1  Yleistä

Euroopan komissio antoi 12.2.2025 ehdotuksen asetukseksi asetuksen (EU) N:o 909/2014 muuttamisesta unionissa noudatettavan toimitussyklin lyhentämiseksi https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52025PC0038 .  

Sääntelyehdotus on toimitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Ehdotuksen käsittely neuvostossa on juuri alkanut.  

Sääntelyehdotus tulisi voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sitä sovellettaisiin 11.10.2027 alkaen.  

2  Ehdotuksen tavoitteet ja tausta

Komissio ehdottaa arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 (jäljempänä arvopaperikeskusasetus ) muuttamista siten, että siirtokelpoisilla arvopapereilla tehtyjen transaktioiden toimitusaika lyhenisi kahdesta päivästä yhteen. Ehdotettu lakimuutos lyhentäisi arvopapereiden, kuten EU:n kauppapaikoilla toteutettavien osakkeiden tai joukkovelkakirjalainojen, toimituskiertoa kahdesta pankkipäivästä (jäljempänä T+2 ) yhteen pankkipäivään kaupankäynnin jälkeen (jäljempänä T+1 ). T+1 olisi toimitussyklin enimmäiskesto, markkinatoimijoilla olisi edelleen mahdollisuus suorittaa toimituksensa nopeammin. Toimituksella tarkoitetaan prosessia, jolla ostaja saa ostamansa arvopaperit ja myyjä niistä maksun.  

Ehdotuksessa asetetaan T+1-toimitukseen siirtymisen päiväksi 11.10.2027, minkä pitäisi komission mukaan antaa riittävästi aikaa markkinatoimijoille kehittää, testata ja sopia prosesseista ja standardeista, siten varmistaen, että T+1 otetaan järjestelmällisesti ja menestyksekkäästi käyttöön EU:n pääomamarkkinoilla.  

Siirtyminen T+1:een tähtää kaupan jälkeisten rahoitusmarkkinapalvelujen tehokkuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen EU:ssa, mikä on tärkeää toimivalle säästö- ja investointiunionille (Savings and Investment Union, SIU). EU:lla on tarve tehdä enemmän saadakseen digitaalisen, vihreän ja sosiaalisen siirtymän rahoittamiseen sekä kasvun vauhdittamiseen tarvittavan rahoituksen. Tehokkaasti toimivat ja syvät pääomamarkkinat, mukaan lukien kaupan jälkeiset palvelut, ovat edellytys tämän tavoitteen saavuttamiselle.  

Konkreettisemmin komission ehdotuksella T+1:een siirtymiseksi pyritään edistämään toimituksen tehokkuutta ja lisäämään EU:n pääomamarkkinoiden häiriönsietokykyä. Lisäksi sillä pyritään välttämään markkinoiden pirstoutuminen ja kustannukset, jotka liittyvät EU:n ja muiden maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden yhteensopimattomuuteen, mikä edistää EU:n pääomamarkkinoiden kilpailukykyä. T+1:een siirtyminen on maailmanlaajuinen trendi, esimerkiksi Kiina, Intia, Yhdysvallat ja Kanada, ovat jo lyhentäneet toimitussykliään T+1:een ja monet muut markkinat, kuten Iso-Britannia ja Sveitsi, ovat sitoutuneet tai harkitsevat siirtyvänsä siihen.  

3  Ehdotuksen pääasiallinen sisältö

Tiivistetysti: asetusehdotuksella siirryttäisiin siirtokelpoisten arvopapereiden osalta T+1-toimitusaikaan. Säännöksen soveltamisala säilyisi samana kuin nykyisen arvopaperikeskusasetuksen T+2-toimitusaikasääntely.  

Tarkemmin sanottuna asetusehdotuksen 1 artiklassa tehdään arvopaperikeskusasetuksen 5 artiklan 2 kohtaan kohdennettu muutos. Muutoksen myötä edellytettäisiin, että 5 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan kuuluvien liiketapahtumien osalta sovitun toimituspäivän on oltava viimeistään kaupantekoa seuraava ensimmäinen pankkipäivä. 

Arvopaperikeskusasetuksen 5 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan kuuluvat 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut siirtokelpoisilla arvopapereilla toteutetut liiketapahtumat, jotka toteutetaan kauppapaikoilla, lukuun ottamatta kauppoja, joista on sovittu yksityisesti mutta jotka toteutetaan kauppapaikoilla, kauppoja, jotka toteutetaan kahdenvälisesti mutta joista ilmoitetaan kauppapaikkaan, ja ensimmäistä liiketapahtumaa, jossa asianomaiset siirtokelpoiset arvopaperit kirjataan arvo-osuusmuodossa ensimmäistä kertaa. 

Yllä viitatussa arvopaperikeskusasetuksen 5 artiklan 1 kohdassa todetaan, että jokaisen arvopapereiden selvitysjärjestelmän osallistujan, joka toteuttaa kyseisessä järjestelmässä omaan lukuunsa tai kolmannen osapuolen puolesta siirtokelpoisten arvopapereiden, rahamarkkinavälineiden, yhteissijoitusyritysten osuuksien ja päästöoikeuksien kauppoja, on hoidettava tällaisten kauppojen toimitus sovittuna toimituspäivänä. 

Tällä ehdotuksella ei muuteta 5 artiklan 2 kohdan soveltamisalaa. 

T+1 siirtymisen päivämääräksi asetettaisiin 11.10.2027. 

4  Ehdotuksen oikeusperusta ja suhde suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteisiin

Oikeusperusta 

Asetusehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla, joka on myös arvopaperikeskusasetuksen oikeusperusta. Arvopaperikeskusasetuksen pääasiallisena tavoitteena on parantaa arvopapereiden toimituksen ja toimitusinfrastruktuurien turvallisuutta ja tehokkuutta EU:ssa. Asetusehdotuksen mukaan toimitussykliä EU:ssa lyhennettäisiin T+2:ta T+1:een, minkä vuoksi asetusehdotus hyväksyttäisiin saman oikeusperustan nojalla. Ehdotus käsitellään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä ja hyväksymisestä päätetään neuvostossa määräenemmistöllä. 

Valtioneuvosto pitää komission ehdotusta oikeusperustan näkökulmasta perusteltuna. Asetusehdotuksen voidaan katsoa liittyvän sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja niiden toiminnan vahvistamiseen.  

Toissijaisuusperiaate 

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (jäljempänä SEU ) 5 artiklan 3 kohdan toissijaisuusperiaatteen mukaan toimia on toteutettava EU:n tasolla vain, jos jäsenvaltiot eivät voi yksin saavuttaa suunniteltuja tavoitteita riittävällä tavalla, vaan ne voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin EU:n tasolla.  

Komissio katsoo asetusehdotuksen noudattavan toissijaisuusperiaatetta. Jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa arvopaperikeskusasetuksen tavoitteita, jotka ovat yhdenmukaisten vaatimusten vahvistaminen rahoitusvälineiden toimitukselle, arvopaperikeskusten organisaatiota ja toimintaa koskevat säännöt sekä turvallisen, tehokkaan ja sujuvan toimituksen edistäminen. Arvopaperikeskusasetuksella otettiin käyttöön T+2-toimitusaika, jolloin sen lyhentäminen on asianmukaista toteuttaa lyhentäminen samalla oikeudellisella välineellä. 

Lisäksi kaupan jälkeiset infrastruktuurit, jäsenvaltioiden pääomamarkkinat ja oikeudelliset kehykset ovat erilaisia, minkä vuoksi yhteinen siirtyminen T+1-sykliin olisi haastavaa ilman EU-tason koordinointia. Tarvittavien toimien laajuuden vuoksi siirtymä voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla. 

Valtioneuvosto pitää asetusehdotusta toissijaisuusuusperiaatteen mukaisena. 

Suhteellisuusperiaate 

SEU 5 artiklan 4 kohdan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi.  

Komission mukaan ehdotuksella pyritään poistamaan EU:n toimitussyklien epäyhdenmukaisuus suhteessa kansainvälisiin toimitussykleihin oikeasuhteisella, vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla. Toimitussyklin lyhentäminen lisäisi yhdenmukaisuutta maailmanlaajuisten markkinoiden kanssa, sujuvoittaisi prosesseja rajojen yli toimivien markkinatoimijoiden osalta ja vähentäisi riskejä ja kustannuksia sellaisten arvopapereiden osalta, jotka on listattu tai joilla käydään kauppaa samanaikaisesti T+1-sykliä käyttävillä lainkäyttöalueilla ja EU:ssa.  

Koska EU:n rahoitusmarkkinoilla on useita toimijoita, järjestelmiä ja valuuttoja, jäsenvaltioiden täysin omatoiminen siirtyminen T+1-sykliin olisi haastavaa, tehotonta ja kalliimpaa. EU-tason toimet ovat tarpeen, jotta voidaan lyhyempi toimitussykli ja siihen liittyvät hyödyt voidaan saavuttaa. Ehdotus ei komission näkemyksen mukaan mene pidemmälle kuin on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Valtioneuvosto pitää ehdotuksia suhteellisuusperiaatteen mukaisena. 

5  Ehdotuksen vaikutukset

Vaikutukset talouteen ja markkinaosapuoliin 

Komissio ei ole laatinut täysimittaista vaikutusarviota, koska lyhyempään toimitussykliin siirtymisellä ja sitä tukevalla asetusehdotuksella on kiire. Monet muut EU:n ulkopuoliset maat ovat jo siirtyneet tai ovat siirtymässä T+1-toimitussykliin. Siten komissiossa laadittiin komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa analysoidaan lyhyempään toimitussykliin siirtymisen vaikutuksia. Asiakirjassaan komissio huomioi Euroopan arvopaperimarkkinavalvojan (jäljempänä EAMV ) raportin siirtymisestä lyhyempään toimitussykliin ESMA assessment of the shortening of the settlement cycle in the European Union, https://www.esma.europa.eu/sites/default/files/2024-11/ESMA74-2119945925-1969_Report_on_shortening_settlement_cycle.pdf .  

Komission mukaan automaation ja standardoinnin lisääminen on tarpeen T+1:een siirtymisessä, edellyttäen investointeja. Investointitarpeiden suuruus vaihtelee markkinaosapuolten liiketoimintamallin, niihin liittyvien arvopaperikeskusten ja keskusvastapuolten lukumäärän sekä sen mukaan, onko jo tehty investointeja T+1:n toteuttamiseksi.  

Komissio huomauttaa, että markkinatoimijoiden on joka tapauksessa tehtävä osa näistä investoinneista osana pyrkimystä parantaa toimitustehokkuutta EU:ssa. Nämä kertaluonteiset kustannukset ajan myötä korvautuisivat pienemmistä vastapuoli- ja markkinariskeistä saatavilla pitkän aikavälin eduilla, tehokkaammalla ja oikea-aikaisemmalla toimituksella sekä EU:n pääomamarkkinoiden houkuttelevuudella sijoittajille. 

Myös EAMV:n raportin mukaan järjestelmien, prosessien ja markkinakäytäntöjen mukauttaminen T+1:een edellyttää investointeja toimitusketjun kaikilla tasoilla kaupasta lopulliseen selvitykseen saakka. Tarkkojen kustannusarvioiden esittäminen on kuitenkin vaikeaa koska kustannusarvioita on saatu markkinoilta vähän, jos lainkaan tai koska kustannukset selviävät vasta myöhemmin. 

Välittäjien on mukautettava toimintamalliaan ja erityisesti automatisoitava viestintää asiakkaidensa ja välittäjiensä kanssa koko arvopaperien välitysketjussa. Vain kaksi tahoa, keskisuuri kansallinen pankki ja suureen kansainväliseen pankkiryhmään kuuluva pankki, lähettivät kustannusarvionsa EAMV:lle, Kustannusarvio vaihteli kolmen ja kymmenen miljoonan euron välillä per toimija investointikustannusten osalta ja oli 0,5 miljoonaa euroa vuotuisten toimintakustannusten osalta. Verrattuna USA:ssa havaittuihin T+1-siirtymän kustannuksiin arviot vaikuttavat luotettavilta. Kokonaisuutena tälle markkinasegmentille koituvat investointikulut olisivat noin 1,6–5,3 miljardia euroa. Lukuihin on kuitenkin suhtauduttava varovaisesti.  

Komissio toteaa saaneensa kahdelta EU-pankkiryhmältä 4 ja 10 miljoonan euron kustannusarviot.  

Markkinainfrastruktuurien osalta EAMV:n raportissa todetaan, että tarkemmat tarvittavat muutokset, ja siten myös kustannukset, selviävät vasta myöhemmin. Sinällään arvopaperikeskukset ja T2S kykenevät jo T+1- ja T+0-toimitukseen, mutta niiden palveluiden eri aspektit tulisi huomioida, jotta kaikki relevantit toimijat kykenevät T+1-toimitussykliin. Näitä aspekteja ovat esimerkiksi kaupankäynti- ja toimitusaikataulut, keskusvastapuolten vakuushallinta sekä mahdollisesti T2S:n kapasiteettilisäykset reaaliaikaisen toimituksen osalta.  

EAMV:n raportin mukaan myös omaisuudenhoitajien tulee edistää automaatiotaan ja prosessejaan. Markkinoilta ei kuitenkaan annettu kustannusarvioita EAMV:lle.  

EAMV:n raportin mukaan yhtiölainojen liikkeeseenlaskijoille ei pitäisi syntyä kustannuksia.  

EAMV:n raportin mukaan T+1-toimitussykliin siirtyminen vähentäisi merkittävästi keskusvastapuolissa olevien positioiden avoinnaoloaikaa. Tämä johtaa vakuusvaatimusten merkittävään laskuun, koska vakuuksia tarvitaan kahden päivän sijaan yhden päivän avointen positioiden kattamiseen. Positioiden odotetaan vähentyvän 47 prosenttia, jolloin vakuusvaatimukset alenisivat noin 30 miljardia euroa osakkeiden osalta ja noin 25 miljardia euroa joukkovelkakirjalainojen osalta.  

Komission mukaan vähittäis- ja muut sijoittajat hyötyvät T+1:een siirtymisestä. Välittäjät saattavat kuitenkin siirtää omia T+1-siirtymästä johtuvia kustannuksiaan vähittäissijoittajien kannettavaksi. Kuinka paljon vähittäissijoittajilta perittävät palkkiot nousevat riippuu välittäjien välisestä kilpailusta. Lyhyempään toimitussykliin siirtymisen ei kuitenkaan odoteta edellyttävän investointeja loppusijoittajilta. 

EAMV:n raportin mukaan markkina on tuonut esiin merkittävän huolensa toimitusasteen laskusta T+1-siirtymän myötä. EU:n aiemmat kokemukset eivät kuitenkaan tue sitä, että T+1-siirtymä todella johtaisi toimitusasteen laskuun. Myöskään kansainvälisten kokemusten perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä toimitusasteen huononemisesta. Jos toimitustehokkuus heikkenee, voi se aiheuttaa toimialalle lisäkustannuksia toimituskurisäännösten sisältämien rahamääräisten seuraamusten (cash penalties) muodossa, mutta voi toisaalta johtaa myös kustannussäästöihin, jos toimitustehokkuus paranee.  

Eräät sidosryhmät ovat esittäneet EAMV:lle, että rahamääräisiin seuraamuksiin liittyvää sääntely jäädytettäisiin T+1-siirtymän aikoihin. EAMV:n mukaan tarvittaisiin kuitenkin vahvempi näyttö, että toimitustehokkuus todella heikkenee. EAMV ehdottaa, että komissio harkitsisi erilaisia keinoja, joilla vähennettäisiin toimialalle syntyviä toimituspuutteista syntyviä kustannuksia, esimerkiksi rahamääräisten seuraamusten jäädyttäminen määräajaksi tai jokin muu mekanismi, jolla hillittäisiin rahamääräisten seuraamusten kasvua. Markkinatoimijoiden tulisi kuitenkin selkeästi osoittaa, että tälle on tarvetta.  

EAMV on arvioinut myös, onko nykyisen toimitusaikasäännöksen soveltamisala tapahtumakategorioiden ja instrumenttien osalta oikea. Arvopaperien rahoitustransaktioiden (securities financing transactions, esimerkiksi osakelainaus tai takaisinostosopimus) osalta EAMV ei ole löytänyt perusteita, etteikö niitä voitaisi suorittaa T+1. Vaikkakin toimitusaika kyseisillä transaktioilla eroaa merkittävästi riippuen niiden tyypistä tai toimituspaikasta, suurin osa niistä toimitetaan jo nyt T+1 tai T+0. Myöskään USA:ssa T+1:een siirtyminen ei ole aiheuttanut ongelmia osakelainauksen osalta. Toisaalta Kanada ei sovella T+1:stä kyseisiin transaktioihin.  

Instrumenttien osalta EAMV:n saama palaute markkinoilta puoltaa miltei yksimielisesti nykyisen toimitusaikasäännöksen soveltamisalan säilyttämistä. Joitakin huomioita on kuitenkin esitetty kiinteätuottoisien arvopaperien futuureihin (future products on fixed income securities) ja ETF:iin (exchange traded fund, kauppapaikalla vaihdettava rahasto) liittyen. Kyseisten futuureiden osalta ongelma näyttää liittyvä markkinaosapuolten kapasiteettiin käydä kauppaa tietyllä markkinalla. ETF:n osalta ongelmat näyttävät liittyvän osapuolten prosesseihin ja eri toimitussyklien käyttöön eri lainkäyttöalueilla.  

EAMV katsoo, ettei ole syytä muuttaa nykyistä toimitusaikasäännösten soveltamisalaa. Osapuolten tulisi kehittää toimintojaan tehokkaammiksi. 

EAMV selvitti myös tulisiko ensimarkkina sisällyttää T+1-toimitusaikasäännöksen piiriin. EAMV ei kuitenkaan ei pitänyt tätä tarpeellisena tässä vaiheessa, ja joissakin tapauksissa se voisi olla jopa ongelmallista.  

Sekä komissio että EAMV ehdottavat T+1-siirtymisen ajankohdaksi 11.10.2027. EAMV:n raportin mukaan tämä antaisi riittävästi aikaa markkinalle T+1:n edellyttämät muutokset ja huomioisi tarpeen poistaa nopeasti EU:n ja muiden markkinoiden toimitussyklien erot, välttäisi vuoden kiireellisimmät ajankohdat sekä huomioisi markkinalta saadun palautteen.  

Vaikutukset viranomaisiin 

T+1-siirtymällä ei olisi vaikutuksia viranomaisiin.  

Vaikutukset lainsäädäntöön 

Sääntelyehdotuksen huomioon ottaminen ei todennäköisesti vaadi kansallisen lainsäädännön muutoksia. 

6  Ehdotuksen suhde perustuslakiin sekä perus- ja ihmisoikeuksiin

Valtioneuvosto ei katso ehdotusten olevan ristiriidassa Suomen perustuslain tai Suomea velvoittavien perus- ja ihmisoikeusinstrumenttien kanssa.  

7  Ahvenanmaan toimivalta

Asia kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 §:n perusteella valtakunnan lainsäädäntövaltaan. 

8  Ehdotuksen käsittely Euroopan unionin toimielimissä ja muiden jäsenvaltioiden kannat

Lainsäädäntöehdotusten vastuuvaliokunta Euroopan parlamentissa olisi on talous- ja raha-asioiden valiokunta (ECON), ja esittelijänä toimisi Johan Van Overtveldt (ECR). Parlamentti ei ole vielä aloittanut asian käsittelyä. Valiokunnan äänestyspäiväksi on asetettu 19.3.2025 ja alustavaksi täysistuntokäsittelypäiväksi 5.5.2025. 

Ehdotusten käsittely on juuri alkanut neuvoston rahoituspalvelutyöryhmässä. Muiden jäsenvaltioiden viralliset kannat eivät ole vielä tiedossa. 

9  Ehdotuksen kansallinen käsittely

Asetusehdotus sekä siihen liittyvä luonnos valtioneuvoston kirjelmäksi ovat olleet lausunnolla EU-asiain komitean rahoituspalvelut ja pääomaliikkeet -jaoston (jaosto 10) kirjallisessa menettelyssä 3.–6.3.2025. Myös arvopaperikeskus Euroclear Finlandille on vastaavasti annettu mahdollisuus lausua kirjelmäluonnoksesta.  

10  Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto kannattaa sääntelyehdotusta ja sen tavoitteita. Valtioneuvosto katsoo esityksen muun muassa edistävän yhteismarkkinoiden toimintaa ja houkuttelevuutta.  

Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti siihen, että EU:ssa siirrytään T+1-toimitussykliin. Nopeampi toimitus hyödyttää EU:n pääomamarkkinoita ja sillä vähennetään eri lainkäyttöalueiden toimitusaikojen eroista johtuvia ongelmia ja kustannuksia.  

Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti siihen, että toimitusaikasääntelyn soveltamisala säilyy nykyisellään. Valtioneuvosto katsoo, että vaikutusarvioiden perusteella soveltamisalaa ei ole syytä muuttaa ja tiettyihin tapahtumiin ja instrumentteihin liittyvät ongelmat voitaisiin ratkaista markkinatoimijoiden toimintoja tehostamalla. Valtioneuvosto voi kuitenkin toissijaisesti tukea soveltamisalan muuttamista, mikäli tarve muutokselle voidaan selkeästi osoittaa, huomioiden, ettei komissio ole asian kiireellisyydestä johtuen kyennyt tuottamaan täydellistä vaikutusarviota.  

Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti siihen, ettei toimituskurisäännöksiä lievennetä T+1-siirtymän ajaksi. Valtioneuvosto katsoo, että markkinaosapuolilla tulee säilyä motivaatio tehdä tarvittavat muutokset ja tehostaa toimintaansa onnistuneen T+1-siirtymän varmistamiseksi. Huomioiden, että markkinatoimijoilla on lyhyehkö aika tehdä tarvittavat muutokset sekä se, ettei komissio ole asian kiireellisyydestä johtuen kyennyt tuottamaan täydellistä vaikutusarviota, valtioneuvosto voi toissijaisesti tukea toimenpiteitä toimituskurisäännösten mahdollisesti markkinaosapuolille aiheuttamien kustannusten rajaamiseksi. Tarve toimenpiteille tulee kuitenkin selkeästi osoittaa ja toimenpiteiden tulee olla rajattuja.