Aloitteessa esitetään muutettavaksi lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki). Lain soveltamisalaa laajennettaisiin niin, että oikeus saada tietoa viranomaisten asiakirjoista koskisi myös sellaisia asiakirjoja, joita pitää hallussaan viranomaisen tytäryhteisö eli yhtiö tai muu yksityisoikeudellinen yhteisö, jossa viranomainen käyttää määräysvaltaa suoraan tai toisen viranomaisen määräysvallassa olevan yhteisön välityksellä.  

Voimassa oleva julkisuuslaki on vuodelta 1999. Lain tavoitteena on lisätä viranomaisten toiminnan avoimuutta, tehostaa julkisuusperiaatteen toteutumista julkisten tehtävien hoidossa, parantaa mahdollisuuksia saada tietoja viranomaisten käsittelyssä olevista asioista sekä siten lisätä yksilöiden ja yhteisöjen mahdollisuuksia osallistua julkiseen keskusteluun ja vaikuttaa yhteisten asioiden hoidossa. 

Julkisuuslakia sovelletaan laajasti kunnan ja valtion viranomaisiin. Soveltamisalan ulkopuolelle kuitenkin jäävät julkisomisteiset yhtiöt tai muut yksityisoikeudelliset yhteisöt. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa suuri osa julkisesta toiminnasta ja julkisten varojen käytöstä jää asiakirjajulkisuuden ulkopuolelle.  

Tässä lakialoitteessa esitetään lainmuutosta, jolla myös viranomaisten omistamien tai muuten hallitsemien yhtiöiden ja muiden yksityisoikeudellisten oikeushenkilöiden asiakirjat tulisivat julkisuuden piiriin. Julkisuus toteutettaisiin viranomaisen kautta niin, että yksityisoikeudellisessa yhteisössä määräysvaltaa käyttävä viranomainen olisi pyynnöstä velvollinen hankkimaan tällaisestä yhteisöstä sen hallussa olevat asiakirjat ja luovuttamaan ne pyynnön esittäjälle. Julkisuuden määräytymisessä huomioitaisiin ne erityispiirteet, jotka liittyvät yksityisoikeudellisten yhteisöjen toimintaan ja siihen, että ne toimivat usein kilpaillulla markkinalla. 

Nykytila

Julkisuuslain perusteella viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, ellei julkisuuslaissa tai muussa lainsäädännössä ole säädetty asiakirjan salassapidosta tai muusta tiedonsaantia koskevasta rajoituksesta. Viranomaisen asiakirjalla tarkoitetaan viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, jonka viranomainen tai sen palveluksessa oleva on laatinut taikka joka on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa. Viranomaisen laatimana pidetään myös asiakirjaa, joka on laadittu viranomaisen antaman toimeksiannon johdosta, ja viranomaiselle toimitettuna asiakirjana asiakirjaa, joka on annettu viranomaisen toimeksiannosta tai muuten sen lukuun toimivalle toimeksiantotehtävän suorittamista varten. 

Julkisuuslain piiriin kuuluvat myös lain tai asetuksen taikka lain tai asetuksen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen perusteella julkista tehtävää hoitavat yhteisöt, laitokset, säätiöt ja yksityiset henkilöt niiden käyttäessä julkista valtaa. Laki ei kuitenkaan koske julkista tehtävää hoitavia yksityisoikeudellisia yhteisöjä tai henkilöitä tai oikeushenkilöitä silloin, kun tehtävään ei sisälly julkisen vallan käyttöä. Näin viranomaisen omistuksessa tai muuten määräysvallassa olevat yhteisöt jäävät useimmiten lain soveltamisalan ulkopuolelle. 

Suomessa kuntien ja valtion toimintoja on viime vuosien aikana siirretty merkittävissä määrin toimimaan yhtiömuodossa tai muussa yksityisoikeudellisessa yhteisömuodossa. Tähän on vaikuttanut lainsäädännön kehitys, kun esimerkiksi kuntalakiin on tullut vuonna 2015 kunnille velvollisuus yhtiöittää markkinalla toimivat toimintonsa. Toimintoja on myös yhtiöitetty tavoiteltaessa esim. tehokkuutta tai toiminnan siirtämistä etäämmälle suorasta poliittisesta vallankäytöstä. Sipilän hallituksen suunnittelema sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tulisi nyt esitetyssä muodossa velvoittamaan julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden laajaan yhtiöittämiseen ja omalta osaltaan lisäämään julkisesti rahoitetun toiminnan siirtymistä harjoitetuksi yksityisoikeudellisessa yhteisömuodossa. 

Kun toimintoa hoidetaan viranomaisen omassa organisaatiossa tai esimerkiksi liikelaitosmuodossa, siihen sovelletaan julkisuuslakia. Jos vastaava toiminta organisoidaan yhtiöön tai muuhun yksityisoikeudelliseen yhteisömuotoon, se ei enää kuulu julkisuuslain piiriin. Tällainen puhtaasti organisaatiomuotoon perustuva rajaus ei ole perusteltu julkisuuslain tarkoitus huomioon ottaen. Meneillään oleva kehitys, jossa yhä suurempi osa julkisesta toiminnasta hoidetaan julkisomisteisten yhtiöiden kautta, on kaventanut ja tulee kaventamaan julkisuuslain soveltamista ja viranomaisten toiminnan julkisuutta, ellei lainsäädäntöä uudisteta vastaamaan nykytilannetta. 

Lakialoitteen pääasiallinen sisältö

Lakialoitteessa esitetään muutettavaksi julkisuuslakia siten, että lain mukaisen asiakirjajulkisuuden piiriin tulisivat myös viranomaisten omistuksessa tai muuten määräysvallassa olevien yhtiöiden ja muiden yksityisoikeudellisten yhteisöjen hallussa olevat asiakirjat, jotka viranomaisella on oikeus saada. Viranomaisen määräysvallassa olevasta yksityisoikeudellisesta yhteisöstä ehdotetaan laissa käytettäväksi nimitystä viranomaisen tytäryhteisö ja sillä tarkoitetaan avointa yhtiötä, kommandiittiyhtiötä, osakeyhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä, säätiötä tai muuta yksityisoikeudellista oikeushenkilöä, jossa julkisuuslain 4 §:ssä tarkoitettu viranomainen käyttää kirjanpitolain (1336/1997) 5 §:n mukaisesti määräysvaltaa. Käytännössä kyse on useimmissa tapauksissa osakeyhtiöistä, mutta julkisuutta ei ole aihetta sitoa tiettyyn yhteisömuotoon. 

Vastuu asiakirjajulkisuuden toteuttamisesta olisi viranomaisen tytäryhteisöjäkin koskien edelleen viranomaisella. Viranomaisen tytäryhteisön hallussa olevaa asiakirjaa koskeva pyyntö osoitettaisiin lähtökohtaisesti kyseiselle viranomaiselle, jolla olisi velvollisuus hankkia pyydetty asiakirja tytäryhteisöstä ja luovuttaa se pyynnön esittäjälle, ellei asiakirja ole lain nojalla salassa pidettävä. Asiakirjan hankkiminen tytäryhteisöltä perustuisi viranomaisen tytäryhteisössä käyttämään määräysvaltaan. Viranomaisen olisi virkavastuulla huolehdittava pyydetyn asiakirjan hankkimisesta, eikä viranomainen voisi vapautua velvollisuudestaan luovuttaa asiakirja vedoten siihen, ettei tytäryhteisö ole asiakirjaa sille luovuttanut, ellei kyse ole tytäryhteisöä sitovasta lainsäädäntöön perustuvasta esteestä asiakirjan luovuttamiselle. Viranomaisen olisi ryhdyttävä tarvittaviin toimiin asiakirjan saamiseksi käyttäen tytäryhtiöön kohdistuvan määräysvallan sille suomia keinoja. Äärimmäisessä tapauksessa tämä voisi tarkoittaa myös yhteisön johdon vaihtamista, mikäli johto kieltäytyy noudattamasta viranomaisen sille lain perusteella osoittamia pyyntöjä. 

Julkisuuslain mukainen julkisuusharkinta ja päätös asiakirjan pitämisestä salassa kokonaan tai osittain kuuluisi määräysvaltaa käyttävälle viranomaiselle. Viranomaisen olisi asiakirjan sisällön perusteella tehtävä normaali harkinta asiakirjan julkisuudesta. Asiakirjan luonteesta riippuisi, voiko viranomainen tehdä tämän harkinnan pelkästään tytäryhteisöltä saamiensa tietojen perusteella vai pitäisikö sen pyytää itse asiakirja tarkasteltavaksi julkisuusharkintaa varten. Mikäli asiakirja pidettäisiin osin tai kokonaan salassa tai pyyntöä ei muusta syystä voitaisi toteuttaa, olisi tästä tehtävä normaali valituskelpoinen päätös.  

Lakiin tulisi myös rinnakkainen mahdollisuus pyytää asiakirjaa suoraan viranomaisen tytäryhteisöltä. Tämä mahdollisuus olisi tarkoitettu keventämään viranomaisten hallinnollista työtaakkaa tilanteissa, joissa asiakirjan julkisuus on suhteellisen riidatonta ja selkeää. Tällöin tytäryhteisö voisi oman harkintansa perusteella luovuttaa asiakirjan. Tytäryhteisö ei kuitenkaan ole viranomainen eikä voi tehdä asiakirjajulkisuutta koskevaa viranomaispäätöstä. Mikäli asiakirjan julkisuus tai kuuluminen julkisuuslain piiriin olisi epäselvä, tytäryhteisön tulisi siirtää asia tytäryhteisössä määräysvaltaa käyttävän viranomaisen käsiteltäväksi. 

Sellaiset viranomaisen tytäryhteisön hallussa oleva asiakirjat, joita viranomaisella ei tytäryhteisössä käyttämänsä määräysvallan nojallakaan ole oikeutta saada, eivät kuuluisi julkisuuslain piiriin. Tällaisia voivat olla muualla lainsäädännössä salassa pidettäviksi säädetyt asiakirjat, joita tytäryhteisö ei voi luovuttaa edes omistajataholle rikkomatta salassapitovelvollisuuttaan. Tämän kaltaisten asiakirjojen osalta viranomaisen on hankittava riittävät tiedot voidakseen varmistua siitä, ettei sillä ole oikeutta saada asiakirjaa, ja tehtävä näiden tietojen pohjalta päätös asiakirjapyyntöön. Mikäli vain osa asiakirjasta sisältää mainittua tietoa, on asiakirja muulta osin julkisuuslain piirissä. 

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi viittaus, jonka mukaan lakia sovelletaan myös viranomaisten tytäryhteisöihin. 

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä, jossa määritellään, mitä lakia sovellettaessa tarkoitetaan viranomaisen tytäryhteisöllä.  

Pykälän 1 momentin mukaan lakia sovellettaessa viranomaisen tytäryhteisöllä tarkoitettaisiin yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä, säätiötä tai muuta yksityisoikeudellista oikeushenkilöä, jossa viranomainen käyttää määräysvaltaa kirjanpitolain (1336/1997) 5 §:n mukaisesti. Yksityisoikeudellisen yhteisön asema viranomaisen tytäryhteisönä kytketään siis kirjanpitolain konsernisuhteen määritelmään. Tyypillisiä viranomaisten tytäryhteisöjä olisivat näin siis esimerkiksi val-tionenemmistöiset osakeyhtiöt tai kuntalain (365/1995) 16 a §:n mukaiseen kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt ja muut yhteisöt. Viranomaisen tytäryhteisönä pidettäisiin lakia sovellettaessa myös sellaista yksityisoikeudellista yhteisöä, joka on konsernisuhteessa viranomaisen kanssa toisen tytäryhteisön tai toisten tytäryhteisöjen välityksellä. Myös säätiöt, joissa viranomainen käyttää kirjanpitolain 5 §:n mukaista määräysvaltaa, kuuluisivat lain soveltamisalan piiriin. 

Pykälän 2 momentissa rajattaisiin lain soveltamisalan ulkopuolelle sellaiset viranomaisten määräysvallassa olevat yhtiöt, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa (748/2012) tarkoitetulle säännellylle markkinalle. Käytännössä tämä tarkoittaisi valtioenemmistöisiä pörssiyhtiöitä. Julkisuuslain mukainen asiakirjajulkisuus olisi vaikeasti yhdistettävissä pörssin tiedottamista ja tietojen antamista sekä osakkaiden yhdenvertaisuutta koskevaan sääntelyyn. Tässä lakialoitteessa esitetty julkisuusmekanismi perustuisi määräysvaltaa käyttävän viranomaisen mahdollisuuteen saada pyydetyt tiedot ja asiakirjat niitä hallussaan pitävästä tytäryhteisöstä. Pörssiyhtiössä yhtiön mahdollisuus luovuttaa yhdelle, vaikkakin enemmistöasemassa olevalle, osakkaalle tietoja ja asiakirjoja on kuitenkin rajattu. 

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä, jossa säädetään lain soveltamisesta myös viranomaisen tytäryhteisön hallussa oleviin asiakirjoihin.  

Pykälän 1 momentin mukaan lakia sovellettaisiin sellaiseen viranomaisen tytäryhteisön hallussa olevaan asiakirjaan, joka on laadittu tai toimitettu tytäryhteisölle sen toimintaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa. Määritelmä vastaa pitkälti lain 5 §:ssä säädettyä viranomaisen asiakirjan määritelmää, ja sillä on tarkoitus sulkea pois julkisuuden piiristä sellaiset asiakirjat, joiden päätyminen tytäryhteisön haltuun on satunnaista tai ei liity sen varsinaiseen toimintaan. Momentin lisävaatimuksen mukaan asiakirjan tulisi olla sellainen, että tytäryhteisö voi lainsäädäntöön perustuvan salassapitovelvoitteen estämättä luovuttaa sen tytäryhteisössä määräysvaltaa käyttävälle viranomaiselle. Lakisääteiset salassapitovelvoitteet voivat estää tytäryhteisöä luovuttamasta joitain asiakirjoja viranomaiselle edes julkisuusharkintaa varten, jolloin ne eivät tulisi lain piiriin. Tällaisia asiakirjoja koskevaan pyyntöön olisi viranomaisen vastattava päätöksellä, jossa todetaan, ettei pyydettyjen asiakirjojen katsota olevan laissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja. Asiakirjapyynnön esittäjällä olisi mahdollisuus valittaa tulkinnasta.  

Asiakirja ei siis kuuluisi lain soveltamisalaan, mikäli sen luovuttaminen tytäryhteisössä määräysvaltaa käyttävälle viranomaiselle estyy pakottavan lainsäännöksen tai lain perusteella annetun alemman asteisen säännöksen vuoksi. Sen sijaan tytäryhteisön yksityisoikeudelliseen sopimukseen perustuva velvoittautuminen asiakirjan salassapitoon ei sulkisi asiakirjaa tämän lain soveltamisalan ulkopuolelle eikä rajoittaisi asiakirjan julkisuutta. Viranomaisen tytäryhteisöjen pitäisikin sopimustoiminnassaan huolehtia, etteivät ne solmi salassapitosopimuksia, jotka olisivat ristiriidassa tämän lain kanssa. 

Viranomaisten tytäryhteisöt ovat voineet tehdä erilaisia salassapitoa koskevia sopimuksia ennen tämän lain voimaantuloa. Näitä asiakirjoja luovuttamalla tytäryhteisö rikkoisi sopimusvelvoitteitaan. Tämän kaltaisia asiakirjoja koskien säädettäisiin lain siirtymäsäännöksessä, että asiakirjat, jotka tytäryhteisö on ennen lain voimaantuloa velvoittautunut sopimuksen nojalla pitämään salassa, eivät kuulu lain soveltamisalaan, niin kauan kuin kyseinen sopimus sitoo tytäryhteisöä.  

Pykälän 3 momentissa ehdotetaan lueteltavaksi erikseen tapauksia, joissa asiakirjaa ei ole pidettävä laissa tarkoitettuna viranomaisen asiakirjana eikä siihen sovellettaisi julkisuuslakia. Luettelo vastaa viiden ensimmäisen kohdan osalta 5 §:n vastaavaa luetteloa. Momentin 6 kohdan mukaan viranomaisen tytäryhteisön asiakirjana ei pidettäisi asiakirjaa, joka on laadittu tytäryhteisön palveluksessa olevien tai sen lukuun toimivien välisiä neuvotteluja, yhteydenpitoa tai muuta niihin rinnastuvaa tavanomaista sisäistä työskentelyä varten. Tämä kohta vastaa pitkälti voimassaolevan lain 5 §:n 4 momenttia. Koska yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt eivät pääsääntöisesti ole arkistolain piirissä, ei ehdotettuun kohtaan sisälly kuitenkaan 5 §:n 4 momentin kaltaista viittausta arkistolakiin. Rajauksella tarkoitetaan sulkea pois julkisuuden piiristä sellainen kirjeenvaihto, asiakirjat ja muistiot, jotka liittyvät sisäiseen työskentelyyn ja joiden merkitys julkisuuslain tavoitteiden kannalta on pieni. Viittauksella tavanomaiseen toimintaan tarkoitettaisiin, että sisältönsä puolesta laajempaa merkitystä omaavat asiakirjat, jotka viranomaisen asiakirjoina todennäköisesti olisivat arkistointivelvoitteen piirissä, eivät olisi rajauksen piirissä. 

Pykälän 3 momentin luetteloon ehdotetaan vielä lisättäväksi uusi 7 kohta, jonka mukaan tytäryhteisön asiakirjana ei pidettäisi sellaista asiakirjaa, jonka tytäryhteisöön palvelus- tai toimeksiantosuhteessa oleva on saanut haltuunsa sellaisen yksityisoikeudellisen yhteisön hallituksessa tai muussa toimielimessä toimiessaan, jossa tytäryhteisö tai viranomainen ei käytä määräysvaltaa. Tytäryhteisöllä voi esimerkiksi vähemmistöomistuksen tai yhteistyösuhteen kautta olla edustusta toisen yhtiön tai muun yksityisoikeudellisen yhteisön, kuten säätiön tai yhdistyksen, toimielimissä. Korkein hallinto-oikeus on oikeuskäytännössä (KHO 2016:117) katsonut, että viranomaisen edustajan toimiessa valtioenemmistöisen yhtiön nimitystoimikunnassa viranomaisen tehtäviin liittyvässä asiassa on hänelle nimitystoimikunnan jäsenenä luovutettua asiakirjaa pidettävä viranomaiselle toimitettuna ja täten julkisuuslain piiriin kuuluvana viranomaisen asiakirjana. Vastaavan tulkinnan soveltaminen viranomaisen tytäryhteisön toimintaan voisi käytännössä johtaa julkisuuslain alan vaikeasti ennakoitavaan laajenemiseen tarkoitettua laajemmaksi ja toisaalta aiheuttaa muissa tahoissa haluttomuutta hyväksyä viranomaisen tytäryhteisön edustajia toimielinten jäseniksi. Tämän vuoksi ehdotetaan selvyyden vuoksi rajattavaksi julkisuuslain soveltamista näiltä osin niin, että esimerkiksi yksityisen osakeyhtiön tai elinkeinopoliittisen yhdistyksen toimielimen asiakirjat eivät tulisi julkisuuslain piiriin sen perusteella, että tytäryhteisön edustaja on mukana toimielimen toiminnassa. 

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi viittauksia lain soveltamisesta viranomaisen tytäryhteisöön.  

Pykälän ensimmäiseen momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus pykälän soveltamisesta viranomaisen tytäryhteisölle toimitettuihin asiakirjoihin.  

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös siitä, että viranomaisen tytäryhteisölle toimitetut tarjoukset tai sopimusneuvotteluihin liittyvät asiakirjat tulevat julkisiksi, kun sopimus on tehty tai kun sopimusneuvottelut päättyvät. Tällä on tarkoitus suojata sopimusneuvotteluja niin, että toisen osapuolen tytäryhteisölle toimittamat tarjoukset ja vastaukset tytäryhteisön tarjouksiin eivät ole julkisia niin kauan kuin sopimusneuvotteluja käydään. Sopimusneuvottelut katsotaan päättyneiksi, kun osapuolia sitova sopimus on tehty. Mikäli sopimusneuvotteluissa tehdään osasopimus neuvotteluiden muuten jatkuessa, ovat tarkoitetut tytäryhteisölle toimitetut asiakirjat julkisia vain niiltä osin kuin ne koskevat jo tehtyä sopimusta eivätkä liity enää meneillään oleviin neuvotteluihin. Asiakirjat tulevat julkisiksi myös sopimusneuvottelujen päättyessä tuloksettomina. Neuvottelujen katsotaan päättyneen, kun viimeinen asiassa tehty sopimustarjous on hylätty tai siihen on jätetty tarjouksen voimassaoloaikana vastaamatta ja kun kumpikaan osapuoli ei tee enää uutta tarjousta ja olosuhteista on pääteltävissä, ettei osapuolilla ole enää tarkoitus jatkaa neuvotteluja.  

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 momentti, jolla tarkennetaan, että mitä pykälässä säädetään viranomaisen asiakirjan asianosaisjulkisuuteen, ei sovelleta viranomaisen tytäryhteisön asiakirjaan. Asianosaisjulkisuus liittyy viranomaistoimintaan ja asianosaisen oikeuteen vaikuttaa siihen ja saada asiastaan tietoa. Sen soveltamiselle viranomaisten tytäryhteisöihin ei ole samanlaista perustetta. Asianosaisen oikeudesta saada asiastaan tietoa yksityisoikeudellisen oikeushenkilön käyttäessä julkista valtaa on säädetty erikseen. 

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jolla tarkennetaan, ettei kyseistä pykälää sovelleta viranomaisen tytäryhteisön asiakirjaan.  

Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännökset asiakirjan pyytämisestä silloin, kun kyseessä on viranomaisen tytäryhteisön asiakirja. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin sekä pykälään lisättäisiin uudet 3 ja 4 momentti. 

Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös viranomaisen velvollisuudesta avustaa asiakirjojen löytämisessä ja yksilöimisessä myös silloin, kun tietopyyntö koskee viranomaisen tytäryhteisön asiakirjaa. Viranomaisen olisi siis toimittava aktiivisesti avustaakseen tietoa etsivää ja hankittava tarvittaessa tytäryhteisöltä tietoa sen hallussa olevista asiakirjoista tähän tarkoitukseen.  

Ehdotetun uuden 3 momentin mukaan tytäryhteisön asiakirjaa koskeva pyyntö osoitettaisiin tytäryhteisössä 4 a §:ssä tarkoitetuin tavoin määräysvaltaa käyttävälle viranomaiselle. Viranomaisen olisi pyynnön johdosta ryhdyttävä toimiin pyydetyn asiakirjan luovuttamiseksi pyynnön mukaisesti. Viranomainen voisi joko pyytää asiakirjan tytäryhteisöstä itselleen sen toimittamista varten tai pyytää tytäryhteisöä suoraan toimittamaan sen asiakirjapyynnön esittäjälle. Viranomaisen olisi käytettävä määräysvaltaansa tytäryhteisössä huolehtiakseen, että pyydetyt asiakirjat toimitetaan asianmukaisesti siltä osin kuin ne tämän lain nojalla ovat julkisia. Virkavastuu lain edellyttämän julkisuuden toteutumisesta olisi siis aina viranomaisella. 

Ehdotetun uuden 4 momentin mukaan asiakirjaa koskeva pyyntö voitaisiin osoittaa myös suoraan tytäryhteisölle. Tällöin tytäryhteisö voisi toimittaa pyydetyt asiakirjat. Momentin tarkoituksena olisi keventää menettelyä ja hallinnollista taakkaa silloin, kun kyse on selkeästi lain mukaan julkisista asiakirjoista. Tytäryhteisön tulisi asianmukaisesti selvittää, että pyydetyt asiakirjat eivät ole lainsäädännön nojalla salassa pidettäviä. Tytäryhteisöllä ei kuitenkaan olisi viranomaiselle kuuluvaa päätösvaltaa asiakirjajulkisuuden suhteen, eikä se voisi tehdä päätöstä, jolla asiakirja todetaan salassa pidettäväksi tai katsotaan, ettei se kuulu lain soveltamisalaan. Mikäli tytäryhteisö katsoisi, ettei se voi luovuttaa asiakirjoja pyynnön mukaisesti tai että asiakirjan julkisuus on epäselvä, tulisi tytäryhteisön siirtää pyyntö tytäryhteisössä määräysvaltaa käyttävän viranomaisen ratkaistavaksi. 

Luovuttaessaan asiakirjaa tytäryhteisölle osoitetun pyynnön johdosta olisi tytäryhteisön puolesta toimivan käytettävä asianmukaista harkintaa ja huolellisuutta. Luovuttaessaan asiakirjan vastoin laissa säädettyä salassapitomääräystä tytäryhteisön puolesta toimiva voisi syyllistyä rikoslain 38 luvun 1 ja 2 §:n mukaisiin salassapitorikokseen tai salassapitorikkomukseen. Rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaiseen virkasalaisuuden rikkomiseen voi syyllistyä vain virkamies, joten tähän rikokseen ei tytäryhteisön puolesta toimiva voi syyllistyä. Virheellinen toiminta voisi kuitenkin johtaa työoikeudellisiin seuraamuksiin silloinkin, kun se ei täytä suoraan rikoksen tunnusmerkistöä.  

Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi ty-täryhteisön asiakirjan luovuttamista koskeva viittaus. Tytäryhteisön asiakirjan antamisesta päättäisi se viranomainen, joka käyttää tytäryhteisössä suoraan tai toisten tytäryhteisöjen välityksellä valtaa. Tämä viranomainen ratkaisisi sille osoitetut tytäryhteisön asiakirjaa koskevat pyynnöt sekä sellaiset tytäryhteisölle osoitetut pyynnöt, jotka tytäryhteisö siirtää sen ratkaistavaksi. Poikkeuksena olisivat vain 13 §:n 4 momentin mukaiset tilanteet, joissa tytäryhteisö luovuttaa asiakirjan pyynnön mukaisesti. Näissä tilanteissa ei valituskelpoinen viranomaispäätös ole tarpeen, joten tytäryhteisö voisi luovuttaa asiakirjan ilman, että viranomaisen tarvitsee käsitellä asiaa. 

Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi määräys tytäryhteisön asiakirjan luovuttamisen määräajasta. Viranomaisen olisi huolehdittava, että tytäryhteisön asiakirja luovutetaan pyytäjälle viivytyksettä, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä. Ehdotettu määräaika on pidempi kuin julkisuuslain yleinen kahden viikon määräaika. Tätä voidaan perustella sillä, että asiakirjan saaminen tytäryhteisöstä ja julkisuusharkintaa varten tarvittavien tietojen hankkiminen voi viedä kauemmin kuin viranomaisen hallussa valmiiksi olevan asiakirjan kohdalla.  

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi neljäs momentti. Ehdotetun säännöksen mukaan viranomaisen olisi huolehdittava, että myös viranomaisen tytäryhteisöissä noudatetaan hyvää tiedonhallintatapaa, joka edistää mahdollisuutta saada pyydettäessä tietoa tytäryhteisön asiakirjoista. Pykälän 1 momenttia ei sellaisenaan sovellettaisi tytäryhteisöihin, mutta viranomaisella olisi määräysvaltansa kautta velvollisuus huolehtia, että tytäryhteisöissä on käytössä riittävät järjestelyt hyvän tiedonhallinnan takaamiseksi ja kansalaisten tiedonsaantioikeuden tehokkaaksi toteuttamiseksi.  

Pykälään otetaan määräyksiä, jotka täsmentävät maksujen määräytymistä ja perimistä silloin, kun kyse on viranomaisen tytäryhteisön asiakirjasta. Mitä pykälässä säädetään viranomaisen asiakirjan antamisesta perittävistä maksuista, sovelletaan erikseen tarkennettavin osin myös viranomaisen tytäryhteisön asiakirjan antamiseen.  

Kilpailuneutraliteetin säilyttämiseksi asiakirjapyynnöistä ei saisi muodostua ylimääräisiä kustannuksia viranomaisen tytäryhteisölle. Pyyntöjen hinnoittelu niiden aiheuttamien kustannusten mukaan voi myös hillitä ilmeisen turhia tai tarpeettoman laajoja asiakirjapyyntöjä. Tämän vuoksi pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi 1 momentista poikkeamista koskeva säännös, jonka perusteella viranomaisen tytäryhteisön asiakirjan toimittamisesta peritään tiedon hakemisesta aiheutuneita kustannuksia vastaava maksu silloinkin, kun kyse on 1 momentissa tarkoitetuista normaalisti maksuttomista tiedon antamisen tavoista. Maksu voidaan kuitenkin periä tällöin vain niiltä osin kuin kustannukset ovat aiheutuneet tytäryhteisölle. Tytäryhteisön asiakirjaa koskevista tietopyynnöistä viranomaiselle aiheutuneita kustannuksia ei voida periä tietopyynnön esittäjältä silloin, kun tieto toimitetaan 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. 

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi selventävä viittaus momentin soveltamisesta myös viranomaisen tytäryhteisöön. Tytäryhteisö voi periä tiedon antamisesta kopiona tai tulosteena maksun vastaavasti kuin viranomainen.  

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 7 momentti, jossa säädetään viranomaisen tytäryhteisön asiakirjaa koskevaan tietopyyntöön perustuvien maksujen perimisestä. Kun tietopyyntö osoitetaan tytäryhteisössä määräysvaltaa käyttävälle viranomaiselle, se perii tietopyyntöön perustuvan maksun. Vastaavasti tytäryhteisöllä on oikeus periä sille tiedon hakemisesta ja toimittamisesta aiheutuneita kuluja vastaava maksu viranomaiselta. Viranomaisen periessä maksua tietopyynnön esittäjältä sen tulee maksun määrässä huomioida sekä sille itselleen aiheutuneet suorat kustannukset että tytäryhteisölleen korvattavaksi tulevat kustannukset.  

Mikäli asiakirjaa koskeva tietopyyntö osoitetaan suoraan tytäryhteisölle ja tytäryhteisö toimittaa asiakirjan ilman viranomaisen päätöstä, perii tytäryhteisö asiakirjan antamisesta aiheutuvat maksut suoraan asiakirjapyynnön esittäjältä.