Keskiviikkona 6.1.2021 Ruotsin entinen ulkoministeri Carl Bildt julkaisi Twitterissä kuvankaappauksen kirjeestä, jonka ovat allekirjoittaneet Bulgarian, Kroatian, Tšekin, Tanskan, Viron, Suomen, Unkarin, Latvian, Liettuan, Puolan, Romanian, Slovakian ja Ruotsin ulkoministerit. Kirje on lähetetty EU:n korkealle edustajalle Josep Borrellille, terveys- ja elintarvikekomissaari Stella Kyriakidesille sekä naapuruspolitiikka- ja laajentumiskomissaari Olivér Várhelyille. Kirje alkaa seuraavasti: 

"At the recent European Council the EU leaders have discussed and agreed to further co-lead the international response to the pandemic globally and to help other non-EU countries by providing affordable and fair access to the COVID-19 vaccine for all.  

We strongly support the efforts and initiatives by Member States and the European Commission to share the vaccines from the allocated contracts with the closest EU neighbours, such as the Western Balkan countries." 

Vihreiden riveistä on jopa väläytelty, että "Suomen ei nyt oikeastaan pitäisi edes saada riskiryhmien+ammattilaisten lisäksi rokotetta koska tilanne niin hyvä, vaan pitäisi painottaa eurooppalaisen solidaarisuuden nimissä kriisimaita, jotta niissä päästäisiin edes tähän tilanteeseen." 

Samaan aikaan kun ulkoministeri Pekka Haavisto on jakamassa rokotteita EU:n rokotehankintasopimuksista "edullisesti ja reilusti" EU:n ulkopuolisille maille, vaikka rokotteita ei tällä hetkellä riitä edes EU-maiden omiin tarpeisiin, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru on lähettänyt terveyskomissaari Stella Kyriakidesille kirjeen, jossa kertoo, ettei hyväksy nykytilannetta, missä muualle kuin EU-alueelle on pystytty toimittamaan reilusti rokotteita samalla, kun toimitukset EU-maihin ovat viivästyneet. Kuitenkin esimerkiksi Saksa on sopinut 30 miljoonan rokotteen hankinnasta Biontechiltä EU:n yhteishankinnan ulkopuolella. 

Ministeri Kiurun esiin nostama huoli on aiheellinen, sillä COVID-19-rokotukset ovat alkaneet Suomessa erittäin verkkaisesti. Ensimmäisen viikon aikana saatiin julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan rokotettua vain noin kaksituhatta henkilöä, ja THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek on kommentoinut, että tahtia saataisiin nostettua noin 20 000 rokotettavaan viikossa. Tällä vauhdilla koko väestön rokottaminen kestäisi useita vuosia.  

Koko väestön mahdollisimman kattava ja nopea rokottaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta yhteiskuntamme ja erityisesti talouden toipuminen koronapandemiasta voisi alkaa mahdollisimman pian. Rokotustahdilla on merkittävä vaikutus siihen, miten nopeasti rajoitteita voidaan purkaa ja avata maatamme muun muassa matkailulle. Monen erityisesti matkailu- ja ravintola-alan yrityksen tulevaisuus on vaakalaudalla, ja viivyttely rokotuksissa sekä sitä kautta rajoitusten purkamisessa voi ajaa lukuisia yrityksiä konkurssiin. Keskeinen kysymys väestömme kokonaishyvinvoinnin kannalta on myös se, kuinka nopeasti sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa voidaan palata normaaliin toimintaan ja hoitojonojen kasvamisen sijasta hoitojonoja päästään purkamaan. Kun merkittävä osa julkisista sote-resursseista joudutaan osoittamaan koronapandemian torjuntaan, monet muut, vähemmän kiireellisinä pidetyt sairaudet jäävät hoitamatta oikea-aikaisesti, mikä lisää inhimillistä kärsimystä ja aiheuttaa suurempia kustannuksia myöhemmin.