1.1  Lainsäädäntö

Kylmäalalla tarkoitetaan otsonikerrosta heikentäviä aineita tai fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden asennus- ja huoltotoimintaa sekä niiden jätehuoltoa. Tällaisia laitteita ovat muun muassa jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteet. 

Sekä otsonikerrosta heikentäviä aineilla että fluoratuilla kasvihuonekaasuilla on kielteisiä ympäristövaikutuksia (otsonikerroksen heikkeneminen ja ilmaston lämpeneminen), joita pyritään ehkäisemään sekä EU lainsäädännöllä että kansainvälisin sopimuksin. Otsonikerrosta heikentävistä aineista säädetään otsonikerrosta heikentävistä aineista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1005/2009, jäljempänä otsoniasetus. Fluoratuista kasvihuonekaasuista säädetään fluoratuista kasvihuonekaasuista ja asetuksen (EY) N:o 842/2006 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 517/2014, jäljempänä F-kaasuasetus. Otsoniasetus ja F-kaasuasetus ovat sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä Suomessa ja muualla EU:n alueella. 

Lisäksi otsonikerrosta heikentävien aineiden ja fluorattujen kasvihuonekaasujen (F-kaasujen) käsittelystä on annettu kansallisesti tarpeellisia täydentäviä säännöksiä ympäristönsuojelulain (527/2014) 17 luvussa (159—166 §:t) sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja tai otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältävien laitteiden käsittelijän pätevyysvaatimuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (766/2016), jäljempänä pätevyysasetus. Pätevyysasetus korvasi samasta asiasta aikaisemmin annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2009). 

Ympäristönsuojelulain 159 §:n 1 momentissa säädetään kylmäalan pätevyysvaatimuksista viittaamalla sekä otsoniasetukseen, F-kaasuasetukseen että pätevyysasetukseen. Momentissa säädetyt pätevyysvaatimukset koskevat henkilöitä ja toiminnanharjoittajia, joka: 

— asentavat tai huoltavat jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteita, sammutuslaitteistoja, ajoneuvojen ilmastointilaitteita ja suurjännitekytkinlaitteita, jotka sisältävät otsonikerrosta heikentäviä aineita tai fluorattuja kasvihuonekaasuja; 

— asentavat tai huoltavat fluorattuihin kasvihuonekaasuihin pohjautuvia liuottimia sisältäviä laitteita; ja 

— käsittelevät käytettyjä otsonikerrosta heikentäviä aineita tai fluorattuja kasvihuonekaasuja tai vastaavat niiden jätehuollosta. 

Ympäristönsuojelulain 159 §:n 2 momentissa säädetään yksityiskohtaisesti F-kaasuasetuksen ja otsoniasetuksen mukaisesta pätevyyden osoittamisesta. Momentin mukaan lain 159 § 1 momentissa tarkoitetun henkilön on osoitettava pätevyytensä otsoniasetuksen tai F-kaasuasetuksen taikka niiden nojalla säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitealalla toimivan henkilön on osoitettava pätevyytensä näyttötutkinnossa siten kuin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) säädetään sekä opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa perustutkinnossa siten kuin ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään. Näyttötutkinnossa tutkintotoimikunta ja opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa perustutkinnossa koulutuksen järjestäjä antaa todistuksen pätevyytensä osoittaneelle henkilölle. Sammutuslaitteistoalalla, suurjännitekytkinlaitealalla ja ajoneuvojen ilmastointilaitealalla toimivan henkilön on osoitettava pätevyytensä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymän riittävän asiantuntevan tahon järjestämässä kokeessa. Fluorattuihin kasvihuonekaasuihin pohjautuvia liuottimia sisältävistä laitteista näitä kaasuja talteen ottavan henkilön on osoitettava pätevyytensä Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän riittävän asiantuntevan tahon järjestämässä kokeessa. Riittävän asiantuntevana tahona pidetään näiden alojen oppilaitosta tai henkilöiden sertifiointia hoitavaa yritystä taikka laitteen tai laitteiston maahantuojaa. Hyväksytysti suoritetusta kokeesta annetaan todistus pätevyytensä osoittaneelle henkilölle. 

Ympäristönsuojelulain 159 §:n 4 momentissa säädetään Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sekä Suomen ympäristökeskuksen oikeudesta peruuttaa 2 momentissa tarkoitettu antamansa hyväksyntä järjestää kokeita henkilöiden pätevyyden arvioimiseksi. 

Ympäristönsuojelulain 161 §:ssä säädetään toiminnan vastuuhenkilöistä ja laitteista. Pykälän 1 momentin mukaan 159 §:n 1 momentissa tarkoitetun toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö, jonka on oltava asianomaisen toiminnanharjoittajan päätoimisessa palveluksessa ja jolla on 159 §:n 1 momentissa tarkoitettu pätevyys. Vastuuhenkilö vastaa siitä, että toiminnassa noudatetaan asetettuja ympäristönsuojeluvaatimuksia ja että asennus- ja huoltohenkilöstö täyttää pätevyysvaatimukset. Vastuuhenkilöllä on oltava tosiasiallinen mahdollisuus huolehtia tehtävästään. 

Ympäristönsuojelulain 162 §:ssä säädetään pätevyyden todentamisesta. Pykälän 1 ja 2 momentin mukaan kylmäalalla toimivien henkilöiden ja toiminannanharjoittajien on tehtävä pätevyyden todentamista varten ilmoitus Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Pätevyysvaatimukset täyttäville henkilöille ja toiminnanharjoittajille Turvallisuus- ja kemikaalivirasto antaa pätevyystodistuksen. Pykälän 3 momentin nojalla Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voi myös tietyin edellytyksin peruuttaa pätevyystodistuksen. 

Ympäristönsuojelulain 164 §:ssä säädetään viranomaisen rekisteristä. Lain 164 § 1 momentin mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto pitää rekisteriä 162 §:n 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tehneistä toiminnanharjoittajista. Lisäksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto pitää rekisteriä pätevyystodistuksista ja vastuuhenkilöistä. 

Lain 164 §:n 2 momentin mukaan rekisteriin merkitään rekisteröitävän henkilön, liikkeen tai laitoksen nimi sekä tarpeelliset yhteystiedot. Pätevyystodistuksesta rekisteriin merkitään myös sen peruste ja erityisosaamisen ala. Merkintä on poistettava rekisteristä rekisteröidyn henkilön tai toiminnanharjoittajan sitä pyytäessä tai toiminnanharjoittajan liiketoiminnan loppuessa taikka pätevyystodistuksen tultua peruutetuksi.  

Lain 164 §:n 3 momentin mukaan rekisteriin tallennettujen tietojen salassapitoon ja luovuttamiseen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia sekä muuhun henkilötietojen käsittelyyn henkilötietolakia (523/1999). Rekisteristä saa antaa tietoja jäljennöksinä ja yleisen tietoverkon kautta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 3 momentin estämättä. 

1.2  Käytäntö

Kylmäalan pätevyysrekisterin tietojen käyttö ja julkaisu 

Kylmäalan töitä saavat tehdä vain ympäristönsuojelulain 164 §:ssä tarkoitettuun Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylläpitämään pätevyysrekisteriin rekisteröityneet toiminnanharjoittajat ja henkilöt. Ammattitaitoinen ja pätevä asennus, kunnossapito ja huolto ennaltaehkäisevät kylmäalan laitteiden väärän käsittelyn aiheuttamia vuotoja ja sitä kautta ympäristö- ja terveyshaittoja. Tätä kautta taataan myös se, että laiteet toimivat asianmukaisesti ja energiatehokkaasti, ja että takuu ja vakuutukset ovat voimassa. 

Tämän esityksen valmisteluhetkellä pätevyysrekisterissä on lähes 16 000 nimeä. Kyse on viranomaisen henkilörekisteristä. Sen tietoihin kohdistuu tiedonsaantitarpeita eri tahoilta. 

Pätevyysrekisterin tietoja tarvitaan ensinnäkin ympäristönsuojelulain mukaista viranomaisvalvontaa varten. Viranomaisvalvonnalla tarkoitetaan ensisijaisesti Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa, joka voi lain 162 §:n 3 momentin nojalla peruuttaa pätevyystodistuksen, jos ilmenee, ettei henkilö tai toiminnanharjoittaja toimi pätevyysvaatimusten edellyttämällä tavalla tai jos toiminnanharjoittaja ei enää täytä pätevyysvaatimuksia. Lain 183 §:n 3 nojalla Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voi määrätä esimerkiksi toimintakiellon, jos toiminnanharjoittaja ei ole pätevyysrekisterissä. 

Myös kylmäalan laitteiden omistajat ja haltijat tarvitsevat pätevyysrekisteristä tietoja. F-kaasuja sisältävien laitteiden osalta tämä tiedonsaantitarve perustuu suoraan F-kaasuasetukseen, jonka mukaan laitteistojen haltijoilla ja omistajilla on velvollisuus varmistua, että vuototarkastukset ja kaasujen talteenoton suoritta asianmukaisesti pätevöitynyt henkilö. Otsoniasetuksessa ei ole vastaavaa vaatimusta. 

Kylmäalan laitteiden haltijoiden ja omistajien kannalta, ja myös viranomaisvoimavarat huomioon ottaen, helpoin ja nopein tiedonsaantitapa olisi, että kylmäalan pätevyysrekisterin ammattipätevyystietoja voidaan luovuttaa avoimessa internet-verkossa, niin sanotun julkisen tietopalvelun kautta. Tämä olisi eduksi myös kylmäalan toimijoiden liiketoiminnan kannalta. 

Kun kylmäalan pätevyystietoja luovutetaan avoimessa internet-verkossa, kyse on henkilötietojen sähköisestä luovuttamisesta viranomaisen henkilörekisteristä. Tällaista luovuttamista koskeva pääsääntö on ilmaistu viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslaki) 16 §:n 3 momentissa. Mainitun säännöksen mukaan sähköinen tietojen luovutus viranomaisen henkilötietorekisteristä on sallittua, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää kyseisiä tietoja. Koska internetin kautta luovutettavien tietojen vastaanottajia tai tietojen käyttötarkoitusta ei ole mahdollista varmistaa, on henkilötietojen luovuttaminen internet-verkon kautta mahdollista vain joko säätämällä asiasta erikseen laissa, tai henkilötietolain (523/1999) 8 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla asianomaisten henkilöiden antaman suostumuksen perusteella. 

Ympäristönsuojelulain 164 § 3 momentin sääntelyssä viitataan julkisuuslakiin. Säännöksen mukaan rekisteristä saa antaa tietoja jäljennöksinä ja yleisen tietoverkon kautta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 3 momentin estämättä. Säännöksen sanamuoto on jossain määrin epäselvä. Säännöksen on tulkittu mahdollistavan julkisen tietopalvelun perustamisen ja näin on myös toimittu. 

Tarkkaan ottaen ympäristönsuojelulain 164 § 3 momentti sisältää julkisuuslain 16 §:n 3 momenttiin verrattuna erityissääntelyä ainoastaan pätevyysrekisteriin sisältyvien henkilötietojen antamistapojen osalta. Sen sijaan lain 164 § 3 momentin sanamuoto ei poista henkilötietolain mukaisten henkilötietojen luovuttamisedellytysten soveltamista. Näin ollen voimassa olevan lain 164 § 3 momentti ei itse asiassa mahdollista sitä, että kylmäalan pätevyysrekistereihin sisältyviä henkilötietoja julkaistaisiin avoimessa internet-verkossa, elleivät asianomaiset henkilöt ole nimenomaisesti siihen antaneet suostumustaan. 

Koska pätevyysrekisterin sisältämien henkilötietojen sähköiseen luovuttamiseen ei ole käytännössä mahdollista hankkia kaikkien henkilöiden ja toiminannanharjoittajien suostumusta näiden suuren määrän vuoksi, on ympäristönsuojelulain 164 §:ään tarpeen lisätä säännökset kylmäalan pätevyysrekisterin tiettyihin tietoihin perustuvasta internetin kautta toimivasta kaikille avoimesta julkisesta tietopalvelusta.  

Nykytilanteessa viranomaisten henkilörekistereihin sisältyviin tiettyihin tietoihin perustuvista kaikille avoimista julkisista tietopalveluista säädetään useammassa eri laissa. Ainakin seuraavat lait sisältävät tällaisia säännöksiä: 

— laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) 24 c §; 

— laki eläinlääkärin ammatin harjoittamisesta (29/2000) 33 a §; 

— laki rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä (147/2015) 5 §; 

— laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015) 18 §. 

Edellä lueteltuja säännöksiä ja niiden yhteydessä saatua perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöä voidaan hyödyntää, kun ympäristönsuojelulain 164 §:n sääntelyä täydennetään julkista tietopalvelua koskevilla säännöksillä. 

1.4  Kylmäalan pätevyysvaatimuksiin liittyvän sääntelyn suhde EU- lainsäädäntöön

Ympäristönsuojelulain 159 §:n (otsonikerrosta heikentäviä aineita ja tiettyjä fluorattuja kasvihuonekaasuja käsitteleviltä vaadittava pätevyys ja sen osoittaminen), 161 §:n (toiminnan vastuuhenkilö ja laitteet) ja 162 §:n (pätevyyden todentaminen) säännökset liittyvät otsoniasetuksen ja F-kaasuasetuksen kansalliseen täytäntöönpanoon. Säännökset eivät kuitenkaan täysin vastaa F-kaasuasetusta. Säännöksissä ei ole huomioitu sitä, että F-kaasuasetuksen mukaisesti pätevyysvaatimukset laajenivat aikaisempaa EU-säätelyyn verrattuna uusille toimialoille eli kylmäkuljetuskuorma-autojen ja -perävaunujen jäähdytysyksiköiden ja kaikkien sähköisten kytkinlaitteiden käsittelyyn. Näitä laitteita käsittelevien on F-kaasuasetuksen mukaan osoitettava pätevyytensä 1 päivänä heinäkuuta 2017 mennessä. Mainittujen kansallisten säännösten sisältöä ja terminologiaa on näin ollen syytä muuttaa vastaamaan nykyistä täsmällisemmin F-kaasuasetusta. 

F-kaasuasetuksen mukaiset pätevyysvaatimukset on jo toimeenpantu kansallisesti edellä mainitulla pätevyysasetuksella. F-kaasuasetuksessa säädetty päivämäärä on huomioitu pätevyysasetuksen siirtymäsäännöksissä säännöksellä, jonka mukaan ”tämän asetuksen mukainen pätevyys kylmäkuljetusalalla ja sähköisten kytkinlaiteiden alalla on todennettava viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2017”. F-kaasuasetuksessa säädetty päivämäärä tulisi huomioida asianmukaisesti myös lakitason sääntelyssä.  

Kylmäalan pätevyyskokeiden järjestämistä koskevat hyväksyntätehtävät 

Kuten edellä selostetusta lain 159 §:n 2 momentista ilmenee, kylmäalan pätevyyskokeiden järjestämistä koskevat hyväksyntätehtävät on nykytilanteessa jaettu Suomen ympäristökeskuksen ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kesken. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto vastaa sammutuslaitteistoalalla, suurjännitekytkinlaitealalla ja ajoneuvojen ilmastointilaitealalla toimivan henkilön pätevyyskokeiden järjestämisen hyväksymisestä. Suomen ympäristökeskus vastaa F-kaasuja liuottimina käyttävistä laitteista näitä kaasuja talteen ottavan henkilön pätevyyskokeiden järjestämisen hyväksymisestä, jäljempänä liuotinalan pätevyyskokeiden järjestämisen hyväksymisestä. 

Nykytilanteessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto käsittelee vuositasolla noin viisi hakemusta pätevyyskokeiden järjestäjien hyväksymiseksi. Näiden hakemuksen käsittelyyn tarvittava aika on yhteensä noin viikko. Pääosa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kylmäalan pätevyysvaatimuksiin liittyvästä työstä liittyy kuitenkin henkilöiden ja toiminnanharjoittajien pätevyystodistusten myöntämiseen. Pätevyyden todentamista varten tehtäviä ilmoituksia käsitellään vuosittain noin 2000 kappaletta ja valvontatapauksia noin 100 kappaletta. Työ tehdään ympäristöministeriön määrärahalla, joka viime vuosia on ollut 155 000 e/vuosi.  

Sen sijaan Suomen ympäristökeskukselle ei ole toistaiseksi tullut yhtään lain 159 §:n 2 momentin tarkoittamia liuotinalan pätevyyskokeen järjestämistä koskevia hyväksymispyyntöjä. F-kaasuja liuottimina käytettäviä laitteita voisi olla käytössä esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa, silmäkirurgiassa ja fysiikan tutkimuslaboratoriossa. Tällaisia laitteita ei tiettävästi tällä hetkellä ole Suomessa käytössä. On myös epätodennäköistä, että näitä laitteita Suomessa otettaisiin käyttöön, koska niiden sisältämiä fluorattujen kasvihuonekaasujen markkinoille saattamista rajoitetaan voimakkaasti F-kaasuasetuksella. 

Lain 159 § 2 momentin valmisteluaineistosta ei löydy asiantuntemukseen liittyviä perusteita sille, miksi eri pätevyyskokeiden järjestämistä koskeva hyväksyntätehtävä on alun perin jaettu kahden eri viranomaisen välillä. Sen sijaan sääntelyn selkeyden ja johdonmukaisuuden näkökulmasta kaikki pätevyyskokeiden järjestämistä koskevat hyväksyntätehtävät olisi perusteltua osoittaa yhdelle viranomaiselle eli Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle, jolle on kertynyt myös käytännön kokemusta lain 159 §:n 2 momentin soveltamisesta. 

2.1  Kylmäalan pätevyysrekisteriin ja sen tietojen julkaisuun liittyvät ehdotukset

Voimassa olevan lain 164 §:ssä säädetään Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylläpitämästä rekisteristä, joka sisältää myös henkilötietoja. Tätä sääntelyä täsmennettäisiin eräiltä osin vastaamaan nykyistä paremmin niitä vaatimuksia, joita henkilörekistereistä säätämiselle on asetettu. Keskeisin muutos olisi kuitenkin se, että pykälään lisättäisiin nimenomaiset säännökset eräisiin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylläpitämän rekisterin tietoihin perustuvasta internetin kautta toimivasta kaikille avoimesta julkisesta tietopalvelusta. Julkinen tietopalvelu olisi siis myös henkilörekisteri, mutta sisällöltään taustarekisteriään (eli pätevyysrekisteriä) suppeampi. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan pykälän muuttunutta asiasisältöä. 

Pykälän 1 momentissa asetettaisiin Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle velvollisuus pitää rekisteriä pätevyytensä 162 §:n mukaisesti osoittaneista toiminnanharjoittajista ja henkilöistä sekä 161 §:ssä tarkoittamista toiminnan vastuuhenkilöistä näiden toiminnan valvontaa varten. Voimassa olevan lain 164 §:n 1 momentin sääntelyyn verrattuna uutta olisi henkilötietolain edellyttämä säännös rekisteriin talletettujen tietojen käyttötarkoituksesta. Säännös olisi myös nykyiseen 164 § 1 momentin sääntelyyn verrattuna ilmaisultaan yksinkertaisempi ja selkeämpi. 

Pätevyytensä lain 162 §:n 2 momentin mukaisesti osoittaneista toiminnanharjoittajista ja henkilöistä sekä lain 161 §:n tarkoittamista toiminnan vastuuhenkilöistä on tarpeen pitää rekisteriä näiden toiminnan valvontaa varten. Tämä pykälän 1 momentissa määritelty rekisterin käyttötarkoitus viittaisi Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle lain 162 §:n 3 momentissa ja lain 183 §:n 3 momentissa säädettyihin tehtäviin. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voi lain 162 §:n 3 momentin nojalla peruuttaa pätevyystodistuksen, jos ilmenee, ettei henkilö tai toiminnanharjoittaja toimi pätevyysvaatimusten edellyttämällä tavalla tai jos toiminnanharjoittaja ei enää täytä pätevyysvaatimuksia. Lain 183 §:n 3 nojalla Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voi määrätä esimerkiksi toimintakiellon, jos toiminnanharjoittaja ei ole pätevyysrekisterissä. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin niistä 1 momentin mukaisen käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisista tiedoista, jotka pätevyytensä osoittaneista toiminnanharjoittajista talletetaan rekisteriin. Sääntely olisi voimassa olevan lain 162 § 2 momenttiin verrattuna yksityiskohtaisempaa. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin niistä 1 momentin mukaisen käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisista tiedoista, jotka pätevyytensä osoittaneista henkilöistä talletetaan rekisteriin. Sääntely olisi voimassa olevan lain 162 § 2 momenttiin verrattuna yksityiskohtaisempaa. Säännöksessä ”kotiosoite tai sen toimipaikan osoite, jossa toimintaa harjoitetaan” viittaisi siihen, että rekisteriin talletetaan henkilöiden osalta joko kotiosoite tai työnantajan osoite. 

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin julkisesta tietopalvelusta, joka muodostuisi tietyistä pätevyysrekisteriin talletetuista tiedoista. Säännös olisi erityissääntelyä suhteessa henkilötietolakiin (henkilötietojen käsittely, mukaan lukien luovuttamisen edellytykset) ja julkisuuslain 16 § 3 momenttiin (henkilötietojen luovuttamistavat viranomaisen henkilörekisteristä). 

Julkista tietopalvelua koskeva säännös sisältäisi yksityiskohtaisen luettelon julkisen tietoverkon välityksellä julkaistavista tiedoista. Luettelon mukaiset tiedot olisivat keskeisiä pätevyyden varmistamisen sekä henkilöiden riittävän tunnistettavuuden kannalta. 

Julkisen tietopalvelun kautta kylmäalan laitteen haltijat ja omistajat (ja myös esimerkiksi muut ympäristönsuojelulain mukaiset valvontaviranomaiset) voivat helposti, nopeasti ja maksutta varmistaa, onko kulloinkin kyseessä olevan kylmäalan laitteen asennus- tai huoltotöitä tekevällä säädösten mukainen pätevyys. F-kaasuja sisältävien laitteiden osalta tämä tiedonsaantitarve perustuu suoraan F-kaasuasetukseen, jonka mukaan laitteistojen haltijoilla ja omistajilla on velvollisuus varmistua, että vuototarkastukset ja kaasujen talteenoton suoritta asianmukaisesti pätevöitynyt henkilö. Julkista tietopalvelua koskeva sääntely on siten tarpeen F-kaasuasetukseen sisältyvien velvoitteiden toteuttamiseksi. Julkista tietopalvelua tarvitaan F-kaasuasetuksen takia neljästä syystä: 

1) F-kaasuja sisältävien laitteiden asennuksen, huollon, kunnossapidon, korjauksen ja käytöstä poistamisen sekä F-kaasujen talteenoton pätevyyden varmistaminen; 

2) vuototarkastusten suorittamisen henkilöpätevyyden varmistaminen; 

3) F-kaasujen myyminen vain päteville toiminnanharjoittajille; ja  

4) esitäytettyjen laitteiden myyntiin liittyvä varmistus siitä, että loppukäyttäjällä on asennukseen pätevä toiminnanharjoittaja. 

Luovutettaessa tietoja julkisen tietopalvelun kautta, ovat tietojen vastaanottajia kaikki, jotka voivat internetiä käyttää, eikä luovutettavien tietojen käyttötarkoitusta ei ole mahdollista etukäteen ja tapauskohtaisesti selvittää. Toisin sanoen julkaistessaan pykälän 4 momentissa tarkoitetut tiedot avoimessa internet-verkossa, rekisterinpitäjä eli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ei käytännössä voi enää hallita niiden käyttöä. 

Pykälän 5 momentti sisältäisi säännöksen, joka mahdollistaisi sen, että joissain tilanteissa 4 momentissa luetellut tiedot säilyisivät pätevyysrekisterissä, mutta ne eivät näkyisi julkisessa tietopalvelussa. Tietojen näkyvyyttä julkisessa tietopalvelussa voitaisiin ehdotetun säännöksen nojalla rajoittaa perustellusta syystä joko tilapäisesti tai pysyvästi. 

Käytäntö on osoittanut, että puolustusvoimilla saattaa olla tarve rajoittaa joidenkin pätevyysrekisteriin sisätyvien tietojen julkaisemista kaikille avoimessa tietoverkossa. Näin ollen ehdotetun 5 momentin mukaan julkisen tietopalvelun välityksellä luovutettavia tietoja voitaisiin puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen pyynnöstä joko tilapäisesti tai pysyvästi rajoittaa, jos se on tarpeen valtakunnallisen turvallisuuden tai huoltovarmuuden vuoksi. Tyypillisesti kyse olisi pysyvästä rajoittamisesta. 

Lisäksi julkisen tietopalvelun välityksellä luovutettavia tietoja voidaan ehdotetun 5 momentin mukaan rajoittaa joko tilapäisesti tai pysyvästi myös toiminnanharjoittajan, toiminnan vastuuhenkilön tai henkilön sitä perustellusta syystä erikseen pyytäessä. Tällainen mahdollisuus saattaa olla tarpeen esimerkiksi jos henkilö, jonka tiedot on talletettu pätevyysrekisteriin, ei tilapäisesti harjoita ammattiaan opintojen tai muun syyn vuoksi. 

Pykälän 6 momentin mukaan julkisesta tietopalvelusta tietoja voisi hakea ainoastaan yksittäisinä hakuina käyttäen säännöksessä määriteltyjä hakuperusteita. Kussakin yksittäisessä haussa voisi käyttää hakuperusteena joko 6 momentin 1 kohdassa tai 2 kohdassa tarkoitettuja hakuperusteita. Hakuperusteiden avulla voisi tietopalvelusta löytää pätevän henkilön nimen perusteella, tietyn kunnan alueella asuvat tai työssä olevat (työnantajan toimipaikka) pätevät henkilöt ja toiminnanharjoittajat sekä tietyn kunnan alueelle asuvat tai työssä olevat (työnantajan toimipaikka) tietyn toimintaoikeuden omaavat henkilöt ja toiminnanharjoittajat. Henkilöiden osalta kuntatieto auttaisi pätevien henkilöiden yksilöimisessä, koska syntymäaikaa tai syntymävuotta ei saa ehdotetun 4 momentin nojalla julkaista. 

Pykälän 7 momentissa säädettäisiin pätevyysrekisteriin ja julkiseen tietopalveluun talletettujen tietojen poistamisesta tilanteessa, jossa toiminnanharjoittajan, vastuuhenkilön tai henkilön toiminta lain 159 §:n tarkoittamalla toimialalla päättyy tämän oman ilmoituksen mukaisesti, pätevyyden tultua peruutetuksi lain tai henkilön kuoltua. Erona 5 momenttiin olisi se, että tiedot poistettaisiin samanaikaisesti ja pysyvästi sekä rekisteristä että tietopalvelusta. 

Ehdotetun 7 momentin asiasisältö perustuisi pitkälti voimassa olevan lain 164 §:n 2 momenttiin, jossa säädetään merkinnän poistamisesta rekisteristä. Voimassa olevaan sääntelyyn verrattuna uutta olisi sääntelyn ulottaminen myös julkiseen tietopalveluun ja säännös, jonka mukaan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tulee poistaa rekisteristä ja julkisesta tietopalvelusta toiminnan vastuuhenkilöä tai henkilöä koskevat tiedot viipymättä sen jälkeen, kun se on saanut tiedon toiminnan vastuuhenkilön tai henkilön kuolemasta. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ei saa nykyisin Väestörekisterikeskuksesta tietoja kuolleista henkilöistä automaattisesti. Tähän on tulossa lähivuosina muutos, eli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto tulee saamaan yhteyden Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään. 

Ehdotettu 7 momentti liittyisi erityisesti henkilötietolain 9 §:ssä säädettyjen tietojen laatua koskevien periaatteiden toteuttamiseen. Henkilötietolain 9 § 1 momentin mukaan käsiteltävien henkilötietojen tulee olla määritellyn henkilötietojen käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeellisia (tarpeellisuusvaatimus). Henkilötietolain 9 § 2 mukaan rekisterinpitäjän on huolehdittava siitä, ettei virheellisiä, epätäydellisiä tai vanhentuneita henkilötietoja käsitellä (virheettömyysvaatimus). 

2.2  Muut ehdotukset

Lain 159 § 1 momentissa täsmennettäisiin luetteloa toiminnoista, joita vaatimus ammattipätevyydestä koskee. Ehdotetut termit eli ”asennus, kunnossapito, huolto, korjaus, käytöstä poisto ja talteenotto” perustuisivat F-kaasuasetukseen ja otsoasetukseen. Vastaava muutos tehtäisiin 161 § 2 momentissa. 

Lain 159 § 2 momenttiin lisättäisiin F-kaasuasetuksen mukaisesti uusi toimiala, jolla edellytetään henkilöiden pätevöitymistä, eli kylmäkuljetuskuorma-autojen ja -perävaunujen jäähdytysyksikköjen käsittely. Lisäksi F-kaasuasetus edellyttää pätevyyden osoittamista kaikkien sähköisten kytkinlaitteiden käsittelyä suorittavilta henkilöiltä riippumatta laitteiden koosta. Vastaavat muutokset tehtäisiin 161 § 1 momenttiin ja 162 § 2 momenttiin.  

Lain 159 § 2 momenttiin tehtäisiin myös eräitä terminologisia muutoksia. Voimassa olevassa säännöksessä mainittu laki ammatillisesta koulutuksesta on nykyisin nimeltään laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (nimeke muutettu lailla 787/2014). Voimassa olevassa säännöksessä käytetyn ilmauksen ”opetussuunnitelmaperusteinen koulutus” sijasta käytetään nykyisin ilmausta ”ammatillinen peruskoulutus”.  

Lisäksi lain 159 § 2 momentissa Suomen ympäristökeskukselle säädetty liuotinalan pätevyyskokeiden järjestämistä koskeva hyväksyntätehtävä siirrettäisiin sääntelyn selkeyden ja johdonmukaisuuden vuoksi Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Tämän viranomaistehtävän siirron vuoksi myös lain 159 § 4 momenttia muutettaisiin siten, että ainoastaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto olisi toimivaltainen viranomainen tapauksessa, jossa ilmenee tarve peruuttaa jollekin taholle myönnetty hyväksyntä järjestää pätevyyskokeita. 

3.1  Yleistä

Esityksessä tarkoitettu pätevyysrekisterin tietoihin perustuva julkinen tietopalvelu on ollut käytössä jo useamman vuoden, vaikka sääntely ei sitä tarkkaan ottaen olisi mahdollistanut. Näin ollen lakiin lisättävillä julkista tietopalvelua koskevilla säännöksillä ei juurikaan olisi käytännön seurauksia. 

Muilla esitykseen sisältyvillä ehdotuksilla täsmennettäisiin kansallista sääntelyä vastaamaan F- kaasuasetuksen sääntelyä sekä toteutettaisiin sääntelyä selkiyttävä ja johdonmukaistava viranomaistehtävän siirto Suomen ympäristökeskukselta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. 

3.2  Taloudelliset vaikutukset

Julkinen tietopalvelu 

Esityksessä tarkoitetun julkisen tietopalvelun ylläpitokustannukset ovat tähän mennessä olleet yhteensä noin 53 000 euroa vuodessa. Kustannukset ovat koostuneet sekä henkilökuluista että tietojärjestelmän tekniseen ylläpitoon liittyvistä kuluista seuraavasti: kylmäalan pätevyysrekisterin ylläpitoon on tarvittu henkilöresursseja noin 0.5 htv, mikä tarkoittaa kustannusvaikutuksena 35 000 euroa vuodessa ja lisäksi pätevyysrekisteriin liittyvän tietojärjestelmän ylläpitomaksut ovat olleet vuodessa noin 18 000 euroa. Esityksessä tarkoitetun julkisen tietopalvelun vuosittaiset ylläpitokustannukset säilyisivät jatkossakin samalla tasolla. 

Kylmäalan pätevyysvaatimusten laajentaminen 

Kylmäalan pätevöitymisen kustannukset koostuvat muutaman päivän koulutukseen ja/tai näyttötutkintoon osallistumisesta sekä pätevyystodistuksen hankkimisesta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta. Todistus maksaa noin 80 euroa. 

Kylmäkuljetuskuorma-autojen ja -perävaunujen jäähdytyslaitteiden huolto on pääosin muutaman suuren yrityksen käsissä ja niiden henkilöstö on jo vapaaehtoisesti pätevöitynyttä. Myös sähköisten kytkinlaitteiden käsittelyä edellyttävillä toimialoilla on jo jonkin verran pätevöitynyttä henkilöstöä, koska jo aiemmin voimassa olleiden säädösten mukaisesti suurjännitekytkinlaitteiden käsittely on edellyttänyt pätevyyttä. Pätevöinnin laajeneminen pieniin sähköisiin kytkinlaitteisiin tuo kuitenkin uusia huomioon otattavia vaatimuksia esimerkiksi merenkulkualalla. Jos merenkuluun käytettävillä aluksilla tehdään sellaista asennusta tai huoltotoimintaa, joissa kajotaan kytkinlaitteen kaasupiiriin, varustamoiden pitäisi siten joko ostaa sähköisten kytkinlaitteiden huoltopalveluita tai pätevöittää omaa henkilökuntaansa. Kytkinlaitteiden normaali ylläpito aluksilla ei kuitenkaan vaadi kaasupiiriin kajoamista eli pätevyysvaatimusten laajentumisen vaikutukset merenkulualalla olisivat käytännössä vähäiset.  

Kaiken kaikkiaan kylmäalan pätevyysvaatimusten laajeneminen uusille toimialoille tarkoittaa Suomessa sitä, että uusia pätevöityneitä henkilöitä tulee arviolta muutamia kymmeniä lisää. 

Viranomaistehtävän siirto 

Liuotinalan pätevyyskokeiden järjestämistä koskevan hyväksyntätehtävän siirto Suomen ympäristökeskukselta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle muuttaisi liuotinalan pätevyyskokeen järjestäjäksi hakemisen maksulliseksi. Näin sen vuoksi, että Suomen ympäristökeskus ei ole määritellyt kyseistä hyväksyntää maksulliseksi suoritteeksi, mutta Turvallisuus- ja kemikaaliviraston maksullista suoritteista annetun työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen (1579/2015) mukaisesti pätevyyskokeen järjestäjän hyväksyminen maksaa 400 euroa. Siirron eri tahoille aiheuttama taloudellinen vaikutus olisi kuitenkin käytännössä vähäinen, koska yhtään liuotinalan pätevyyskokeiden järjestämistä koskevaa hyväksymispyyntöä ei ole tähän mennessä vielä jouduttu käsittelemään, eikä ole syytä olettaa, että tilanne tästä muuttuisi.  

3.3  Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Julkinen tietopalvelu 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on tähänkin saakka huolehtinut pätevyysrekisteriin perustuvan julkisen tietopalvelun ylläpidosta. Nyt ehdotettavilla julkista tietopalvelua koskevilla säännöksillä ei siten olisi vaikutusta viranomaisten tehtävien määrään tai luonteeseen, eikä menettelytapoihin ja palvelukykyyn. 

Kylmäalan pätevyysvaatimusten laajentaminen 

Olemassa olevat kylmäalan koulutus- ja tutkintojärjestelmät soveltuvat sellaisenaan myös tässä esityksessä tarkoitetuille uusille toimialoille. Lisäksi uudet toimialat ovat hyvin tietoisia muutoksesta, koska ne ovat olleet mukana sekä F-kaasuasetuksen valmistelussa että F-kaasuasetuksen mukaisten pätevyysvaatimusten kansalliseen toimeenpanoon liittyvän pätevyysasetuksen valmistelussa. Toisin sanoen viranomaisten työmäärä ei lisäänny eikä menettelytapoja tarvitse muuttaa, kun uusia koulutus- ja tutkintojärjestelmiä ei tarvitse luoda, eikä pätevyysvaatimuksiin liittyvää ohjeistusta ja neuvontaa tarvitse merkittävässä määrin lisätä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voi hoitaa uusien pätevöityneiden henkilöiden rekisteröinnin olemassa olevilla henkilövoimavaroilla. 

Viranomaistehtävän siirto 

Suomen ympäristökeskukselle ei ole tähän mennessä tullut lainkaan sille säädettyjä liuotinalan pätevyyskokeiden järjestämistä koskevia hyväksymispyyntöjä. Näin ollen kyseisen hyväksyntätehtävän siirtäminen Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle ei ainakaan välittömästi lisäisi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston työmäärää. Ei ole syytä olettaa, että tilanne tästä muuttuisi (ko. laitteita ei todennäköisesti oteta käyttöön Suomessa), joten voidaan arvioida, ettei Turvallisuus- ja kemikaaliviraston työmäärä siirron vuoksi jatkossakaan kasvaisi.  

3.4  Ympäristövaikutukset

Esityksen ympäristövaikutukset liittyisivät lähinnä kylmäalan pätevyysvaatimusten laajentamiseen. Kylmäalan pätevyysvaatimukset ehkäisevät välillisesti ympäristö - ja terveyshaittojen syntymistä (erityisesti laitevuodot ja jätteiden hallinta). Näiden vaatimuksien laajentamisella uusille F-kaasuasetuksen edellyttämille toimialoille voidaan siten arvioida olevan myös myönteisiä ympäristövaikutuksia.  

3.5  Yhteiskunnalliset vaikutukset

Esityksen yhteiskunnalliset vaikutukset liittyisivät julkiseen tietopalveluun. 

Julkista tietopalvelua koskevilla säännöksillä ympäristönsuojelulain sääntely saatettaisiin vastaamaan henkilötietolain ja julkisuuslain vaatimuksia. Tätä kautta esityksellä on yhteys perustuslain 10 §:ssä säädettyyn yksityisyyden suojaan ja sen edistämiseen. 

Esityksessä tarkoitettu julkinen tietopalvelu takaa kansalaisille mahdollisuuden saada avoimen tietoverkon välityksellä helposti ja nopeasti tietoa kylmäalan laitteita asentavien ja huoltavien pätevyydestä. Julkisen tietopalvelun käyttäminen tarjoaa vaihtoehdon henkilön fyysistä läsnäoloa tai muuta yhteydenottoa viranomaiseen edellyttävälle asioinnille. Tätä kautta esityksellä on yhteys myönteisten tietoyhteiskuntavaikutusten edistämiseen. Kun julkisen tietopalvelun käyttö on lisäksi maksutonta, kansalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet pätevyystietojen käyttöön. Tätä kautta esityksellä on yhteys perustuslain 6 §:ssä säädettyyn yhdenvertaisuusperiaatteeseen ja sen edistämiseen.