Ulkomailta Suomeen tulevien kerjäläisten määrä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosien aikana, mikä näkyy katukuvassa etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa. Kerjäläisistä suurin osa koostuu Bulgarian ja Romanian romanivähemmistöön kuuluvista henkilöistä.
Sisäasiainministeriön kerjäämisen kieltämistä selvittämään asettaman työryhmän vuonna 2010 laatiman julkaisun mukaan vuoden 2008 jälkeen kerjääminen on saanut yhä aggressiivisempia piirteitä. Kerjääminen on organisoitua toimintaa, ja siihen liittyy olennaisesti ihmiskauppaa, lasten hyväksikäyttöä, prostituutiota ja muita järjestäytyneen rikollisuuden piirteitä. Rikollisorganisaatiot lainaavat romaneille korkeakorkoista matkarahaa, mikä pakottaa heidät Suomessa muun muassa kerjäläisiksi, katusoittajiksi ja jopa prostituoiduiksi. Sisäasiainministeriön mukaan tällä tavoin saadut rahat menevät suurelta osin järjestäytyneille rikollisjärjestöille.
Liikkuvan väestön päiväkeskus Hirundossa on ollut vuoden 2016 keväällä asiakkaita, pääasiassa Romanian ja Bulgarian romaneja, noin 3 800, kun viime vuonna vastaavaan aikaan kävijöitä oli 1 500 (Metro 18.5.2016). Lisäksi on mahdollista, että osa maassamme laillisesti tai laittomasti oleskelevista turvapaikanhakijoista saattaa aloittaa kerjäämisen lisäansioiden toivossa, mikä nostaa kerjäläisten määrää entisestään.
Kerjäämisen salliminen Suomessa ei vähennä ulkomailta tulleiden kerjäläisten ongelmia, köyhyyttä ja syrjintää lähtömaissa, vaan se pikemminkin lisää niitä altistamalla tulijat monenlaiselle hyväksikäytölle. Romanian ja Bulgarian velvollisuus on huolehtia omista kansalaisistaan. Kyseisten maiden kansalaisten oleskelu Suomessa jättää nämä ihmiset kaikkien maiden viranomaisjärjestelmien ulkopuolelle ja vapauttaa lähtömaiden kansalliset hallinnot vastuistaan. Tämän velvollisuuden hoitamista ei millään tavoin helpota se, että suljemme silmämme kerjäämiseksi naamioidulta järjestäytyneeltä rikollisuudelta. Ulkomailta Suomeen kerjäämään tulleiden ihmisten kaltoinkohtelu vain jatkuu Suomessa.
Kerjääminen ei kuulu suomalaiseen elämänmuotoon ja hyvinvointiyhteiskuntaan. Suomessa on tehty pitkäjänteistä ja hyvää työtä sosiaalipolitiikan saralla, jottei kenenkään tarvitse kerjätä elantonsa eteen. Lisäksi kerjäläisillä on huomattavan kielteinen vaikutus kaupunkiemme turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Poliisin mukaan romanialaisia epäillään vuosittain useista tuhansista rikoksista, kuten varkauksista, pahoinpitelyistä ja seksuaalirikoksista.
Muualla Euroopassa suhtautuminen kerjäämiseen on muuttunut kielteisemmäksi ja lakeja on tiukennettu. Myös Suomessa kansalaiset suhtautuvat kerjäämiseen hyvin kielteisesti, mikä käy ilmi erilaisista kyselytutkimuksista. Romanian ja Bulgarian romanien tulijamäärän kasvu maassamme on osaltaan merkki siitä, että kerjäläiset suuntaavat jatkossa Suomen kaltaisiin maihin, joissa kerjääminen on vielä laillista. Suomen tulee pikaisesti päivittää lainsäädäntöään tältä osin ja poistaa ylimääräiset vetovoimatekijät.
Järjestyslain tarkoituksena on edistää yleistä järjestystä ja turvallisuutta yleisillä paikoilla. Vuonna 2003 voimaan astunut nykyinen järjestyslaki mahdollistaa kuitenkin vain häiritsevään kerjäämiseen puuttumisen.
Kerjääminen yleisellä paikalla itseään elättääkseen tulee kieltää järjestyslailla. Lisäksi kerjääminen yleisellä paikalla myös muiden, kuten lähtömaan rikollisjärjestöjen, elättämiseksi on kiellettävä. Järjestyslain 2 luvun 7 §:ään tulee lisätä uusi 4 momentti, joka kieltää yleisellä paikalla kerjäämisen. Järjestyslain seuraamukset on säädetty 5 luvun 16 §:ssä järjestysrikkomuksena. Tähän pykälään tulisi lisätä uutena 12 kohta, joka mahdollistaisi sanktion yleisellä paikalla kerjäämisestä. Seuraamuksena kerjäämisestä voitaisiin tuomita lainkohdan mukaisesti sakkorangaistus.