Viimeksi julkaistu 16.4.2020 14.12

Hallituksen esitys HE 48/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla covid-19 -epidemian johdosta väliaikaisesti sovellettavia menettelyjä koskeviksi laeiksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi lait eräistä maa-, metsä-, kala- ja porotalouden sekä maaseudun kehittämisen tukiin covid-19 -epidemian johdosta sovellettavista väliaikaisista menettelyistä sekä yhteismetsälaissa ja yhteisaluelaissa tarkoitettujen osakaskuntien kokousten sekä eräiden poronhoitolaissa tarkoitettujen kokousten väliaikaisesta järjestämisestä. Ensin mainitun lakiehdotuksen tavoitteena on mahdollistaa tukien kohteena olevan toimenpiteen, työn tai hankkeen määräajan jatkaminen poikkeuksellisista olosuhteista johtuen sekä tukien maksaminen nopeammassa tahdissa ylimääräisin maksuerin tai ennakkoon. Jälkimmäisen lakiehdotuksen sisältönä olisi sallia kokousten järjestäminen sähköisesti niissäkin tilanteissa, joissa osakaskuntien ohjesäännöt tai säännöt taikka paliskuntien tai Paliskuntain yhdistyksen säännöt eivät tätä mahdollista. 

Lisäksi esitykseen sisältyvät lakiehdotukset kiinteistönmuodostamislain mukaisen toimituskokouksen järjestämisessä sovellettavista väliaikaisista menettelyistä, kalastuslain väliaikaisesta muuttamisesta ja metsästyslain väliaikaisesta muuttamisesta. Kiinteistönmuodostamistoimituksissa sallittaisiin sähköisten kokousten järjestäminen kiinteistönmuodostamislaista poiketen. Kalastuslaissa tarkoitetun ensimmäisen käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimiselle säädettyä määräaikaa jatkettaisiin vuodella. Metsästyslakia muutettaisiin siten, että tammikuun 1 päivänä 2017 tai sen jälkeen mutta viimeistään heinäkuun 31 päivänä 2018 suoritetusta ampumakokeesta annetun ampumakoetodistuksen voimassaoloa pidennettäisiin heinäkuun 2021 loppuun. 

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Maa-, metsä-, kala- ja porotalouden sekä maaseudun kehittämisen tukiin covid-19 -epidemian johdosta sovellettavista väliaikaisista menettelyistä ja yhteismetsälaissa ja yhteisaluelaissa tarkoitetun osakaskunnan kokouksen sekä eräiden poronhoitolaissa tarkoitettujen kokousten väliaikaisesta järjestämisestä sekä kiinteistönmuodostamislain mukaisen toimituskokouksen järjestämisessä sovellettavista väliaikaisista menettelyistä annettavien lakien voimassaolo jatkuisi vuoden 2020 loppuun. Kalastuslain 130 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettavan lain voimassaolo kuitenkin päättyisi vuoden 2021 lopussa ja metsästyslain 21 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettavan lain heinäkuun 2021 lopussa.  

PERUSTELUT

Nykytila ja lainsäädäntö

Valtioneuvosto on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa 16.3.2020, että maassa vallitsee koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot. Tämän johdosta hallitus on linjannut poikkeuksellisia toimenpiteitä, jotka on osittain saatettu voimaan valmiuslakiin (1552/2011) ja tartuntatautilakiin (1227/2016) sisältyvin valtuuksin ja toisaalta uusin lainsäädäntötoimenpitein. Näihin toimenpiteisiin kuuluu julkisten kokoontumisten rajoittaminen kymmeneen henkilöön, Suomen ulkorajojen sulkeminen, erilaisten ravintoloiden ja kahviloiden aukiolon rajoittaminen sekä liikkumisen rajoittaminen Uudellemaalle ja sieltä pois koskien erityisesti vapaa-ajan matkustusta. Viranomaiset ovat suositelleet myös oireettomia henkilöitä välttämään tarpeetonta asiointia, ja hengitystieinfektion oireita kokevia henkilöitä on kehotettu pysymään kotona. Toimenpiteet ovat huhtikuun 2020 alussa käytettävissä olevan tiedon mukaan ainakin osittain voimassa toukokuun loppuun. 

1.1  Tuettavan toimenpiteen, työn tai hankkeen toteutuksen määräaikaa ja maksueriä koskeva sääntely

Edellä kuvatusta tilanteesta aiheutuu välittömästi ja välillisesti vaikutuksia maa-, metsä-, kala- ja porotalouden sekä maaseudun kehittämisen tukien kohteena olevien toimenpiteiden, töiden ja hankkeiden toteuttamiseen sekä näiden tukien saajien toimintaedellytyksiin. Erilaiset kokoontumis- ja liikkumisrajoitukset voivat kokonaan estää kehittämishanketuen kohteena olevan tilaisuuden (tapahtuman tai koulutuksen) järjestämisen. Rajoitteista aiheutuvat tuotannon keskeytykset kotimaassa ja ulkomailla sekä muut palveluntarjoajien ja tavarantoimittajien toimintamahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät kuten työntekijöiden sairastuminen, ulkomaisen työvoiman saannin vaikeudet ja taloudellisista vaikeuksista aiheutuvat toimintahäiriöt voivat aiheuttaa väliaikaisen esteen tuetulle rakentamiselle tai laitehankinnalle. Kokoontumis- ja liikkumisrajoitukset voivat estää maanomistajaa tai hänen palveluntarjoajaansa toteuttamasta taimikon varhaishoidon tai nuoren metsän hoidon tuen toimenpidettä tuen myöntämispäätöksessä asetetussa määräajassa.  

Maatalouden rakennetuista annetussa laissa (1476/2007), jäljempänä maatalouden rakennetukilaki, säädetään nuoren viljelijän aloitustuen ja maatilan investointituen myöntämisestä. Tukia voidaan myöntää yhdelle tai useammalle luonnolliselle henkilölle tai yksityisoikeudelliselle yhteisölle taikka maatalousyrittäjien yhteenliittymälle, joka harjoittaa tai ryhtyy harjoittamaan maataloutta. Aloitustuki myönnetään tilanpidon aloittamiseen. Investointituen kohteena ovat maatalouden tuotantosuunnasta riippuen erityisesti tuotantotoiminnassa tarvittavat rakentamisinvestoinnit ja eräillä tuotannonaloilla myös kone- ja laitehankinnat, maatilan energiantuotannon rakentamisinvestoinnit sekä pellon salaojitus. Investointituki voidaan myöntää avustuksena tai lainaan liittyvänä tukena. Tuki on harkinnanvarainen ja se rahoitetaan osittain Euroopan unionin varoista tai kokonaan kansallisista varoista. Sen myöntämisestä ja maksamisesta vastaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jäljempänä ELY-keskus.  

Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), jäljempänä porotalouden rakennetukilaki, nojalla voidaan myöntää elinkeinonharjoittajan investointitukea, nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustukea, elinkeinonharjoittajan asunnonrakentamistukea, paliskunnan investointitukea ja aitojen kunnossapitotukea, tutkimusrahoitusta ja erityisiä etuuksia. Lain soveltaminen on alueellisesti rajattu poronhoitolaissa (848/1990) tarkoitetulle poronhoitoalueelle. Tuki on harkinnanvarainen ja se rahoitetaan pääasiassa kansallisista varoista. Tuen myöntää Lapin ELY-keskus.  

Euroopan unionin maatalouden maaseuturahaston (maaseuturahaston) kokonaan tai osaksi rahoittamista yritys- ja hanketuista säädetään maaseudun kehittämisen tukemisesta annetussa laissa (28/2014), jäljempänä kehittämistukilaki. Yritystukea voidaan myöntää muun yritystoiminnan kuin maatalouden alkutuotannon aloittamiseen ja kehittämiseen. Hanketukea voidaan myöntää esimerkiksi osaamisen kehittämiseen, paikallisen asuinympäristön parantamiseen sekä maaseudun pieninfrastruktuurin ja elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Tuki on harkinnanvaraista ja sitä hallinnoi ELY-keskus. 

Nuoren viljelijän aloitustuen ja maatalouden investointituen osalta tuettavan toimenpiteen toteutusajasta säädetään maatalouden rakennetukilain 19 §:n 1 momentissa. Toimenpide on kokonaisuudessaan toteutettava kahden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä. ELY-keskuksen päätöksellä voidaan asettaa myös lyhyempi määräaika. Edellä tarkoitettua määräaikaa voidaan pykälän 2 momentin mukaan ELY-keskuksen päätöksellä pidentää, jos toimenpiteen toteuttaminen on aloitettu alkuperäisen määräajan puitteissa ja pidentämiseen on hyväksyttävä syy. Määräaikaa voidaan pidentää kahdesti enintään vuodeksi kerrallaan. Hakemus määräajan pidentämisestä on tehtävä määräajan kuluessa. Vastaavat säännökset sisältyvät porotalouden rakennetukilain 43 §:n 1 ja 2 momenttiin. Myös maaseudun kehittämisen yritystuella ja kehittämishanketuella tuettavan toimenpiteen toteutuksen määräaikaa koskevat, kehittämistukilain 30 §:n 1 ja 3 momentin säännökset noudattavat edellä todettuja menettelyjä. Lisäksi 3 momentissa on erikseen säädetty ELY-keskuksen mahdollisuudesta hylätä määräajan pidentämistä koskeva hakemus, jos tuen maksuun tarvittavia varoja ei olisi käytettävissä varoja pidennyksen jälkeen. Maaseudun kehittämisen hanketuen osalta määräajan pidentämistä rajoittavat lisäksi 30 §:n 2 momentin ja 4 momentin tuettavan toimenpiteen kokonaiskestoa koskevat säännökset. 

Avustusmuotoisen tuen maksuerien enimmäismääristä säädetään erityisesti maatalouden rakennetukilain 36 §:n 3 momentissa, porotalouden rakennetukilain 57 §:n 2 momentissa ja maaseudun kehittämistukilain 48 §:n 1 momentissa. Avustusmuotoinen maa- ja porotalouden investointituki, asunnonrakentamistuki ja poroaitojen kunnossapitotuki voidaan maksaa enintään viidessä erässä. Maaseudun kehittämisen tuki voidaan maksaa enintään neljässä erässä vuosittain.  

Kestävän metsätalouden määräaikaisessa rahoituslaissa (34/2015), jäljempänä metsätalouden rahoituslaki, säädetään metsätalouden tukemisesta. Tukea voidaan myöntää muun muassa taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon. Tuki myönnetään yksityiselle maanomistajalle. Tuensaajasta säädetään lain 4 §:ssä. Tuki on harkinnanvarainen ja se myönnetään valtion varoista. Tuen myöntää Suomen metsäkeskus. 

Metsätalouden rahoituslain 29 a §:n mukaan taimikon varhaishoitoa ja nuoren metsän hoitoa koskevasta tuen myöntämispäätöksestä tulee käydä ilmi, että tuki myönnetään sillä ehdolla, että työt toteutetaan päätöksessä asetetussa määräajassa. Töiden loppuunsaattamiseen ei myönnetä lisäaikaa. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (594/2015) 4 a §:n mukaan taimikon varhaishoitoa ja nuoren metsän hoitoa koskeva työ tulee toteuttaa 12 kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona metsäkeskus on myöntänyt toimenpiteeseen tuen. 

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kansallisesta toimeenpanosta sekä yritys- ja hanketukien myöntämisestä ja maksamisesta säädetään Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta toimeenpanosta annetussa laissa (1093/2014), jäljempänä EMKR-laki. Rahoitusta voidaan myöntää kalatalouden yritystoiminnan kehittämiseen ja kasvuun, kehittämishankkeisiin, kalasatamien kehittämiseen, ympäristöhankkeisiin, kalatalouden viranomaistehtävien suorittamiseen sekä kansallisen meripolitiikan toteuttamiseen. Tuki on harkinnanvaraista ja sitä hallinnoi ELY-keskus. EMKR-lain 25 §:ssä on säädetty rahaston maksujen hyväksymisestä. Sen mukaan tuen maksamisesta päättää pääsääntöisesti kehittämis- ja hallintokeskus. Säännös mahdollistaa ennakoiden maksamisen vain kehittämishankkeille, mutta ei yritysten investointihankkeille. 

1.2  Yhteismetsälaissa ja yhteisaluelaissa tarkoitettujen osakaskuntien kokousten sekä eräiden poronhoitolaissa tarkoitettujen kokousten järjestämistä koskevat säännökset

Kokoontumisrajoitukset ja muut viranomaissuositukset aiheuttavat sellaisenaan esteen yhteisaluelaissa (758/1989) ja yhteismetsälaissa (109/2003) tarkoitettujen osakaskuntien kokousten järjestämiselle niissäkin tapauksissa, joissa osakaskunnan ohjesäännön tai muiden sääntöjen mukaan varsinainen vuosikokous olisi pidettävä aikana, jolloin covid-19 –epidemiasta johtuen kansalaisten kokoontumista ja liikkumista rajoitetaan. 

Yhteismetsälain 3 §:ssä tarkoitetun osakaskunnan kokouksen pitämisestä säädetään yhteismetsälain 9 §:ssä ja valtuutetun käyttämisestä säädetään lain 11 §:n 3 momentissa. Vähintään yksi osakaskunnan kokous on pidettävä vuosittain ohjesäännössä määrättynä aikana ja kokouksessa päätetään muun muassa ylijäämän jakamisesta osakkaille sekä osakaskunnan toiminnan, talouden ja hallinnon kannalta muista keskeisistä kysymyksistä. Yhteismetsien hallinnon keskeytyksettömän jatkumisen turvaamiseksi on välttämätöntä, että myös poikkeusoloissa yhteismetsien osakaskunnat voivat päättää niiden vastuulle kuuluvista asioista tehokkaasti. 

Yhteisaluelain 3 §:ssä tarkoitetun osakaskunnan kokouksen pitämisestä säädetään yhteisaluelain 7 §:ssä ja valtuutetun käyttämisestä säädetään lain 14 §:n 2 momentissa. Osakaskunnan kokous on pidettävä vuosittain osakaskunnan säännöissä määrättynä aikana ja kokouksessa päätetään osakaskunnan alueen kalastuksen järjestämisen sekä osakaskunnan oman toiminnan, talouden ja hallinnon kannalta keskeisistä kysymyksistä. Yhteisaluelain 17 §:ssä säädetään osakaskuntien edustajistojen kokouksista ja lain 19 §:ssä tarkoitettujen, osakaskunnan kokousten valmistelusta vastaavien hoitokuntien kokouksista 20 §:ssä. 

Poronhoitolain (848/1990) 2 luvussa säädetään paliskuntain, paliskuntain hallituksen ja Paliskuntain yhdistyksen kokouksista. Poronhoitolain 13 §:ssä säädetään paliskunnan kokouksesta, jonka järjestämisestä ja asioiden käsittelystä säädetään lain 16 §:n valtuuden nojalla tarkemmin asetuksella. Paliskunnan hallituksen kokouksesta säädetään poronhoitolain 17 §:n 2 momentissa ja Paliskuntain yhdistyksen kokouksesta säädetään lain 20 §:n 2 momentissa. 

1.3  Kiinteistönmuodostamislain kiinteistötoimituskokousta koskevat säännökset

Kokoontumis- ja liikkumisrajoituksista muodostuu myös este järjestää kiinteistötoimituksissa kiinteistönmuodostamislain 172 §:n mukaan pakollisia kokouksia. Rajoituksista seuraisi siten sellaisinaan yksittäisten kiinteistötoimitusten ja erityisesti laajojen infrastruktuurihankkeiden kannalta välttämättömien toimitusten pysähtyminen rajoitusten voimassaolon ajaksi ja huomattavaa haittaa kiinteistönvaihdannalle, yleiselle taloudelliselle toimeliaisuudelle sekä laajasti työllistäville suurille yhteiskunnallisille hankkeille. 

Kiinteistötoimituksen yhteydessä pidettävän toimituskokouksen tarkoituksena on ensinnäkin antaa tietoa toimitukseen liittyvästä kiinteistönmuodostuksesta sekä toimituksen yhteydessä jo tehdyistä ja tehtäväksi tulevista toimenpiteistä. Toimituskokouksen toisena tarkoituksena on tarjota asianosaisille tilaisuus esittää vaatimuksensa asiassa sekä hankkia asian käsittelyn edellyttämä selvitys. Toimituskokous nähdään yleisesti hyvänä menettelynä sen varmistamiseksi, että asianosaiset ymmärtävät kattavasti mistä toimituksessa on kyse sekä tarpeettomien väärinkäsitysten välttämiseksi. Kokousmenettely helpottaa myös asianosaisten välistä dialogia ja edesauttaa asioiden ratkaisemista sopimusperusteisesti. Kokousmenettelyllä on tärkeä sijansa eritoten riitaisten kiinteistötoimituksiin sisältyvien kysymysten selvittämisessä. 

1.4  Kalastuslain mukaiset käyttö- ja hoitosuunnitelmat

Koronaviruksen leviämisen estämiseksi tehdyt toimenpiteet ja suositukset liikkumisen ja kokoontumisen osalta vaikeuttavat kalastuslain (379/2015) 35 §:ssä tarkoitettujen käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistelua kalatalousalueissa. Suunnitelmien valmistelu on vaiheessa, jossa sisällöstä on tarpeen keskustella kalatalousalueiden hallituksissa, sidosryhmissä, osakaskunnissa ja alueiden kalastajien kanssa.  

Voimassa olevan kalastuslain mukaan kalatalousalueen on esitettävä ensimmäinen 35 §:ssä tarkoitettu käyttö- ja hoitosuunnitelma elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kahden vuoden kuluessa siitä, kun kalatalousalueiden rajojen vahvistamista koskevaa päätöstä on kalastuslain 129 §:n 1 momentin mukaisesti alettu soveltaa. Päätökset kalatalousalueiden rajoista on tehty pääosin marras- ja joulukuun aikana vuonna 2017. Käyttö- ja hoitosuunnitelmat olisi siten esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään vuoden 2020 lopussa.  

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimisesta vastaa kalatalousalue, joka hyväksyy esityksen yleiskokouksessaan. Sääntöjen mukaan yleiskokoukset on pidettävä yleensä huhti- tai toukokuun loppuun mennessä. Kokoontumis- ja liikkumiskiellot haittaavat yleiskokousten lisäksi käytännössä myös suunnitelmia valmistelevien hallitusten työskentelyä. Ennen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymistä käyttö- ja hoitosuunnitelmasta on kalatalouden alueellisen yhteistyöryhmän annettava arvio. Lisäksi yhteistyöryhmä voi avustaa kalatalousalueita laatimisprosessin aikana. Tämän kevään aikana valmistuneita suunnitelmia pystytään yhteistyöryhmissä arvioimaan aikaisintaan syksyllä. Tässä tilanteessa käyttö- ja hoitosuunnitelmia ei välttämättä saada valmiiksi tämän vuoden aikana. Laatimiseen ja viimeistelyyn käytettävän ajan supistiminen heikentäisi suunnitelmien laatua. Koska suunnitelmat voivat olla voimassa kymmenen vuotta ja ne ovat ensimmäiset kalastuslain uudistamisen jälkeen perustetuille kalatalousalueilla laadittavat suunnitelmat, on tarpeen varmistaa eri osapuolten mahdollisuus osallistua niiden valmisteluun asianmukaisella tavalla. 

1.5  Metsästyslain ampumakoetta koskevat säännökset

Riistanhoitoyhdistykset vastaavat ampumakokeiden järjestämisestä. Vuonna 2018 riistanhoitoyhdistyksissä oli 3570 ampumakoetilaisuutta, joissa oli 66 302 ampumakoeyritystä. Koronavirustilanteen aiheuttamat poikkeusolot rajoittavat ihmisten liikkumista ja kanssakäyntiä, mikä vaikuttaa luonnollisesti ampumakoetoimintaan. Ampumakoetoimintaa voidaan mahdollisesti jatkaa poikkeusolojen aikana erityisjärjestelyin, jos varmistetaan koronavirustilanteen johdosta annettujen säännösten, määräysten ja ohjeiden noudattaminen.  

Metsästyslain (615/1993) 21 §:ssä säädetään ampumakokeesta. Metsästyslain 21 §:n 3 momentin mukaan ampumakoetodistus on voimassa kolme vuotta kokeen suorittamisesta, joten kokeen uusimistarve ajankohtaistuu myös kuluvana vuonna suurelle osalle metsästäjistä. Voimassa oleva ampumakoetodistus on edellytyksenä sille, että henkilö voi metsästää metsästysasetuksessa (666/1993) säädettyjä riistaeläimiä. Koronavirustilanteesta johtuva ampumakoetoiminnan häiriintyminen vaarantaa tulevan metsästysvuoden ja saattaa lisätä riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja. 

Rihlatulla luotiaseella tai metsästysjousella metsästävän henkilön on suoritettava ampumakoe, jos se on metsästettävän riistaeläinlajin vuoksi tarpeen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään, mitkä ovat ne riistaeläinlajit, joiden metsästyksessä ampujana toimivan metsästäjän on suoritettava ampumakoe.  

Metsästysasetuksen 16 a §:n mukaan kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, karhua tai villisikaa rihlatulla luotiaseella metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut metsästyslain 21 §:ssä tarkoitetun ampumakokeen. 

Metsästysasetuksen 20 §:n mukaan metsäkaurista, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, muflonia tai villisikaa jousella metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut metsästyslain 21 §:ssä tarkoitetun ampumakokeen. 

Riistanhoitoyhdistys järjestää ampumakokeen ja antaa sen hyväksytystä suorittamisesta ampumakoetodistuksen sekä pyynnöstä jäljennöksen siitä. Ampumakoetodistus vastaa hallintolaissa (434/2003) tarkoitettua hallintopäätöstä. 

Ehdotukset ja niiden vaikutukset

Esityksessä ehdotetaan eräitä poikkeusmenettelyjä, joita sovellettaisiin väliaikaisesti maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla eräiden avustusmuotoisten tukien ehdoista ja tukien maksueristä, ennakot mukaan lukien, päätettäessä. Poikkeuksellisesti sallittaisiin maa- ja porotalouden rakennetuen tai maaseudun kehittämisen tuen kohteena olevan toimenpiteen tai hankkeen keston pidentäminen covid-19 -epidemiasta johtuvista syistä siten, että määräajan pidennys voidaan myöntää ilman, että sovelletaan voimassa olevaan tukilainsäädäntöön sisältyvää pidennysten enimmäismäärää, enimmäisaikaa tai hankkeen kokonaiskestoa koskivia rajoituksia. Ehdotetun väliaikaisen menettelyn puitteissa myönnetty määräajan pidennys ei myöskään vaikuttaisi maa- ja porotalouden sekä maaseudun kehittämisen tuensaajan mahdollisuuksiin hakea määräajan pidennystä normaalimenettelyssä, johon edellä mainittuja rajoituksia sovelletaan.  

Edellä mainittujen tukien kohdalla ehdotetaan mahdollisuutta maksaa tukea sen maksuerien enimmäismäärää koskevien säännösten estämättä etupainotteisesti, jos muut tuen maksamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät. Lisäksi ehdotetaan mahdollisuutta hyväksyä tuen maksaminen ennakkoon Euroopan meri- ja kalatalousrahaston investointihankkeille. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole vaikutusta myönnetyn tuen määrään tai valtion menoihin. Niiden ei arvioida aiheuttavan merkittäviä muutoksia ELY-keskusten tai EMKR-lain toimeenpanon osalta kehittämis- ja hallintokeskuksen toimintaan ja tietojärjestelmiin.  

Esityksessä ehdotettu määräajan pidennys ei koskisi nuoren viljelijän aloitustukea, nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustukea, eikä yrityksen perustamistukea, joiden osalta tuettavan toimenpiteen enimmäismääräajat perustuvat voimassa olevan lainsäädännön lisäksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 5 kohtaan. Myöskään ylimääräisiä maksueriä koskevia säännöksiä ei sovellettaisi edellä nuoren viljelijän aloitustukeen eikä nuoren elinkeinoharjoittajan aloitustukeen.  

Esityksessä ehdotetuilla muutoksilla ei ole vaikutusta EU-lainsäädännöstä tai valtiontukisäännöistä aiheutuvien Suomen velvoitteiden täyttämiseen. Esitys voi hetkellisesti lisätä ELY-keskuksiin saapuvien hakemusten määrää ja tältä osin myös työmäärää ELY-keskuksessa. Mikäli ehdotetut poikkeukset ovat voimassa riittävän pian ja riittävän ajan, tuen saajat voivat varautua niihin ajoissa. Tällöin määräaikojen pidentäminen ja ylimääräisten maksuerien hakeminen tapahtuu hallitusti ilman, että tuensaajat toimivat yhtä aikaa ja osittain varmuuden vuoksi jouston turvaamiseksi. Hallituksen esityksen valmistelun hetkellä on myös vaikea ennustaa, kuinka kauan rajoitukset ovat voimassa ja kuinka syvälle covid-19 -epidemian taloudelliset vaikutukset ulottuvat. On mahdotonta tietää, kuinka kauan nämä tekijät vaikuttavat maaseudun pienyritysten ja yhdistysten toimintaedellytyksiin, erilaisten tapahtumien järjestämiseen tai vapaaehtoisvoimin tehtäviin töihin. Näin ollen maa- ja porotalouden rakennetukea sekä maaseudun kehittämistä koskevien väliaikaisten poikkeusten soveltaminen olisi perusteltua ulottaa vuoden 2020 loppuun asti.  

Metsätalouden rahoituslain soveltamisessa ehdotettu väliaikainen menettely mahdollistaisi lisäajan myöntämisen taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon liittyvien töiden toteuttamiseen. Voimassa olevan lain nojalla näihin töihin ei saa myöntää lisäaikaa. On tavanomaista, että maanomistaja ostaa työn toteuttamisen metsäalan palvelun tarjoajalta ja että ulkopuolinen asiantuntija myös laatii hakemus- ja muita asiakirjoja. Osa maanomistajista tekee taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon työt itse. Covid-19 -epidemian johdosta metsissä tehtävien töiden tekeminen voi viivästyä ja työt ruuhkautua loppuvuoteen. Ehdotettu väliaikainen menettely antaisi mahdollisuuden siirtää töiden tekeminen ensi vuoden puolelle. Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon töitä voidaan tehdä sääolosuhteista riippuen marras- ja joulukuunkin puolella. Ehdotettu muutos ei vaadi tietojärjestelmämuutosta, koska Suomen metsäkeskuksen tietojärjestelmässä on olemassa mahdollisuus kahden työlajin osalta lisäajan myöntämiseen. Tietojärjestelmän kyseinen toiminto saadaan helposti käyttöön, mikäli eduskunta hyväksyy ehdotetut muutokset. Esityksessä ehdotetulla muutoksella ei ole vaikutusta EU-lainsäädännöstä tai valtiontukisäännöistä aiheutuvien Suomen velvoitteiden täyttämiseen. 

Tuensaajan ja metsäalan palveluntarjoajan on mahdotonta ennakoida, miten covid-19 -epidemia vaikuttaa töiden toteuttamiseen vuonna 2020. On mahdollista, että loppuvuonna toteutettavaksi suunniteltu työ estyy epidemian johdosta. Samoin on mahdollista, että työ on ehditty aloittaa, mutta liikkumisrajoitukset taikka koronavirustartunta tai –tartunnat estävät työn loppuunsaattamisen. Edellä mainitusta syystä on tarpeen, että väliaikaiset menettelyt ovat voimassa vuoden 2020 loppuun asti. 

Liikkumis- ja kokoontumisrajoitusten johdosta esitetään, että yhteisalueen ja yhteismetsän osakaskunnan sekä paliskuntien ja Paliskuntain yhdistyksen kokoukset voidaan järjestää etäosallistuen sähköisesti esimerkiksi käyttämällä puhe- tai näköyhteyden kokoukseen osallistuvien välillä mahdollistavaa teknistä tiedonvälitystapaa, itse sähköpostilla osallistuen tai valtakirjoilla toisen sähköpostia käyttäen. Mainitun kaltaiset tavat järjestää osakaskunnan kokous tai osallistua siihen eivät tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan ole mahdollisia. Kokouksen järjestäminen mainittuja sähköisiä tiedonvälitystapoja hyödyntäen olisi mahdollista myös yhteisaluelain 17 §:ssä tarkoitettujen osakaskuntien edustajistojen sekä yhteisaluelain 19 §:ssä ja yhteismetsälain 24 §:ssä tarkoitettujen hoitokuntien osalta.  

Jos osakaskunnan säännöt tai ohjesääntö taikka Paliskuntain yhdistyksen säännöt edellyttävät, että kokous järjestetään aikana, jolloin sovelletaan kokoontumis- ja liikkumisrajoituksia, eikä kokousta kyetä järjestämään sähköisesti, kokous saataisiin siirtää pidettäväksi mahdollisimman pian rajoitusten päättymisen jälkeen. Yhteismetsien hallinnon ja kalavesien valtakunnallisen hoidon ja yhteisen maaomaisuuden hallinnon keskeytyksettömän jatkumisen turvaamiseksi on välttämätöntä, että myös poikkeusoloissa osakaskunnat voivat päättää niiden vastuulle kuuluvista asioista tehokkaasti. Yhteisen alueen ja yhteismetsän osakaskunnan tilikausi on pääsääntöisesti kalenterivuosi, minkä vuoksi kokousmenettelyjä koskevien poikkeussäännösten osalta ehdotetaan, että ne olisivat voimassa vuoden 2020 loppuun. Paliskunnat osallistuvat muun muassa poromäärien hallinnointiin, ja niiden kokousten mahdollistaminen on välttämätöntä paliskunnan toiminnan ja poronhoidon keskeytyksettömän jatkuvuuden turvaamiseksi. 

Kiinteistötoimitusasioissa esitetään luovuttavaksi väliaikaisesti henkilökohtaisen läsnäolon tai asiamiehen läsnäolon velvoitteesta toimituskokouksissa. Asiaosaiset oikeutettaisiin osallistumaan sähköisesti toimituskokoukseen ja selkeissä yksinkertaisissa tapauksissa mahdollistettaisiin toiminta kirjallisessa menettelyssä. Voimassa olevan lainsäädännön perusteella esimerkiksi tärkeiden infrastruktuurihankkeiden toteuttaminen edellyttää lakisääteisten toimituskokousten ja katselmusten pitämistä hankkeen kohteena olevilla maa- ja vesialueilla. Toimituskokoukseen osallistuvien maanomistajien ja muiden asianosaisten määrä on lähes poikkeuksetta enemmän kuin 10 henkilöä ja he ovat eri puolilta maata, joten kokouksen järjestäminen on ongelmallista sekä kokoontumis- että liikkumisrajoitusten kannalta. Ehdotettu väliaikainen menettely mahdollistaisi kiinteistöjen omistajille ja hanketoimijoille infrastruktuurihankkeiden aloittamisen valmiuslain nojalla annetuista rajoituksista riippumatta. Infrastruktuurihankkeilla, kuten välttämättömillä väylien ja voimansiirtolinjojen rakentamishankkeilla, voidaan merkittävästi edistää taloudellista toimeliaisuutta Suomessa. Infrastruktuuria käytännössä kehitetään käyttämällä toimittajina myös yksityisiä yrityksiä. Kysymys on siten osaltaan maaseudun elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamisesta myös poikkeusoloissa. 

Covid-19 -epidemian vuoksi asetettujen kokoontumis- ja liikkumisrajoitusten voimassaolon kokonaiskestoa ei tätä esitystä laadittaessa ole mahdollista tarkoin arvioida. Kiinteistötoimitustuotannon ja merkittävien infrastruktuurihankkeiden keskeytyksettömän jatkumisen kannalta on kuitenkin keskeistä, että kiinteistötoimitusprosessiin mahdollisesti säädettävät poikkeukset olisivat voimassa riittävän pitkään poikkeustilanteen mahdollisesti pitkittyessä ja mahdollisten uusien valtakunnallisten tai alueellisten rajoitusten tullessa voimaan. Riittävän pitkällä voimassaoloajalla on mahdollista antaa toimituksiin osallisille hyvissä ajoin mahdollisuus ennakoida heitä koskevien kokousten tulevan järjestettäviksi teknisiä viestintävälineitä hyödyntäen. Asianosaisille jää tällöin riittävästi aikaa valmistautua teknisin järjestelyin kokouksiin osallistumiseen. Lisäksi riittävällä voimassaoloajalla voidaan kriisin jatkuessa vaikuttaa siihen, etteivät kiinteistötoimituksista riippuvainen yleinen taloudellinen toimeliaisuus tai investointihalukkuus vaarannu toimitusten jatkuvuuteen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi. Poikkeukset esitetään näistä syistä säädettäväksi olemaan voimassa vuoden 2020 loppuun. 

Kalastuslaissa ensimmäisen käyttö- ja hoitosuunnitelman esittämiselle säädettyä määräaikaa jatkettaisiin vuodella siten, että määräaika olisi kahden sijaan kolme vuotta. Vuoden lisäaika ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia kalatalousalueiden toimintaan, koska kumotun kalastuslain (286/1982) 79 §:n mukaisesti hyväksytty käyttö- ja hoitosuunnitelma on voimassa, kunnes elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus on hyväksynyt voimassa olevan kalastuslain 37 §:n mukaisen käyttö- ja hoitosuunnitelman. Kun voimassa olevassa kalastuslain 130 §:ssä tarkoitettu kahden vuoden määräaika päättyy vuonna 2020, esityksessä ehdotettu kolmen vuoden määräaika käyttö- ja hoitosuunnitelman esittämiselle päättyisi vuoden 2021 loppuun mennessä. Ehdotettu laki olisi näin ollen voimassa vuoden 2021 loppuun saakka. 

Metsästyslaissa säädettäisiin poikkeuksesta, jonka mukaan tammikuun 1 päivänä 2017 tai sen jälkeen mutta viimeistään heinäkuun 31 päivänä 2018 suoritettua ampumakoetta koskeva todistus olisi voimassa heinäkuun 2021 loppuun. Ampumakokeiden järjestäminen tulee voida sopeuttaa liikkumista ja kokoontumista koskeviin rajoituksiin ilman, että siitä on merkittävää haittaa hirvieläinkantojen säätelylle ja edelleen niiden aiheuttamille vahingoille. Tämän vuoksi on perusteltua muuttaa metsästyslakia väliaikaisesti siten, että lykätään velvollisuutta ampumakokeen uusimiseen, jotta turvalliset ampumakoejärjestelyt voitaisiin turvata ensisijaisesti uusille metsästäjille, jotka suorittavat kokeen ensimmäistä kertaa. Ehdotettu metsästyslain muutos olisi voimassa 31 päivään heinäkuuta 2021, jotta ampumakokeiden suorittaminen saadaan ohjattua ajankohdalle, jolloin riistaeläimet ovat pääosin rauhoitettuja. Tämä on tarpeen, jotta turvataan muun muassa hirvieläinten metsästyksen edellytykset. 

Riistanhoitoyhdistykset perivät ampumakokeen suorituksesta maa- ja metsätalousministeriön asetuksella (1319/2019) säädetyn maksun, joka on asetettu valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisesti suoritteiden järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia vastaavaksi. Ampumakokeiden suoritusmäärien vähentyessä arvioidaan myös järjestämisestä aiheutuvien kustannusten vähenevän, jolloin taloudellisen vaikutuksen ei arvioida muodostuvan merkittäväksi. 

Säännöskohtaiset perustelut

3.1  Laki eräistä maa-, metsä-, kala- ja porotalouden sekä maaseudun kehittämisen tukiin covid-19 -epidemian johdosta sovellettavista väliaikaisista menettelyistä

1 §.Soveltamisala. Lakiehdotuksen 1 §:ssä rajattaisiin ehdotetun lain soveltamisala koskemaan eräitä covid-19 -epidemiasta aiheutuvia, maatalouden rakennetukilaissa, porotalouden rakennetukilaissa ja kehittämistukilaissa, EMKR-laissa sekä kestävän metsätalouden määräaikaisessa rahoituslaissa tarkoitetun tuen ehtojen käsittelyssä ja maksamisessa väliaikaisesti noudatettavia menettelyjä.  

Ehdotettu laki olisi erityissäännös suhteessa edellä mainittuun tukilainsäädäntöön, ja se muodostaisi soveltamisalaltaan rajatun, määräaikaisen poikkeuksen tukilainsäädäntöön.  

2 §.Tuettavan toimenpiteen, työn tai hankkeen toteutukselle säädetyn määräajan pidentäminen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin ELY-keskuksen mahdollisuudesta päättää maatalouden rakennetukilain 19 §:n 2 momentin, kehittämistukilain 27 §:n 2 momentin ja 30 §:n 1, 3 ja 4 momentin sekä porotalouden rakennetukilain 43 §:n 2 momentin säännösten estämättä tuettavan toimenpiteen toteutuksen tai hankkeen keston määräajan pidentämisestä, jos tarve pidentämiseen johtuu covid-19 -epidemian aiheuttamista poikkeuksellisista olosuhteista. Tukilainsäädäntöön nähden kysymys on rajatusta poikkeuksesta, joka ei toisaalta vaikuttaisi niihin edellytyksiin, joilla toteutusaikaa tai hankkeen kestoa voidaan pidentää voimassa olevassa tukilainsäädännössä säädetyin edellytyksin. Ehdotetun säännöksen nojalla määräaikaa voidaan pidentää enintään vuodella.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin Suomen metsäkeskuksen mahdollisuudesta myöntää lisäaikaa taimikon varhaishoitoa ja nuoren metsän hoitoa varten myönnetyn tuen kohteena olevan työn loppuunsaattamiseen, jos tarve pidentämiseen johtuu covid-19 -epidemian aiheuttamista poikkeuksellisista olosuhteista. Säännöksen soveltamisen kannalta merkitystä ei ole sillä, tekeekö kyseien työn maanomistaja itse vai hänen valtuuttamansa metsäalan palvelun tarjoaja. Muulla kuin covid-19 -epidemiaan liittyvällä perusteella lisäaikaa ei voi myöntää. Lisäaikaa olisi haettava tuen myöntämispäätöksessä mainittuun toteutusilmoituksen toimittamiselle annettuun määräaikaan mennessä.  

Esityksessä katsotaan, että covid-19 -epidemian aiheuttamista poikkeuksellisista olosuhteista johtuen on perusteltua antaa lisäajan hakemiseen työn loppuun saattamista pidempi määräaika. Säännöksessä on otettu huomioon se, että sekä töiden tekeminen että asiakirjojen laatiminen voivat viivästyä epidemiaan liittyen. Tuen myöntämispäätöksissä mainitaan työn loppuun saattamisen määräajan ohella toteutusilmoituksen toimittamisen määräaika. Lisäajan hakeminen kytkettäisiin tähän jälkimmäiseen määräaikaan. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että lisäaikaa voitaisiin myöntää enintään vuosi. Jos tuen myöntämispäätöksessä mainittu työn loppuun saattamisen määräaika olisi esimerkiksi 30.6.2020, tällöin lisäaikaa voitaisiin myöntää 30.6.2021 asti. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin poikkeuksesta määräajan pidentämistä koskevan väliaikaisen menettelyn soveltamiseen. Edellä hallituksen esityksen kappaleessa 2 Ehdotukset ja niiden vaikutukset selostettujen syiden vuoksi määräajan pidennystä ei voida soveltaa, kun kyse on kehittämistukilain nojalla myönnettävästä yrityksen perustamistuesta, maatalouden rakennetukilain nojalla myönnettävästä nuoren viljelijän aloitustuesta tai porotalouden rakennetukilain nojalla myönnettävästä nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustuesta. 

3 §.Maksuerien enimmäismäärästä poikkeaminen. Pykälässä säädettäisiin ELY-keskuksen mahdollisuudesta maksaa tukia useammassa erässä maatalouden rakennetuista annetun lain 36 §:n 3 momentin, maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain 48 §:n 1 momentin sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain 57 §:n 2 momentin säännösten estämättä. Tukea voitaisiin maksaa ylimääräisinä erinä, jos maksaminen on tuen ehtojen mukaan mahdollista, maksamiseen on käytettävissä määrärahaa ja ELY-keskuksen resurssit tämän sallivat. Ylimääräiset erät eivät ole ennakkoon maksettavaa tukea, vaan edellytyksenä on edelleen, että kaikki tuen maksamisen edellytykset täyttyvät kyseisen maksuhakemuksen osalta. Ehdotetun säännöksen nojalla maksettuja eriä ei kuitenkaan lueta edellä tarkoitettujen tukien maksuerien enimmäismäärään. 

4 §.Tuen maksaminen ennakkoon. Pykälässä säädettäisiin kehittämis- ja hallintokeskuksen mahdollisuudesta maksaa ennakkoon EMKR-lain mukaista yritysten toteuttamiin investointihankkeisiin myönnettyä tukea. EMKR-lain 25 §:n 2 momentissa säädetään mahdollisuudesta maksaa ennakkoon kehittämishankkeeseen myönnettyä tukea. Ehdotetun säännöksen mukaan myös yrityksen investointitukea voitaisiin väliaikaisesti maksaa ennakkoon, jos tämä on tuen saajan aseman ja tuettavan toimenpiteen toteutuksen kannalta perusteltua. Ennakoiden maksaminen olisi perusteltua erityisesti investointihankkeissa, joilla sopeutetaan yritysten toimintaa covid-19 -epidemian aiheuttaman poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. 

5 §.Voimaantulo. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, ja se olisi voimassa vuoden 2020 loppuun. Perustelut lain voimassaolon jatkamiselle vuoden 2020 loppuun on esitetty esityksen kappaleessa 2 Ehdotukset ja niiden vaikutukset. 

Lain 2 §:ä sovellettaisiin myös sellaisiin tilanteisiin, joissa covid-19 -epidemiasta johtuvat poikkeukselliset olosuhteet ovat alkaneet ennen tämän lain voimaantuloa. Tämä mahdollistaa tuensaajien yhdenvertaisen kohtelun niissä tilanteissa, joissa covid-19 -epidemian vaikutukset toimenpiteen, työn tai hankkeen toteutusaikaan ovat alkaneet jo ennen ehdotetun lain voimaantuloa. 

Ehdotetun lain 2 §:n 1 momenttia ja 3 §:ä sovellettaisiin myös sellaisiin hakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille ennen lain voimaantuloa. Ehdotettua joustoa voitaisiin näin ollen soveltaa niissäkin tilanteissa, joissa hakemus on tullut vireille voimassa olevan tukilainsäädännön mukaisena määräajan pidentämistä tai tuen maksua koskevana hakemuksena.  

3.2  Laki yhteismetsälaissa ja yhteisaluelaissa tarkoitettujen osakaskuntien kokousten sekä eräiden poronhoitolaissa tarkoitettujen kokousten väliaikaisesta järjestämisestä

1 §.Osakaskuntien kokousten järjestäminen. Pykälässä säädettäisiin yhteismetsälain 9, 10 ja 24 §:ssä sekä yhteisaluelain 7, 17 ja 20 §:ssä tarkoitetun kokouksen järjestämisestä sähköisesti. Kokous saataisiin edellä mainitun lain säännösten estämättä toteuttaa etäosallistuen sähköisesti esimerkiksi käyttämällä puhe- tai näköyhteyden kokoukseen osallistuvien välillä mahdollistavaa teknistä tiedonvälitystapaa, itse sähköpostilla osallistuen tai valtakirjoilla toisen sähköpostia käyttäen. Kokous voitaisiin järjestää myös voimassa olevan lainsäädännön mukaisessa menettelyssä, mikäli olosuhteet tämän mahdollistavat. 

Jos kokous olisi osakaskunnan sääntöjen tai ohjesäännön mukaan pidettävä ajankohtana, jona sovelletaan covid 19-epidemiasta aiheutuvia kokoontumis- tai liikkumisrajoituksia, eikä sähköiset kokousjärjestelyt ole mahdollisia, kokous saataisiin 2 momentin mukaan siirtää pidettäväksi niin pian kuin se on mahdollista rajoitusten päättymisen jälkeen. Kokous olisi pidettävä ilman aiheetonta viivästystä sen jälkeen, kun tarvittavat järjestelyt on saatu tehtyä. 

2 §. Poronhoitolaissa tarkoitettujen kokousten järjestäminen. Pykälässä säädettäisiin poronhoitolain 13, 17 ja 20 §:ssä tarkoitetun kokouksen järjestämisestä sähköisesti. Paliskunnan, paliskunnan hallituksen ja Paliskuntain yhdistyksen kokous saataisiin mainitun lain tai sen nojalla annetun asetuksen säännösten tai Paliskuntain yhdistyksen sääntöjen estämättä toteuttaa etäosallistuen sähköisesti esimerkiksi käyttämällä puhe- tai näköyhteyden kokoukseen osallistuvien välillä mahdollistavaa teknistä tiedonvälitystapaa, itse sähköpostilla osallistuen tai osallistuen valtakirjoilla toisen sähköpostia käyttäen taikka kirjeitse. Kokous voitaisiin järjestää myös voimassa olevan lainsäädännön mukaisessa menettelyssä, mikäli olosuhteet tämän mahdollistavat. 

Jos kokous olisi paliskunnan tai Paliskuntain yhdistyksen sääntöjen mukaan pidettävä ajankohtana, jona sovelletaan covid 19-epidemiasta aiheutuvia kokoontumis- tai liikkumisrajoituksia, eivätkä sähköiset kokousjärjestelyt ole mahdollisia, kokous voitaisiin 2 momentin mukaan siirtää pidettäväksi niin pian kuin se on mahdollista rajoitusten päättymisen jälkeen. Kokous olisi pidettävä ilman aiheetonta viivästystä sen jälkeen, kun tarvittavat järjestelyt on saatu tehtyä. 

3 §.Voimaantulo. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, ja se olisi voimassa vuoden 2020 loppuun. Perustelut lain voimassaolon jatkamiselle vuoden 2020 loppuun on esitetty esityksen kappaleessa 2 Ehdotukset ja niiden vaikutukset. 

Ehdotettua lakia voitaisiin soveltaa myös kokoukseen, jota koskeva kutsu on lähetetty ennen lain voimaantuloa. 

3.3  Laki kiinteistönmuodostamislaissa tarkoitettujen toimituskokousten järjestämisessä covid-19 -epidemian johdosta sovellettavista väliaikaisista menettelyistä

1 §.Soveltamisala. Lain soveltaminen rajattaisiin sen 1 §:ssä koskemaan covid-19 -epidemiasta aiheutuvien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi tarpeellisia tilanteita, joissa kiinteistötoimituksen toteuttaminen tai asianosaisen osallistuminen estyisi ilman poikkeussääntelyä valmiuslain nojalla asetuttujen yhteiskunnallisten rajoitusten vuoksi. Olosuhteiden salliessa kokous järjestettäisiin tavanomaisessa menettelyssä. 

2 §.Toimituskokousten sähköinen järjestäminen ja kirjallinen menettely. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi mahdolliseksi kiinteistönmuodostamislain 172 §:ssä tarkoitetun kokouksen järjestäminen tai siihen osallistuminen käyttämällä puhe- tai näköyhteyden käsittelyyn osallistuvien välillä mahdollistavaa sähköistä tai teknistä tiedonvälitystapaa, kuten puhelinta, videolaitteita tai vastaavia sähköisiä tiedonvälitystapoja henkilökohtaista läsnäoloa edellyttävän kokouksen sijasta. Tällä väliaikaisella muutoksella mahdollistettaisiin kiinteistönmuodostamislain nykymuotoilusta poiketen kokousten järjestäminen muun muassa tilanteissa, joissa järjestäminen edellyttäisi valmiuslain mukaisten kokoontumisrajoitusten sallimaa ihmismäärää suuremman asianosais- ja viranomaisjoukon kokoontumista. 

Poikkeus mahdollistaisi vaihtoehtoisen tavan kokoukseen osallistumiseen sellaisille henkilöille, joiden tulisi kokoukseen osallistuakseen ylittää liikkumisrajoituksen alainen alueraja esimerkiksi Uudeltamaalta muuhun Suomeen tai päinvastoin. 

Sellaisissa asioissa, joissa muutoksenhaku kokouksessa päätettävistä asioista on lailla kielletty sekä asioissa, joissa asianosaiset ovat yksimielisiä kokouksessa päätettävistä asioista, kokousmenettelyssä muutoin käsiteltävistä asioista voitaisiin antaa päätökset toimitusmiehen päätöksellä kirjallisessa menettelyssä. Kokouksen sijasta toimitusmies siis antaisi asianosaisille tiedoksi kirjallisesti päätöksen asiassa. Päätöksen yhteydessä asianosaisille pitäisi toimittaa tieto muutoksenhakukiellon oikeusperustasta, taikka yksimielisyystapauksissa dokumentaatio (sähköpostikirjeenvaihto tai muu vastaava) siitä, että asianosaiset ovat yksimielisiä. Jos toimitus on esimerkiksi yleisen edun vaatima (lunastukset) ja asianosaisten oikeuksiin liittyvät asiat käsitellään viran puolesta (esim. kohteenkorvaus) ja toimitusmiesten tehtävät koostuvat teknisluonteisista tehtävistä (kohteen arviointi ja korvauksen määrääminen) ja jos asianosaisilla ei ole oikeutta hakea muutosta toimituksessa tehtyihin päätöksiin (esim. laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (603/1977) 92 §: ”Haltuunottokatselmuksessa tehtyyn päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei kysymys ole estemuistutuksen hylkäävästä päätöksestä.” ). Jos siis esimerkiksi haltuunottokatselmus pidetään alkukokouksen jälkeen, jossa asianosaisilla on ollut mahdollisuus tehdä estemuistutus eikä sellaista ole tehty, voisi ko. toimitusinsinööri suorittaa haltuunottokatselmuksen ja määrätä haltuun otettavasta omaisuudesta ennakkokorvaukset kirjallisessa menettelyssä. Toimitusmiesten jääviys käsitellään aina kunkin kokouksen alussa kokouksen muodollisiin edellytyksiin kuuluvana asiana. Toimitusmiesten on toisaalta arvioitava aina jääviytensä myös itse suhteessa toimituksen hakijaan ja asianosaisiin ennen toimituksen aloittamista. 

Maanomistajan tai muun asianosaisen oikeusturva säilyisi poikkeuksesta riippumatta viranomaiskontrollin kautta. Kaikissa tilanteissa toimitusinsinööri virkamiehenä virkavastuulla päättäisi tapauskohtaisesti kirjallisen menettelyn soveltamisesta tai teknisen tiedonvälitystavan, kuten videoiden, puhelinten tai vastaavien laitteiden hyödyntämisestä yksittäisessä toimitustapahtumassa. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta osallistua 1 momentissa tarkoitetuin tavoin järjestettyyn kokoukseen henkilökohtaisen osallistumisen ohella normaalein tavoin laillisen edustajan kautta taikka asianosaisen suostumuksella hänen avustajansa tai asiamiehensä välityksellä. 

3 §.Voimaantulo. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, ja se olisi voimassa vuoden 2020 loppuun. Perustelut lain voimassaolon jatkamiselle vuoden 2020 loppuun on esitetty esityksen kappaleessa 2 Ehdotukset ja niiden vaikutukset. 

Ehdotetun lain 2 §:ää voitaisiin soveltaa myös sellaisiin toimituksiin, jotka ovat vireillä ennen lain voimaantuloa. Ehdotettua joustoa voitaisiin näin ollen soveltaa niissäkin tilanteissa, joissa toimitus on tullut vireille ennen valmiuslakien mukaisten rajoitusten voimaantuloa ja joissa kokouksia tulee ajankohtaiseksi niiden voimassa ollessa.  

3.4  Kalastuslaki

130 §.Ensimmäisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien sekä sääntöjen laatiminen. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että kalatalousalueen olisi esitettävä ensimmäinen käyttö- ja hoitosuunnitelma elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen vuoden kuluessa siitä, kun kalatalousalueiden rajojen vahvistamista koskevaa päätöstä on alettu soveltaa.  

Pykälän 2 momenttiin ei ehdoteta muutoksia.  

Voimaantulo.  

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, ja se olisi voimassa vuoden 2021 loppuun. Perustelut lain voimassaolon jatkamiselle vuoden 2021 loppuun on esitetty esityksen kappaleessa 2 Ehdotukset ja niiden vaikutukset. 

3.5  Metsästyslaki

21 §.Ampumakoe. Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin virke siitä, että jos ampumakoe on suoritettu tammikuun 1 päivänä 2017 tai sen jälkeen mutta viimeistään heinäkuun 31 päivänä 2018, ampumakoetodistus on kuitenkin voimassa 31 päivään heinäkuuta 2021. Näin vähennettäisiin tilapäisesti ampumakokeiden uusimistarvetta ja turvattaisiin tulevan metsästysvuoden läpivientiä. Sääntely ohjaisi ampumakokeiden uusimistarvetta kesälle 2021, mikä on metsästyksen järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaista.  

Voimaantulo 

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, ja se olisi voimassa heinäkuun 2021 loppuun. Perustelut lain voimassaolon jatkamiselle heinäkuun 2021 loppuun on esitetty edellä 21 §:n kohdalla ja esityksen kappaleessa 2 Ehdotukset ja niiden vaikutukset. 

Voimaantulo

Lakiehdotukset ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Lakiehdotukset 1-3 ehdotetaan pysymään voimassa vuoden 2020 loppuun, 4 lakiehdotus vuoden 2021 loppuun ja 5 lakiehdotus heinäkuun 2021 loppuun. Perustelut edellä esitetyille voimassa oloajoille on kuvattu hallituksen esityksen kappaleessa 2 Ehdotukset ja niiden vaikutukset. 

Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Ehdotetuista väliaikaisesti sovellettavista poikkeusmenettelyistä säädettäisiin lailla. Lakiehdotukseen ei sisälly asetuksenantovaltuuksia, joita olisi arvioitava perustuslain 80 §:n valossa. Kun poikkeusmenettelyt toteutettaisiin metsästyslain ja kalastuslain eräitä määräaikoja koskevia poikkeuksia lukuun ottamatta covid-19 -epidemian vaikutusten kestoon rajattuina, määräaikaisina erityislakeina, poikkeuksia ei voitaisi myöskään täsmentää siihen lainsäädäntöön sisältyvin valtuussäännöksin, jota määräaikainen poikkeussäännös täydentää. Poikkeusmenettelyjä koskevat säännökset ovat täsmällisiä, ja ne täyttävät perustuslain 2 §:n 3 momentissa säädetyn lainalaisuusperiaatteen asettamat vaatimukset.  

Esityksellä ei ole välittömiä vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Esityksessä ei ehdoteta puuttumista olemassa oleviin sopimussuhteisiin tavalla, joka muodostuisi ongelmalliseksi perustuslain 15 §:ssä säädetyn omaisuuden suojan kannalta. Välillisesti esitys edistää tuensaajien olemassa olevien sopimussuhteiden jatkuvuutta, sillä tuettavaa toimenpidettä, työtä tai hankkeen kestoa koskevan määräajan pidentämistä koskeva menettely mahdollistaa esimerkiksi palvelun tai tavaran toimituksen siirtämisen toiseen ajankohtaan, jos tästä sovitaan tuensaajan ja yrittäjän kesken.  

Esityksessä ei ehdoteta uusia rajoituksia tuen myöntämiseen eikä puututa tuensaajille jo myönnettyihin etuuksiin rajoittavasti tavalla, joka voisi muodostua ongelmalliseksi peruslain 18 §:n säännöksillä suojatun elinkeinovapauden kannalta. Esitykseen sisältyvillä yritystukia koskevilla väliaikaisilla menettelyillä ja kiinteistötoimitusmenettelyä koskevilla säännöksillä oletetaan olevan elinkeinotoiminnan jatkuvuutta ja taloudellisista aktiivisuutta edistävä vaikutus tilanteessa, jossa tuensaajien, infrastruktuurihankkeiden ja näitä palvelevien yritysten toimintaedellytyksiä rajoittavat paitsi covid-19 -epidemiasta aiheutuvat riskit myös kokoontumis- ja liikkumisrajoitukset. Vastaava vaikutus voi liittyä mahdollisuuteen maksaa ylimääräisiä tukieriä tai kalatalouden investointien tapauksessa ennakkoa.  

Esityksellä ei rajoiteta perustuslain 9 §:ssä säädettyä liikkumisvapautta eikä 13 §:ssä säädettyä kokoontumis- ja yhdistymisvapautta. Esityksessä ei rajoiteta voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuvia osallistumismahdollisuuksia miltään osin. Esityksen tavoitteena on lieventää covid-19 -epidemiasta aiheutuvien edellä mainittuihin oikeuksiin kohdistuvien, muussa laissa tai sen nojalla säädettyjen rajoitusten vaikutuksia tuensaajiin, yhteismetsälain ja yhteisaluelain mukaisiin osakaskuntiin, paliskuntiin, kiinteistötoimitusmenettelyiden osallistujiin ja metsästäjiin. Yhteismetsien ja yhteisaluelain mukaisten osakaskuntien osalta ehdotetaan mahdollisuutta järjestää osakaskuntien kokoukset sähköisesti esimerkiksi puhe- tai näköyhteyden sallivalla sähköisellä tai teknisellä viestintävälineellä. Jos osakaskunnan sääntömääräinen kokous osuisi ajankohtaan, jolloin liikkumista ja kokoontumista rajoitetaan, kokous voitaisiin osakaskunnan sääntöjen tai ohjesäännön estämättä siirtää pidettäväksi mahdollisimman pian esteen lakkaamisen jälkeen. Kysymys on määräaikaisista poikkeuksista laissa, säännöissä tai ohjesäännössä määriteltyihin osakaskunnan menettelyihin, joiden soveltaminen on rajattu mahdollisimman vähäiseksi puuttumiseksi osakaskunnan päätäntövaltaan kuuluviin seikkoihin. Vaikka ehdotettu sääntely sisältää muutoksia, joilla voi olla vaikutuksia omaisuudensuojan ja kokoontumisvapauden tavanomaiseen käyttämiseen, niin ehdotetun sääntelyn tavoitteena on myös turvata näiden oikeuksien toteutuminen, koska ilman sääntelyssä ehdotettuja muutoksia ei näihin kokouksiin osallistuminen olisi mahdollista koronavirusepidemian johdosta tehtyjen rajoitusten vuoksi. Nyt ehdotetun sääntelyn voidaan katsoa olevan perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta paitsi hyväksyttävää, myös painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimaa (PeVL 45/2014 vp). 

Edellä mainituilla perusteilla katsotaan, että esitys voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.  

Ponsiosa 

Ponsi 

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: 

1. Laki eräistä maa-, metsä-, kala- ja porotalouden sekä maaseudun kehittämisen tukiin covid-19 -epidemian johdosta sovellettavista väliaikaisista menettelyistä 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:  
1 § 
Soveltamisala 
Tätä lakia sovelletaan eräisiin koronaviruksen aiheuttamasta covid-19 -epidemiasta aiheutuvien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi tarvittaviin menettelyihin, joita noudatetaan väliaikaisesti maatalouden rakennetuista annetussa laissa (1476/2007), maaseudun kehittämisen tukemisesta annetussa laissa (28/2014), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun laissa (986/2011), Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetussa laissa (1093/2014) sekä kestävän metsätalouden määräaikaisessa rahoituslaissa (34/2015) tarkoitettujen tukien myöntämisessä. 
2 § 
Tuettavan toimenpiteen, työn tai hankkeen toteutukselle säädetyn määräajan pidentäminen 
Sen estämättä mitä maatalouden rakennetuista annetun lain 19 §:n 2 momentissa, maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain 27 §:n 2 momentissa ja 30 §:n 1, 3 ja 4 momentissa sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain 43 §:n 2 momentissa säädetään, elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus voi hakemuksesta päättää mainituissa laeissa tarkoitetun tuettavan toimenpiteen toteutuksen tai hankkeen keston määräajan pidentämisestä, jos tarve pidentämiseen johtuu covid-19 -epidemian aiheuttamista poikkeuksellisista olosuhteista. Määräaikaa voidaan pidentää enintään vuodella. Tämän lain nojalla myönnetty lisäaika ei vaikuta niihin edellytyksiin, joilla toimenpiteen tai hankkeen toteutukselle asetettua määräaikaa voidaan pidentää muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä.  
Sen estämättä mitä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain 29 a §:n 1 momentissa säädetään, Suomen metsäkeskus voi hakemuksesta myöntää lisäaikaa taimikon varhaishoitoa ja nuoren metsän hoitoa varten myönnetyn tuen kohteena olevan työn loppuunsaattamiseen, jos lisäajan tarve johtuu covid-19 -epidemian aiheuttamista poikkeuksellisista olosuhteista. Lisäaikaa on haettava tuen myöntämispäätöksessä mainittuun toteutusilmoituksen toimittamiselle annettuun määräaikaan mennessä. Lisäaikaa voidaan myöntää enintään vuosi. 
Edellä 1 momentissa säädettyä menettelyä ei sovelleta, jos kyseessä on: 
1) maatalouden rakennetuista annetun lain 6 §:ssä tarkoitettu nuoren viljelijän aloitustuki;  
2) maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettu yrityksen perustamistuki; 
3) porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain 26 §:ssä tarkoitettu nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustuki. 
 
3 §  
Maksuerien enimmäismäärästä poikkeaminen 
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi maatalouden rakennetuista annetun lain 36 §:n 3 momentissa, maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain 48 §:n 1 momentissa sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain 57 §:n 2 momentissa säädettyjen maksuerien enimmäismäärien estämättä maksaa tukea yhdessä tai useammassa erässä tuen ehtojen ja käytettävissä olevan määrärahan asettamissa rajoissa.  
4 §  
Tuen maksaminen ennakkoon 
Sen lisäksi mitä Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain 25 §:n 2 momentissa säädetään ennakon maksamisesta kehittämishankkeelle Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus voi maksaa ennakkoon yritysten toteuttamille investointihankkeille myönnettyä tukea, jos tämä on tuen saajan aseman ja tuettavan toimenpiteen toteutuksen kannalta perusteltua. 
5 §  
Voimaantulo  
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa vuoden 2020 loppuun. 
Tämän lain 2 §:ä sovelletaan myös sellaisiin tilanteisiin, joissa covid-19 -epidemiasta johtuvat poikkeukselliset olosuhteet ovat alkaneet ennen tämän lain voimaantuloa.  
Tämän lain 2 §:n 1 momenttia ja 3 §:ää sovelletaan myös sellaisiin määräajan pidentämistä tai tuen maksatusta koskeviin hakemuksiin, jotka ovat vireillä tämän lain voimaantullessa. 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki yhteismetsälaissa ja yhteisaluelaissa tarkoitettujen osakaskuntien kokousten sekä eräiden poronhoitolaissa tarkoitettujen kokousten väliaikaisesta järjestämisestä 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:  
1 § 
Osakaskuntien kokousten järjestäminen 
Yhteismetsälain (109/2003) 9, 10 ja 24 §:ssä sekä yhteisaluelain (758/1989) 7, 17 ja 20 §:ssä tarkoitettu kokous voidaan mainittujen lakien ja osakaskunnan sääntöjen tai ohjesäännön estämättä järjestää käyttämällä puhe- tai näköyhteyden mahdollistavaa teknistä tiedonvälitystapaa tai sähköpostia. 
Jos 1 momentissa tarkoitettu kokous on osakaskunnan sääntöjen tai ohjesäännön mukaan pidettävä ajankohtana, jona sovelletaan covid-19 -epidemiasta aiheutuvia laissa tai sen nojalla asetettuja kokoontumis- tai liikkumisrajoituksia, eikä kokousta voida järjestää 1 momentissa säädetyllä tavalla, kokous voidaan lain ja osakaskunnan sääntöjen tai ohjesäännön estämättä siirtää pidettäväksi niin pian kuin se on mahdollista rajoitusten päättymisen jälkeen. 
2 § 
Poronhoitolaissa tarkoitettujen kokousten järjestäminen 
Poronhoitolain (848/1990) 13, 17 ja 20 §:ssä tarkoitettu kokous voidaan mainitun lain, sen nojalla annetun asetuksen tai yhdistyksen sääntöjen estämättä järjestää käyttämällä puhe- tai näköyhteyden mahdollistavaa teknistä tiedonvälitystapaa, sähköpostia tai kirjettä. 
Jos 1 momentissa tarkoitettu kokous on pidettävä ajankohtana, jona sovelletaan covid-19 -epidemiasta aiheutuvia laissa tai sen nojalla asetettuja kokoontumis- tai liikkumisrajoituksia, eikä kokousta voida järjestää 1 momentissa säädetyllä tavalla, kokous voidaan lain, asetuksen tai sääntöjen estämättä siirtää pidettäväksi niin pian kuin se on mahdollista rajoitusten päättymisen jälkeen. 
3 §  
Voimaantulo 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja voimassa vuoden 2020 loppuun. 
Tätä lakia voidaan soveltaa myös kokoukseen, jota koskeva kutsu on lähetetty ennen tämän lain voimaantuloa. 
 Lakiehdotus päättyy 

3. Laki kiinteistönmuodostamislaissa tarkoitettujen toimituskokousten järjestämisessä covid-19 –epidemian johdosta sovellettavista väliaikaisista menettelyistä 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:  
1 § 
Soveltamisala 
Tätä lakia sovelletaan eräisiin covid-19 -epidemiasta aiheutuvien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi kiinteistönmuodostamislaissa (554/1995) tarkoitetun kiinteistötoimituskokouksen järjestämisessä noudatettaviin menettelyihin.  
2 §  
Toimituskokousten sähköinen järjestäminen ja kirjallinen menettely 
Kiinteistönmuodostamislain 172 §:ssä tarkoitettu kokous voidaan järjestää käyttämällä puhe- tai näköyhteyden käsittelyyn osallistuvien välillä mahdollistavaa teknistä tiedonvälitystapaa. Jos muutoksenhaku kokouksessa päätettävistä asioista on lailla kielletty, tai jos asianosaiset ovat asioista yksimielisiä, voidaan niitä koskevat päätökset antaa kirjallisessa menettelyssä. 
Edellä 1 momentissa tarkoitetuin tavoin järjestettyyn kokoukseen voi osallistua asianosainen itse, asianosaisen laillinen edustaja sekä asianosaisen suostumuksella hänen avustajansa tai asiamiehensä. 
3 §  
Voimaantulo 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa vuoden 2020 loppuun. 
Tätä lakia voidaan soveltaa myös toimitukseen, joka on vireillä tämän lain voimaan tullessa. 
 Lakiehdotus päättyy 

4. Laki kalastuslain 130 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan väliaikaisesti kalastuslain (379/2015) 130 § seuraavasti: 
130 §  
Ensimmäisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien sekä sääntöjen laatiminen 
Kalatalousalueen on esitettävä ensimmäinen 35 §:ssä tarkoitettu käyttö- ja hoitosuunnitelma elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen vuoden kuluessa siitä, kun kalatalousalueiden rajojen vahvistamista koskevaa päätöstä on 129 §:n 1 momentin mukaisesti alettu soveltaa. Kumotun lain 79 §:n mukaisesti hyväksytty käyttö- ja hoitosuunnitelma jää voimaan, kunnes elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus on hyväksynyt tämän lain 37 §:n mukaisen käyttö- ja hoitosuunnitelman. 
Kalatalousalueen on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vahvistettavaksi 30 §:ssä tarkoitetut säännöt vuoden kuluessa siitä, kun kalatalousalueiden rajojen vahvistamista koskevaa päätöstä on 129 §:n 1 momentin mukaisesti alettu soveltaa. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2021. 
 Lakiehdotus päättyy 

5. Laki metsästyslain 21 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan väliaikaisesti metsästyslain (615/1993) 21 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 504/2017, seuraavasti: 
21 § 
Ampumakoe 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Ampumakoetodistus on voimassa kolme vuotta kokeen suorittamisesta. Jos ampumakoe on suoritettu tammikuun 1 päivänä 2017 tai sen jälkeen mutta viimeistään heinäkuun 31 päivänä 2018, ampumakoetodistus on kuitenkin voimassa 31 päivään heinäkuuta 2021. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 31 päivään heinäkuuta 2021. 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 16.4.2020 
PääministeriSannaMarin
Maa- ja metsätalousministeriJariLeppä