävää varteen erikoistunutta henkilöstöä, jolla olisi hyvä osaaminen Työkanava Oy:n tehtäväalasta ja liiketoiminnasta. TE-toimistojen tehtäviä koskevat mahdolliset muutokset ja niiden vaikutukset Työkanava Oy:n toimintaan huomioitaisiin myöhemmässä säätelyssä.
Työkanava Oy:llä olisi kuitenkin mahdollisuus valita sille osoitetusta henkilöjoukosta osa itse kulloinkin tarjolla oleviin yksittäisiin työtehtäviin. Tällä liikkumavaralla mahdollistetaan se, että tehtävään voidaan osoittaa henkilö, joka pystyy suoriutumaan hänelle tarjolla olevasta tehtävästä. Huomioitavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi työn konkreettisen suorittamispaikan esteettömyys ja muut käytännön olosuhteet ja seikat, jotka tulevat ilmi vasta työn sisällön tarkentuessa ja työntehtävän konkreettisesti käynnistyessä. Työ- ja elinkeinotoimiston tulisi tästä syystä osoittaa yhtiölle erityisesti toiminnan ensimmäisinä vuosina osatyökykyisiä henkilöitä riittävästi tarvetta enemmän. Pidemmällä aikavälillä ja yhteisten toimintamallien vakiintuessa tällainen tarve vähenisi, jolloin yhtiön mahdollisuutta valita sille osoitettuja henkilöitä eri työtehtäviin voitaisiin rajata voimakkaammin. Yhtiön olisi myös mahdollista käyttää työsuhteiden solmimisessa normaaleja työsopimuslain mukaisia menettelyjä, kuten koeaikaa ja määräaikaisia työsopimuksia.
Työ- ja elinkeinotoimisto voisi tarvittaessa koostaa julkista työvoima- ja yrityspalveluista toimintamalleja, joita käyttämällä pystyttäisiin parhaiten tunnistamaan tarjolla oleviin yksittäisiin tehtäviin kykenevät henkilöt. Käytettäviä palveluja olisivat esimerkiksi erilaiset osaamiskartoitukset ja työkyvyn arvio, jossa arvioitaisiin työnhakijan työkykyä suunniteltuun työhön.
Työkanava Oy:llä ei olisi erityistä palvelutoiminto-yksikköä sille osoitettujen osatyökykyisten valmennukseen. Työkanava Oy:n palvelutoiminnot rajattaisiin yhtiössä työskentelyn tukemiseen ja yhtiössä työskentelevien osatyökykyisten henkilöiden kehittämistä toteutettaisiin ensisijaisesti osana olemassa olevia työvoimapalveluja. Työkanava Oy:llä ei olisi tarkoitus antaa julkisia hallintotehtäviä, joten sen toiminta ei olisi päällekkäistä työ- ja elinkeinotoimistojen tai muiden viranomaisten toiminnan kanssa.
Työkanava Oy voisi kuitenkin kehittää työntekijöidensä valmiuksia samalla tavalla kuin muutkin yritykset. Työkanava Oy voisi tuottaa palveluja itse tai tarvittaessa ostaa täydentäviä palveluita esimerkiksi muilta välityömarkkinatoimijoilta, järjestöiltä ja muilta palveluntuottajilta hankintalain mukaisesti kilpailuttamalla. Palvelut tulisivat osatyökykyiselle tarjottavaksi osana työn tekemistä. Yhtiön palveluksessa oleviin osatyökykyisiin sovellettaisiin normaaliin tapaan esimerkiksi työterveyshuoltolain (1383/2001) säännöksiä.
Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin tulee edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa. Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla työterveyshuolto omalta osaltaan edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä. Työnantajan velvollisuutena on lain 12 § mukaan järjestää työterveyshuoltoa mm. vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seurantaa ja edistämistä työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvontaa ja hoitoa tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaamista. Työntekijällä on velvollisuus osallistua terveystarkastukseen, joka on työhön sijoitettaessa tai työn kestäessä välttämätön hänen työ- tai toimintakykynsä selvittämiseksi työstä aiheutuvien, terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi.
Pykälän 2 momentissa todettaisiin selventävästi, että Työkanava Oy:n koko henkilöstön palvelussuhde on työsopimussuhde. Myös osatyökykyiseen henkilöstöön sovellettaisiin siten normaalia työlainsäädäntöä.
5 §. Työkanava Oy:n ohjaus. Pykälässä säädettäisiin yhtiön ohjauksesta ja valvonnasta. Pykälän 1 momentin mukaan eduskunnan päätettyä valtion talousarviosta työ- ja elinkeinoministeriö päättäisi yksityiskohtaisemmin Työkanava Oy:n palvelutavoitteista ja muista toimintatavoitteista sekä tulostavoitteesta. Työkanava Oy:n omistajaohjauksesta vastaisi työ- ja elinkeinoministeriö. Omistajaohjauksessa huolehdittaisiin siitä, että yhtiön yhteiskunnallisen tehtävän ja tavoitteiden määrittely toteutettaisiin yhtiön perustamista koskevan lain ja eduskunnan talousarviossa annettujen määräysten mukaisesti. Tulostavoite olisi asetettava niin, että Työkanava Oy:n olisi mahdollista saavuttaa sille tässä laissa asetetut palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet liiketaloudellisesti kannattavasti.
Työ- ja elinkeinoministeriö voisi lisäksi tarvittaessa tarkentaa ohjausta antamalla Työkanava Oy:lle toimiohjeen ministeriön päätöksellä. Tällä varmistettaisiin, että yhtiön toimintatapa ja tavoitteet ovat selkeät. Toimiohjeeseen voitaisiin sisällyttää muun muassa tarkempia määräyksiä yhtiön ohjausvastuista, yhtiön tavoitteista ja hallinnosta sekä yhtiön raportoinnista. Ohjeessa voitaisiin tarvittaessa ottaa myös kantaa tekijöihin, joilla varmistetaan, että yhtiön toiminta on käytettävissä olevalla tuella mahdollista ja kannattavaa, vaikka yhtiö ei tavoittelekaan liiketaloudellista voittoa. Tarkempaa ohjausta voitaisiin antaa myös siitä, kuinka Työkanava Oy:n yhteiskunnallisten velvoitteiden hoito otetaan huomioon yhtiön tulostavoitetta asetettaessa.
Pykälän 2 momentissa todettaisiin työ- ja elinkeinoministeriön oikeus saada yhtiöltä riittävästi tietoja omistajaohjauksen toteuttamiseksi. Työkanava Oy:n olisi annettava työ- ja elinkeinoministeriölle sen pyynnöstä yhtiön omistajaohjauksen ja valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot.
6 §. Työkanava Oy:n organisaatio. Pykälässä säädettäisiin yhtiön hallintoelimistä. Pykälän 1 momentin mukaan Työkanava Oy:llä olisi hallitus ja toimitusjohtaja sekä neuvottelukunta. Yhtiöllä voisi olla muita yksiköitä ja toimintoja sen mukaan, kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään.
Pykälän 2 momentin mukaan Työkanava Oy:n hallituksessa olisi vähintään kuusi ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen jäsenet nimitettäisiin enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja yksi heistä määrättäisiin samalla puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi. Hallituksen jäsenmäärässä olisi liikkumavaraa, jotta sen kokoonpanossa voitaisiin huomioida esimerkiksi yhtiön liiketoiminnan kehittyminen ja suuntautuminen eri toimialoille. Hallituksen jäsenen tulisi olla kilpailutilanteen edellyttämällä tavalla riippumaton. Työkanava Oy:n toimitusjohtaja ei voisi toimia hallituksen jäsenenä.
Yhtiön hallituksen tehtävänä olisi osakeyhtiölain mukaisesti ohjata ja valvoaTyökanava Oy:n toimintaa. Hallitus huolehtisi Työkanava Oy:n strategisesta johtamisesta, hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Lisäksi hallitus huolehtisi siitä, että Työkanava Oy:n kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty sekä erityisesti siitä, että Työkanava Oy toimii yhtiötä koskevan lain, eduskunnan yhtiön rahoitusta koskevien ehtojen ja muiden viranomaisten päätösten ja määräysten mukaisesti.
Työkanava Oy:n toimitusjohtajan tehtävänä olisi osakeyhtiölain mukaisesti johtaa ja kehittää yhtiön toimintaa, huolehtia Työkanava Oy:n juoksevasta hallinnosta sekä siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin neuvottelukunnan tehtävistä. Lain 3 § mukaisen hinnoittelun ja markkinaehtoisen toiminnan arviointia varten yhtiöllä olisi apunaan työ- ja elinkeinoministeriön nimittämä neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi ohjata ja antaa suosituksia kilpailun ja markkinaehtoisen hinnoittelun toteutumisesta yhtiön liiketoiminnassa. Työ- ja elinkeinoministeriö voisi neuvottelukuntaan nimittäessään päättää neuvottelukunnan tarkemmista tehtävistä, kokoonpanosta, toimikaudesta ja puheenjohtajien ja jäsenten palkkioista sekä kustannusten korvaamisesta.
Neuvottelukunta olisi asiantuntijaelin, jossa tulisi olla asiantuntemusta yhtiön toimialasta, eri markkinoista ja hinnoittelusta, kilpailun toimivuudesta sekä yhtiön yhteiskunnallisten tehtävien asettamista haasteista. Yrityksen tulisi pyytää neuvottelukunnalta lausunto ehdottamastaan hinnoittelusta tai toimialasta joko yksittäisten palvelujen osalta tai palveluryhmittäin. Hinnoittelu voisi perustua myös neuvottelukunnan antamiin laskentasääntöihin tai muihin vastaaviin ohjeisiin. Neuvottelukunta voisi harkintansa mukaan soveltaa myös kaavamaisia menettelysääntöjä.
Neuvottelukunnan tulisi kilpailunäkökohtien ohella arvioida yhtiön markkinaosuutta suhteessa sille asetettuun tehtävään ja markkinatilanteeseen. Neuvottelukunta voisi yleisellä tasolla arvioida esimerkiksi sitä, voiko yhtiön markkinaosuus jollain toimialalla tai alueella vääristää kilpailutilannetta, kun huomioidaan tietyllä toimialalla ja alueella vastaavaa palvelua tai toimintoa harjoittavien yritysten tai järjestöjen toiminta.
Neuvottelukunnan kanta yhtiön hinnoittelusta ja muista toimenpiteistä olisi ohjeellinen siten, että lopullisesti hinnoittelusta ja eri toimialoille suuntautumisesta päättäisi Työkanava Oy. Neuvottelukunnan tulisi antaa toiminnastaan vuosittain raportti työ- ja elinkeinoministeriölle.
7 §. Työkanava Oy:n rahoitus. Pykälässä säädettäisiin yhtiön rahoituksesta.Yhtiöllä olisi peruspääoma, jonka suuruus määriteltäisiin valtion vuoden 2022 talousarviossa. Työkanava Oy:n tehtävien hoito rahoitettaisiin valtion talousarviossa erikseen osoitetulla vuosittaisella avustuksella sekä yhtiön palvelujen myynnistä saatavilla tuotoilla. Rahoituksessa huomioitaisiin EU:n valtiontukia koskeva sääntely, mikä rajoittaa yhtiön mahdollisuuksia saada muita, päällekkäisiä tukia. Yhtiö ei näin ollen saisi osatyökykyisten tukemiseen esimerkiksi palkkatukea.
8 §. Voimaantulo. Laki tulisi voimaan vuoden 2022 alussa. Työkanava Oy:lle voitaisiin myöntää valtionavustusta valtion varoista enintään 31.12.2032 saakka, koska EU-valtiontukisääntely edellyttää, että tukijärjestelmät ovat määräaikaisia.