Koulujen uinninopetuksella on tutkitusti merkittävä rooli lasten uimataidon oppimisessa. Hallituksen antaman esityksen mukaisesti uimahallit on tällä hetkellä vielä monin paikoin suljettu. Tämän vuoksi myös koulujen uimaopetus on keskeytetty. Koronaepidemia on vähentänyt merkittävästi lasten uimaopetusta. Myös vapaa-ajalla järjestettävien uimakoulujen määrä on vähentynyt epidemian aikana, mikä heikentää entisestään lasten mahdollisuuksia uimataidon saamiseen. Kun alakoululaiset ovat lähiopetuksessa, olisi johdonmukaista, että nämä koululuokat voisivat tyhjissä ja muulta yleisöltä suljetuissa uimahalleissa harjoitella uimataitoja. On vaarana, että uimataidon puutteet näkyvät tulevaisuudessa jopa hukkumisonnettomuuksina. Nyt epidemian laantuessa ei pidä enää viivytellä uimahallien avaamisessa, jotta enemmiltä puutteilta lasten uimataidossa vältytään ja ehkäistään tulevaisuuden hukkumisia. 

Parhaiten lapsi oppii uimaan 5—7-vuotiaana. Silloin liikunnalliset taidot ovat jo hyvät ja lapsi on usein innokas oppimaan. Oppimisen herkkyysikä kannattaa hyödyntää ja antaa opetusta riittävän varhaisessa vaiheessa lapselle. Lisäksi on tärkeää turvata myös niiden lasten oikeus uimaopetukseen, joiden vanhemmat eivät pysty järjestämään uimataidon ohjausta. Uima- ja pelastautumistaidot sisältyvät myös perusopetuksen opetussuunnitelmaan. 1.—2.-luokilla vesiliikunta ja uinti kuuluvat liikunnanopetukseen. 3.—6.-vuosiluokkien liikunnan opetuksen tavoitteena on opettaa uimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä ja pelastautumaan vedestä.  

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton tekemästä kyselystä käy ilmi, että kolmanneksessa kyselyyn vastanneista koulujen uinninopetusta on epidemian aikana järjestetty vähemmän kuin normaalisti tai ei lainkaan. Uimahalleissa on hyvät valmiudet ja osaamista kunnollisen hygienian ja turvallisuuden ylläpitämiseen. On ristiriitaista, että asiakkailta suljettuihin uimahalleihin ei oteta edes kouluryhmiä, vaikka nämä lapset ovat muutoinkin koulupäivän aikana toisiinsa lähikontaktissa.  

Ei ole näyttöä siitä, että koronavirus SARS-CoV-2 voisi levitä uima-allasvesien kautta. Uima-allasvesissä käytetään aina desinfiointikemikaalina klooriyhdisteitä, joiden ansiosta virukset tuhoutuvat nopeasti uima-allasveteen joutuessaan. Koronavirustartunnan riski liittyy lähinnä uimahallin asiakkaiden tai työntekijöiden lähikontakteissa tapahtuvaan leviämiseen, jos uimassa tai uimahallin tiloissa on koronavirusta levittävä henkilö. 

Uimataito on yksi harvoista peruskoulun tavoitteista, joiden saavuttaminen voi konkreettisesti pelastaa ihmisen hengen. Suomessa vietetään paljon aikaa veden äärellä. Suomessa hukkuu vuosittain jopa 150—200 ihmistä, ja lisäksi tapahtuu moninkertainen määrä läheltä piti -tilanteita. Hukkumiskuolemien merkittävimmät syyt ovat alkoholi, puutteellinen varustautuminen, heikko henkilökohtainen toimintakyky ja uimataito sekä lasten jättäminen valvomatta veden äärelle. Hukkuminen on yksi lasten yleisimmistä tapaturmaisista kuolinsyistä. Uimataito on halpa henkivakuutus, ja siksi on tärkeää, että lasten uimataidon kehittyminen varmistetaan myös koronaepidemian aikana.