1
Lakiehdotuksen perustelut
1 §.Lain tarkoitus ja soveltamisala. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi lain tarkoitukseksi korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueen toimintaedellytysten turvaaminen. Pykälässä säädettäisiin korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueesta komission päätöksen 2003/4/EY mukaisesti. Korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella tarkoitetaan Limingan ja Tyrnävän kuntien aluetta, jolla on komission päätöksen mukaisesti lupa toteuttaa siemenperunoiden kaupan pitämisen osalta neuvoston direktiivin 2002/56/EY liitteissä I ja II säädettyjä toimenpiteitä tiukempia toimenpiteitä tiettyjä tauteja vastaan. Pykälän toinen momentti vastaa sisällöllisesti voimassa olevan lain1§:ää.
2 §. Suhde muuhun lainsäädäntöön. Korkealaatuisen siemenperunan tuotantoaluetta koskee siemenperunan tuotannon ja markkinoinnin osalta siemenkauppalaki (728/2000). Korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella käytettävien siemenluokkien osalta edellytykset, kuten laatuvaatimukset joidenkin kasvintuhoojien suhteen, esikasvivaatimukset ja siemensukupolvien määrät, on säädetty siemenperunan kaupasta annetulla maa- ja metsätalousministeriön asetuksella (3/15), jolla on toimeenpantu yhteisön siemenperunan markkinointia koskevat direktiivit.
Kasvinterveyden suojelemisesta annettu laki (702/2003) koskee toimenpiteitä, joilla pyritään säilyttämään hyvä kasvinterveyden tila ja joihin kasvintuhoojien torjumiseksi ja leviämisen estämiseksi voidaan ryhtyä.
3 §.Perunan kaupan pitäminen ja siemeneksi käyttäminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi komission päätöksen mukaisesti alueella käytettävistä siemenluokista. Rajoitukset perunan ja siemenperunan tuotantoon käytettävistä siemenluokista ovat tärkeitä alueen hyvän kasvinterveydellisen tilan ylläpitämiseksi ja edellytys sille, että korkealaatuinen siemenperunan tuotantoalue voidaan säilyttää. Rajoitukset alueella kaupan pidettäviin ja tuotannossa käytettäviin siemenluokkiin tulevat komission päätöksestä 2004/3/EY.
Tarkemmin alueen tuotantoedellytyksistä ja käytettävistä siemenluokista voidaan säätää maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Asetuksella säädettäisiin siten, että siemenperunan osalta voidaan pitää kaupan ja käyttää viljelyssä vähintään unionin S- tai SE - luokkien siemenperunaa. Ruokaperunan osalta voidaan pitää kaupan ja käyttää viljelyssä vähintään unionin S-, SE tai E-luokkien siemenperunaa. Tuotannossa on käytettävä vain sertifioitua siemenperunaa sekä siemen- että muun kuin siemenperunan tuotannossa alueen hyvän kasvinterveydellisen tilan turvaamiseksi. Kaupan pitämisellä tarkoitetaan tässä laissa myymistä tai muuta luovuttamista korvausta vastaan, varastoimista myyntitarkoituksessa, myyntiin tarjoamista, toimittamista vastikkeetta kaupallisessa hyödyntämistarkoituksessa sekä siemenen asettamista saataville maksua vastaan tai ilmaiseksi Euroopan unionin markkinoilla unionin alueella tapahtuvaa jakelua tai käyttöä varten.
Mikäli alueelle tuodaan siemenperunaa muualta Euroopan unionista, on siemenperunan vakuustodistuksissa oltava maininta unionin luokista ja tuotavan siemenperunan on täytettävä unionin luokkien vaatimukset.
4 §.Kasvinterveyden turvaaminen korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella. Pykälä vastaa nykyistä pykälää kasvinsuojelusta, mutta sitä on tarkennettu kasvinterveydellisesti hyvän perunan viljelytavan huomioimiseksi. Toimijoiden, joilla tarkoitetaan sekä viljelijää että kaupan pitäjää, tulee huolehtia hyvän viljelytavan mukaisesta viljely- ja tuotantohygieniasta sekä tarvittaessa perunan kuljetusvälineiden puhdistamisesta. Tuotantopaikan perunajätteiden käsittely ja hävittäminen on tehtävä niin, ettei kasvintuhoojien leviämisen vaaraa ole. Tavoitteena on edelleen pitää alue mahdollisimman puhtaana kasvintuhoojista ja estää mahdollisten alueella jo esiintyvien kasvintuhoojien leviäminen.
Lisäksi kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain 4 § säätää rekisteröitymisvelvollisuudesta ja rekisteröinnin edellytyksistä. Kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain 4 §:n 4 momentin 3 kohdan mukaisesti kasvinsuojelurekisteriin merkitsemisen edellytyksenä on, että toimijan tulee tarkastaa vähintään silmämääräisesti kasvinterveyslain soveltamisalaan kuuluvat tuotteet ja tilat kasvintuhoojien mahdollisen esiintymisen toteamiseksi. Kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain nojalla annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvinterveyden suojelemisesta (17/08) jakaa kasvintuhoojat hävitettäviin ja torjuttaviin kasvintuhoojiin. Kuitenkin torjuttavista kasvintuhoojista valkoperuna-ankeroinen, keltaperuna-ankeroinen, perunan vaalea rengasmätä ja perunasyöpä ovat hävitettäviä kasvintuhoojia korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella. Pykälässä annetaan mahdollisuus säätää tarkemmista kasvinterveyden edellytyksistä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
5 §.Tietojen säilyttäminen ja tiedonsaantioikeus. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi tiedoista, joita toimijan tulee pitää valvontaa varten. Tietojen saaminen on tärkeää jäljitettävyyden kannalta. Pykälässä ei esitetä uusia vaatimuksia, vaan tavoitteena on, että toimijat pystyvät osoittamaan käyttäneensä vaadittuja siemenluokkia sekä siemenperunan että muun perunan tuotannossa. Jäljitettävyys voidaan selvittää käyttämällä jo olemassa olevia tiedostoja. Käytetyt siemenperunaluokat voidaan selvittää kasvulohkokohtaisesti. Sekä siemenperunan että muun perunan tuotannossa on käytettävä vähintään komission päätöksen edellyttämiä siemenluokkia.
Siemenkauppalain nojalla annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen siemenperunan kaupasta (3/15) mukaan kauppaerien myynneistä ja ostoista selvitetään muun muassa myyjä, kauppaerän merkki, ensimmäisen ostajan nimi ja yhteystiedot, kauppaerän paino/myyty määrä ja toimituspäivä. Ruokaperunan tuottajat ovat rekisteröityneet kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain 4 § mukaiseen rekisteriin. Kasvinsuojelurekisteristä tiedot poistetaan kolmen vuoden kuluessa siitä, kun toimija on ilmoittanut Elintarviketurvallisuusvirastolle toimintansa lopettamisesta. Rekisteriin merkitsemisen edellytyksenä on muun muassa se, että toimija pitää tiedostoa tuotantopaikoista ja varasto- tai muuhun rekisterissä mainittuun paikkaan tuoduista, niissä tuotetuista ja markkinoiduista kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain soveltamisalaan kuuluvista tuotteista. Kasvinterveyslain mukaan toimijan on säilytettävä näitä tietoja vähintään vuoden ajan. Vastaavasti siemenkauppalain 12 §:n mukaan kylvösiemenen markkinointia, maahantuontia ja maastavientiä harjoittavan elinkeinonharjoittajan on tehtävä Elintarviketurvallisuusvirastolle kirjallinen ilmoitus toiminnan aloittamisesta, lopettamisesta ja toiminnassa tapahtuneista muutoksista. Siemenkauppalain 13 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan on pidettävä toiminnastaan tiedostoa, josta voidaan tarvittaessa vaikeuksitta selvittää valvontaa varten tarpeelliset tiedot. Viljeltävistä lajikkeista kerätään tietoja tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella 102B, jossa perunan osalta täytetään tiedot muun muassa peruslohkosta, kasvulohkosta, perunan käyttötarkoituksesta, lajikkeesta ja käytettävän siemenen laadusta. Pykälässä ehdotetaan, että tietoja tulisi säilyttää valvontaa varten vähintään vuoden ajan.
Pykälän toisessa momentissa säädettäisiin Elintarviketurvallisuusviraston oikeudesta saada valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja asiakirjat toimijalta.
6 §.Valvontaviranomainen. Pykälän mukaan valvontaviranomainen on Elintarviketurvallisuusvirasto. Valvontaviranomaisena on jo ollut Elintarviketurvallisuusvirasto, joten tilanne ei muutu eikä tästä aiheudu uusia tehtäviä, vaikka voimassa olevaan lakiin ei ole kirjattu valvontaviranomaista. Alueen valvontavelvoite on esitetty komission päätöksessä ja se on edellytys alueen säilymiselle. Elintarviketurvallisuusvirasto valvoo alueen tuotantoedellytysten täyttymistä, siten siemen- ja muun kuin siemenperunan tuotantoon saa käyttää vain 3 § mukaan komission päätöksen mukaisia siemenluokkia. Tarkemmin siemenperunan ja muun kuin siemenperunan tuotantoon käytettävistä siemenluokista säädettäisiin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Lisäksi Elintarviketurvallisuusvirasto valvoisi alueen kasvinterveydellisesti hyvän tuotantotavan toteutumista 4 §:n mukaisesti. Kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain 16 §:n mukaan Elintarviketurvallisuusvirasto valvoo kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden, joiden mukana kasvintuhooja voi helposti levitä, tuotantoa, varastointia, markkinointia, maahantuontia ja maastavientiä.
Komission päätös edellyttää säännöllisen ja järjestelmällisen valvonnan pysyvää järjestelmää alueen edellytysten säilyttämiseksi. Lisäksi edellytetään kertomuksen laadintaa. Pykälän toisen momentin mukaan Elintarviketurvallisuusviraston tulisi laatia suunnitelma alueen valvomisesta ja valvontakertomus suoritetuista valvonnoista. Suunnitelma voi olla osana Elintarviketurvallisuusviraston laatimaa elintarvikeketjun monivuotista valvontasuunnitelmaa ja vastaavasti kertomus osana Elintarviketurvallisuusviraston laatimaa raporttia Suomen elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman toteutumisesta.
7 §.Tarkastusoikeus. Tähän pykälään esitetään kirjattavaksi selkeästi Elintarviketurvallisuusvirastolle oikeus tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten valvontaan. Valvonnan toteutumisen kannalta on tärkeää, että Elintarviketurvallisuusvirasto pääsee tarkastamaan perunaviljelmiä, kuljetusvälineitä, tuotanto- ja varastopaikkoja sekä mahdollisia muita tiloja joissa käsitellään perunaa. Jäljitettävyyden takia myös perunan kaupan pitämisen osalta olisi oltava mahdollisuus tarkistaa tietoja. Elintarviketurvallisuusviraston tarkastajalla olisi oltava pääsy myös niihin tietoihin ja kirjanpitoon, mitkä ovat tarpeellisia tarkastuksen kannalta. Tarkastusoikeutta ei ole mainittu voimassa olevassa laissa, mutta tässä ei ehdoteta uusia tehtäviä Elintarviketurvallisuusvirastolle, vaan ehdotuksessa kirjataan jo olemassa olevan valvontavelvoitteen toteuttamiseksi tarkemmin oikeudesta päästä tarkastamaan valvonnan kannalta oleellisia paikkoja ja tarvittavia tietoja. Tarkastuksessa on lisäksi noudatettava, mitä hallintolain 39 §:ssä säädetään.
Pykälässä tarkoitettuja valvontatoimia ei saisi tehdä pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa, koska korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueen turvaamiseen ei liity niin painavaa suojeltavaa etua, että valvonnan ulottaminen pysyväisluonteisen asumiseen käytettävään tilaan olisi perusteltua.
8 §.Perunan kaupan pitämisen tai käytön kieltäminen. Ehdotuksen mukaan korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueen kasvinterveydellisen tilan turvaamiseksi voitaisiin tarvittaessa kieltää perunaerien kaupan pitäminen tai käyttäminen viljelyssä. Valvontaviranomainen määrittelisi tapauskohtaisesti, mitä perunaerä tarkoittaa. Kielto koskisi niitä perunaeriä, joiden siemenluokat eivät vastaa tämän lain 3 §:ssä edellytettyjä vaatimuksia tai tämän lain nojalla annetun asetuksen edellyttämiä vaatimuksia. Tämän uuden säännöksen tavoitteena on turvata alueen erityisedellytysten säilyminen.
9 §.Toimenpiteet hyvän kasvinterveydellisen tilan säilyttämiseksi korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella. Tarvittaessa olisi oltava mahdollisuus hävittää perunakasvusto tai rajoittaa viljelyä. Kasvuston hävittäminen voisi tulla kyseeseen käytettäessä muita kuin 3 §:n edellyttämiä siemenluokkia tai mahdollisen kasvituhoojan leviämisen estämiseksi tai kasvintuhoojan hävittämiseksi. Kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain nojalla annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen kasvinterveyden suojelemisesta mukaan hävitettävien tuhoojien lisäksi tässä voitaisiin hävittää myös muita tuhoojia ja niiden hävittäminen saattaisi tarvittaessa käsittää myös kasvuston hävittämisen. Kasvuston hävittäminen voisi tarkoittaa esimerkiksi ankarasti viroottisen kasvuston hävittämistä, mikäli Elintarviketurvallisuusvirasto arvioi kasvintuhoojan aiheuttavan merkittäviä ongelmia alueella. Ehdotuksen mukaan toimija voitaisiin määrätä maksamaan tarkastuksista aiheutuneet kustannukset.
Elintarviketurvallisuusvirasto voisi velvoittaa toimijan tekemään korjaavia toimenpiteitä, mikäli toimija ei ole huolehtinut 4 §:n mukaisesta asianmukaisesta kasvintuhoojien torjunnasta tai toimija on laiminlyönyt perunan kasvinterveydellisesti hyvän tuotantotavan sekä huolellisen viljely- ja tuotantohygienian.
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voitaisiin antaa tarkempia lähinnä teknisluonteisia yksityiskohtia sisältävillä säännöksiä siitä, miten perunakasvusto voidaan tehokkaasti hävittää ja miten viljelyä voidaan rajoittaa kasvintuhoojan leviämisen estämiseksi. Lisäksi tarvittaessa voitaisiin säätää yksityiskohtaisemmin, miten perunakasvustoa taikka -satoa tarkastetaan.
10 §.Uhkasakko tai teettäminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi Elintarviketurvallisuusviraston antaman määräyksen tai kiellon tehostamisesta hallinnollisella pakkokeinolla. Näitä olisivat uhkasakko tai uhka, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Uhkasakkolain 10 §:n mukaan uhkasakko voidaan tuomita maksettavaksi, jos kieltoa tai päätöstä ei ole noudatettu ja jos noudattamatta jättämiseen ei ole pätevää syytä. Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi uhkasakon asettanut viranomainen. Teettäen suoritetun hävittämisen kustannukset maksetaan valtion varoista ja peritään laiminlyöjältä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin on säädetty.
11 §.Rangaistusäännökset. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin rangaistuksesta, joka tuomittaisiin jos joku tahallaan tai huolimattomuudesta 1) pitää kaupan korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella 3 §:ssä tai sen nojalla annetussa säännöksessä säädetyn vaatimuksen vastaista perunaa, 2) käyttää korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella siemenperunan tai muun perunan kuin siemenperunan tuotannossa 3 §:ssä tai sen nojalla annetussa säännöksessä säädetyn vaatimuksen vastaista siemenperunaan tai 3) ei noudata 4 §:ssä tai sen nojalla säädettyjä kasvinterveyden turvaamista koskevia vaatimuksia.
Pykälän 1 momentissa tarkoitettuja tekoja koskevaa rangaistussäännöstä ei sisälly voimassa olevaan rikoslakiin. Rangaistavien tekojen nimikkeenä olisi korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueen vaarantaminen, josta yleisen rangaistuskäytännön perusteella riittävänä seuraamuksena voitaisiin pitää sakkorangaistusta.
Pykälän 2 momentin mukaan korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueen vaarantamisesta voidaan jättää syyte nostamatta tai rangaistus määräämättä, jos teon johdosta annetusta muusta viranomaisen päätöksestä aiheutuneita taloudellisia seurauksia on pidettävä tekijälle teon vakavuuteen nähden riittävinä taikka jos tekijä rikkoo tämän lain nojalla määrättyä uhkasakolla tehostettua kieltoa tai määräystä. Tällä mahdollistettaisiin myös erityislainsäädännön piiriin kuuluvien hallinnollisten seurausten huomioon ottaminen,
Pykälän 3 momentin mukaan Elintarviketurvallisuusvirasto voisi jättää ilmoittamatta esitutkintaviranomaiselle rikkomuksen, jota on kokonaisuudessaan pidettävä vähäisenä.
12 §.Muutoksenhaku. Elintarviketurvallisuusviraston hallinnollisina pakkokeinoina antamiin määräyksiin tai kieltoihin haettaisiin muutosta valittamalla hallintolainkäyttölain mukaisesti hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen kohteena voisivat olla 8 §:n mukainen määräys perunan kaupan pitämisen tai käytön kieltämisestä ja 9 §:n mukainen määräys siemenperunakasvuston hävittämisestä, pellon viljelyn rajoittamisesta, toimijan kustannuksella tehtävästä perunakasvuston tarkastuksesta tai korjaavista toimenpiteistä 4 §:n mukaisten vaatimusten laiminlyönnin johdosta.
Pykälän 2 momentin mukaan hallinto-oikeuden päätökseen saisi hakea korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin että valvontaviranomainen voisi päätöksessä määrätä, että sen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava.
13 §.Voimaantulo. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian.
4
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Omaisuuden suoja
Omaisuudensuojaa koskevan perustuslain 15 §:n 1 momentin nojalla jokaisen omaisuus on turvattu. Perustuslakivaliokunta on tulkintakäytännössään kuitenkin todennut, ettei omaisuus ole perustuslain suojaama kaikkia käyttörajoituksia vastaan ja että omistajan oikeuksia voidaan rajoittaa lailla, joka täyttää perusoikeutta rajoittavalta lailta vaadittavat yleiset edellytykset (mm. PeVL 32/2010 vp, s. 4/I ja PeVL 8/1996 vp). Omaisuuden käyttörajoitusten korvaamisella on merkitystä arvioitaessa rajoitusten hyväksyttävyyttä. (PeVL 6/2010 vp ja PeVL 38/1998 vp). Ehdotetun lain 8 ja 9 §:n nojalla Elintarviketurvallisuusvirasto voisi määrätä perunan kaupan pitämisen tai käyttöä koskevan kiellon. Lisäksi Elintarviketurvallisuusvirasto voisi määrätä perunakasvuston hävittämisestä, viljelyn rajoittamisesta, perunakasvuston tai sadon tarkastuksista sekä eräiden vaatimusten laiminlyönnistä johtuvista korjaavista toimenpiteistä.
Hävitettävän tai torjuttavan kasvintuhoojan esiintyessä voi torjuntapäätöksen antaminen olla välttämätöntä kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain tai myös siemenkauppalain perusteella. Torjuntapäätöksestä näiden lakien nojalla aiheutuneet kustannukset ja vahingot korvataan näiden lakien säännösten mukaisesti. Ehdotettu säädös ei loukkaa perustuslain 15 §:ssä säädettyä omaisuuden suojaa, vaikka kaikkia korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueen toimintaedellytysten ylläpitämisestä johtuvista rajoituksista aiheutuneita kustannuksia ei korvattaisikaan, sillä kasvintuhoojien torjumisesta ja leviämisen estämisestä aiheutuvat kustannukset ja vahingot kuuluvat myös normaalin liiketoimintariskin piiriin. Kasvintuhoojan esiintyminen aiheuttaisi toimijalle kustannuksia ja vahinkoja siinäkin tilanteessa, että sen esiintyminen ei johtaisi torjuntapäätöksen antamiseen, sillä toimijan tulisi joka tapauksessa torjua tuhooja ja estää sen leviäminen voidakseen jatkaa toimintansa harjoittamista. Kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain 30 §:n (948/2012) muutoksen yhteydessä on katsottu, että lain nojalla annetun torjuntapäätöksen täytäntöönpanosta aiheutuneet välittömät ja välttämättömät kustannukset voidaan korvata toimijalle valtion varoista kokonaan tai osittain, jos kasvintuotannolle aiheutuneet vahingot ovat poikkeuksellisen suuria (PeVL 24/2012 vp). Edellytyksenä korvaukselle on se, että toimijalle on aiheutunut huomattavia kustannuksia, joilla on toimijan elinkeinolle kohtuuttoman suuri merkitys tai joiden korvaaminen on toimijan elinkeinon jatkamisen kannalta tarpeellista. Kasvintuhoojien torjunta on viime kädessä myös toimijan omaksi eduksi pienentämällä kasvintuhoojien haitallisia vaikutuksia omaisuuden arvoon ja käyttöön sekä elinkeinonharjoittamiseen. Omaisuuden suojaa koskevasta säännöksestä ei siis voida johtaa julkiselle vallalle velvoitetta korvata torjuntapäätökseen liittyviä kasvintuhoojien torjumisesta aiheutuvia kustannuksia, mutta on kuitenkin pidettävä perusteltuna, että torjuntapäätöksen täytäntöönpanosta aiheutuneet kustannukset voidaan korvata toimijalle osittain tai kokonaan, jos vahingot ovat poikkeuksellisen suuria. Koska tämän kasvintuhoojia koskevan korvausjärjestelmän piiristä voidaan korvata toimijalle tietyin edellytyksin hävitettävät kasvintuhoojat, ei erillisen korvausjärjestelmän luominen ole aiheellista.
Rajoitus ei aiheuta ongelmia vapaan kilpailun kannalta, koska siinä ei pakoteta alueen perunantuottajia ostamaan käyttämäänsä siemenperunaa tietyltä toimijalta, vaan ainoastaan käyttämään korkealaatuista siemenperunaa. Jos kasvintuhooja pääsisi Suomeen leviämään, aiheutuisi sen hävittämisestä ja torjunnasta mittavat kustannukset ja myös perunanviljelijät kärsisivät merkittäviä tappioita kasvintuhoojan aiheuttamien sadonmenetysten vuoksi. Tällöin olisi myös vaarana menettää Euroopan unionin Suomelle myöntämä korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueen suoja-alueluokitus.
Säännökset ovat välttämättömiä korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueen toimintaedellytysten säilyttämiseksi. Säännösten voidaan katsoa täyttävän perusoikeuksien rajoitusta koskevat täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden sekä suhteellisuusperiaatteen asettamat vaatimukset.
Henkilötiedot
Perustuslain 10 §:n 1 momentissa säädetään, että jokaisen yksityiselämä on turvattu ja että henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Näiden seikkojen sääntelyn lain tasolla tulee lisäksi olla kattavaa ja yksityiskohtaista (PeVL 38/2010 vp, s. 2 ja PeVL 27/2006 vp). Ehdotetussa laissa säädetään toimijan velvollisuudesta säilyttää tiedot käytetyistä siemenluokista ja muut valvontaa varten tarpeelliset tiedot. Elintarviketurvallisuusvirastolla olisi oikeus saada valvontaa varten tarpeelliset tiedot ja asiakirjat toimijoilta. Tiedot ja asiakirjat ovat pääosin muita kuin henkilötietoja, mutta joukossa voi olla myös henkilötietoja. Sääntely täyttää näiden osalta perustuslain 10 §:n vaatimukset.
Kotirauha
Perustuslain 10 §:n mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Perustuslaissa suojattu kotirauhan piiri kattaa lähtökohtaisesti kaikenlaiset pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyt tilat (PeVL 46/2001 vp). Perustuslakivaliokunta on katsonut kotirauhan piiriin ulottuvan toimen olevan hyväksyttävä rikosten selvittämiseksi, jos toimi sidotaan siihen, että on olemassa konkreettinen ja yksilöity syy epäillä lakia rikotun tai rikottavan (esim. PeVL 37/2010 vp, s. 5, PeVL 32/2010 vp, s. 11). Peruslakivaliokunta on lausunnoissaan (PeVL 46/2001 vp ja PeVL 48/2001 vp) edellyttänyt rikosepäilyjen olevan sellaisia, joissa tekoon liittyy vankeusuhka.
Ehdotetun lain 7 §:n mukaan Elintarviketurvallisuusvirastolla olisi oikeus ehdotetun lain ja sen nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanemista ja noudattamisen valvontaa varten päästä viljellyille ja muille alueille, tuotanto-, varasto- ja muihin rakennuksiin ja kuljetusvälineisiin, tarkastaa ehdotetun lain 5 §:ssä tarkoitettuja tietoja sekä suorittaa tarkastuksia ja ottaa korvauksetta näytteitä tutkimuksia varten. Tarkastusten yhteydessä ei ole tarvetta päästä pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin, sillä tarkastukset kohdistuvat viljelyksiin, kuljetusvälineisiin ja muihin tiloihin, joissa laissa tarkoitettua toimintaa harjoitetaan ja joissa kasvintuhoojan esiintyminen aiheuttaisi vaarantaisi korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueen toimintaedellytykset.
Edellä esitetyn perusteella ehdotus laiksi korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueesta voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.