Valtioneuvosto antaa päätöksen huoltovarmuuden kansallisista tavoitteista noin 5—6 vuoden välein. Voimassa oleva päätös on joulukuulta 2018 (VNp 1048/2018, 5.12.2018).
Päätös annetaan huoltovarmuuden turvaamisesta 18. päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1390/1992) 2 §:n 2 momentin nojalla. Päätös valmistellaan virkatyönä Huoltovarmuuskeskuksen toimesta ja esitellään valtioneuvostolle työ- ja elinkeinoministeriön toimesta.
Päätöksestä ja siihen kirjatuista kansallisista huoltovarmuuden tavoitteista ei nykyisessä valmistelumuodossa käydä minkäänlaista parlamentaarista keskustelua, eikä eduskunta osallistu sen valmisteluun tai arviointiin. Päätöksessä kuitenkin linjataan yli hallituskausien ulottuvia periaatteellisia tavoitteita yhteiskunnan huoltovarmuuden kehittämiseksi kaikkien keskeisten yhteiskunnan toimintojen ja hallinnonalojen osalta. Päätös on hallintoa velvoittava, elinkeinoelämälle ohjeistava.
Nykyisessä blokkiutuvassa maailmantilanteessa, jossa taloudellisten, sosiaalisten ja turvallisuuspoliittisten kysymysten voimistuminen ja COVID-19-viruspandemia haastavat kansakuntia kaikkialla maailmassa, olisi kansallisen huoltovarmuuden tavoitteista, tasoista ja toteutusmalleista syytä käydä parlamentaarinen keskustelu myös Suomessa.
Tähän parlamentaarisena yhteistyönä laadittu huoltovarmuuspoliittinen selonteko antaisi oivan mahdollisuuden. Selonteko määrittelisi yli hallituskausien asetetut kansalliset tavoitteet, osa-alueet ja toimintamallit, toimenpiteet ja varautumisen tasot sekä tarvittavan rahoituskehyksen.
Parlamentaarisen huoltovarmuuspoliittisen selonteon tulee liittyä kiinteästi yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan ja kansalliseen riskiarvioon.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS, valtioneuvoston periaatepäätös/2.11.2017) esitetään suomalaisen yhteiskunnan varautumisen yleiset periaatteet. Varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden toimintaperiaatteella, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritellyt elintärkeät toiminnot ovat johtaminen, kansainvälinen ja EU-toiminta, puolustuskyky, sisäinen turvallisuus, väestön toimintakyky ja palvelut, henkinen kriisinkestävyys sekä talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus.
Yhteiskunnan varautumisen yhteisenä perustana toimii kansallinen riskiarvio (sisäministeriön julkaisuja 2019:5). Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista johtaa, valvoo ja sovittaa yhteen valtioneuvosto sekä kukin toimivaltainen ministeriö hallinnonalallaan.