VALTIONEUVOSTON SELVITYS
Ehdotus
Valtioneuvosto on määrittänyt vuoden 2026 EU-ennakkovaikuttamisen painopisteet aiemmin eduskunnalle annetussa valtioneuvoston selvityksessä (E 101/2025 vp). Mainitussa selvityksessä määritettyjä ennakkovaikuttamisen painopisteitä ovat muun muassa puolustus ja rajaturvallisuus. Nyt annetussa selvityksessä on kyse puolustukseen ja rajaturvallisuuteen liittyvien ennakkovaikuttamiskantojen päivittämisestä. Lisäksi selvityksessä muodostetaan ennakkovaikuttamiskantoja tulevaan EU:n turvallisuusstrategiaan.
Valtioneuvoston kanta
Asiakokokonaisuudesta aiemmin asioissa E 101/2025 vp, E 33/2025 vp, E 35/2025 vp, EJ 6/2025 vp,E 2/2026 vp, E 73/2025 vp, U 74/2025 vp, E 58/2023 vp, E 35/2024 vp, E 16/2025 vp, E 39/2025 vp, E 77/2025 vp, E 31/2024 vp ja U 54/2025 vp muodostettuja kantoja täydennetään seuraavasti:
Puolustus
Suomi katsoo, että EU:n tulisi vahvistaa omaa puolustusvalmiuttaan ja toimintakykyään kriisitilanteissa. Suomelle on keskeistä edistää Euroopan omaa vastuunkantoa ja kyvykkyyttä sekä EU:ssa että Natossa. Suomelle lähtökohtana on vahva kansallinen puolustuskyky.
Suomi korostaa Euroopan puolustusteollisen pohjan kehittämisessä puolustusteollisen tuotannon entistä laajempaa maantieteellistä kattavuutta ja tuotantokapasiteetin lisäämiseen tähtääviä toimia.
Puolustusvalmiuden ja puolustusteollisen kapasiteetin kehittämisen ohella tulisi kiinnittää huomiota EU:n päätöksentekokykyyn kriisitilanteissa ja tämän harjoitteluun. Suomelle on keskeistä painottaa Suomen asemaa itäisen etulinjan maana ja siihen liittyviä uhkia myös harjoitustoiminnassa.
Suomi suhtautuu avoimesti mahdolliseen keskusteluun EU:n sotilasrakenteiden kehittämisestä nykyisen toimintaympäristön muutosten myötä. Suomi jatkaa aktiivista osallistumista suorituskykyjen kehittämistä koskevaan työhön eri kokonaisuuksissa. Tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti EU:n tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia.
Suomi pitää tarkoituksenmukaisena, että osana EU:n puolustusteollisuuden sisämarkkinoiden kehittämistä EU:n mahdollisuuksia edistää puolustustarvikkeiden vientiä kolmansiin maihin selvitettäisiin.Ennakkovaikuttamistyössä Suomi tunnistaa EU:n perussopimuksista seuraavat rajoitukset sille, että unionin talousarvioista rahoitettaisiin jäsenvaltioiden puolustustarvikehankintoja. Suomi edistää sitä, että EU-rahoitusta voitaisiin mahdollisimman laajasti hyödyntää kaksikäyttöhankintoihin. Ennakkovaikuttamistyössä Suomi tunnistaa Rajavartiolaitoksen EU-tasolla poikkeuksellisen kaksoisroolin ja edistää sen huomioimista tulevissa EU-aloitteissa.
Suomi pitää erityisen tärkeänä, että EU jatkaa vahvoja panostuksia puolustusteollisuuden ja kaksikäyttötuotteiden TKI-toimiin ja tuotantokapasiteetin nostoon.
Rajaturvallisuus
Suomella unionin itäisen laidan jäsenmaana on erityinen intressi painottaa vahvoja ulkorajoja. Tämän vuoksi on tärkeää, että unionissa jatketaan työtä laadukkaan ja kustannustehokkaan rajaturvallisuusjärjestelmän kehittämiseksi Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuusmallin mukaisesti. Suomelle on keskeistä, että itäisen laidan erityistarpeet huomioidaan.
Suomi kiinnittää huomiota siihen, että Venäjän hyökkäyssodan myötä muuttunut turvallisuusympäristö on muuttanut ja moninaistanut myös rajaturvallisuuden toimintaympäristöä paitsi kansallisesti myös unionitasolla.
Unionitason rajaturvallisuusyhteistyötä tulee kehittää siten, että uudet ja nousevat uhat ja niiden vaikutukset rajaturvallisuuteen huomioidaan oikea-aikaisesti. Rajaturvallisuusviranomaisilla tulee olla entistä parempi tilannekuva ja valmius toimivaltansa puitteissa ennakoida ja toimia erilaisissa hybridivaikuttamisen tilanteissa, kuten mm. muuttoliikeaseen käyttö, vihamielisten droonien tunnistaminen ja torjunta sekä merelliseen kriittiseen infrastruktuuriin liittyvät uhat. Unionissa tehtävillä toimilla ja mm EU-virastoilla (esim. Frontex ja Europol) on hybridiuhkiin vastaamisessa jäsenvaltioiden toimintakykyä kokonaisvaltaisesti tukeva rooli. Suomi pitää tärkeänä, että välineellistettyä maahantuloa torjutaan tehokkaasti koko EU:n ulkorajalla, erityisesti EU:n itäisellä maaulkorajalla. Hybridivaikuttamiskeinona käytettävään laajamittaiseen maahantuloon on vastattava torjumalla tulijat rajalla ja tehostamalla paluita kolmansiin maihin.
Suomi pitää tärkeänä, että jäsenmaiden lainvalvontaviranomaisten toimintaedellytyksiä merellisissä poikkeustilanteissa yhtenäistettäisiin ja tehostettaisiin. Tältä osin unionilla voisi olla tukeva rooli kansainvälisen merioikeuden ja merioikeusyleissopimuksen tulkintaan liittyvissä kysymyksissä.
On tärkeää, että tulevalla rahoituskehyskaudella sisäasioiden rahoitusta voitaisiin sen tavoitteiden puitteissa käyttää joustavasti ja kustannustehokkaasti viranomaisyhteistyön tukemiseen varmistaen toimintavalmiudet edelleen heikentyvässä uhkaympäristössä sekä kriisiaikoina. Etenkin Suomen itäisillä raja-alueilla turvallisuutta vahvistavat investoinnit tukevat myös alueellista elinvoimaa.
EU:n monivuotista rahoituskehystä koskeviin ehdotuksiin jo sisällytetyllä varautumisen periaatteella on myös nähtävissä turvallisuusvaikutusten lisäksi välillisiä elinvoimavaikutuksia.
Ennakkovaikuttaminen Euroopan unionin tulevaan turvallisuusstrategiaan
Suomen ennakkovaikuttamistyössä huomioidaan johdonmukaisuus kansallisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ajankohtaisselonteon päivittämisen kanssa, sillä merkittävä osa ajankohtaisselonteon sisällöstä kytkeytyy Suomen toimijuuteen Euroopan turvallisuuden vahvistamiseksi.
Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta. Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:n tulevaan turvallisuusstrategiaan. Suomi katsoo, että unionin sisäistä ja ulkoista turvallisuutta tulisi kehittää kokonaisvaltaisesti ja synergioita hyödyntäen. EU:n tulee vahvistaa kykyään vaikuttaa turvallisuusympäristöön myönteisesti. On tärkeää, että EU:lla olisi käytössään laaja ja tehokas keinovalikoima erityyppisten uhkien vähentämiseen ja torjumiseen.
Suomelle on keskeistä, että kansainvälinen järjestys pohjautuu sääntöihin, ei voimankäyttöön. Suomi vahvistaa monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää. Suomi pitää tärkeänä, että strategiassa tultaisiin huomioimaan keskeisesti Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset. Venäjä muodostaa pitkäkestoisen uhan EU:lle, sen jäsenvaltioille ja Natolle. Suomelle EU:n itäisen laidan etulinjamaana on tärkeää, että Venäjän pitkäkestoinen uhka säilyy EU:n strategisten linjausten lähtökohtana ja etenkin puolustusta ja ulkorajaturvallisuutta koskevien toimien perustana.
Vuonna 2025 annetut varautumisunionistrategia, sisäisen turvallisuuden strategia ja puolustuksen valkoinen kirja tulisi huomioida osana turvallisuusstrategiavalmistelua johdonmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi.
Turvallisuuden rakentamisessa tulee panostaa myös kumppanuus- ja liittolaissuhteiden tiivistämiseen. EU:n lähestymistavan tulee olla rakentava ja yhteistyölähtöinen.
Turvallisuusstrategiassa olisi tärkeää päivittää EU:n tavoitteita transatlanttisissa suhteissa, jotka ovat EU:lle tärkeät sekä talouden, turvallisuuden että puolustuksen kannalta.
Suomi katsoo, että EU:n tulisi vahvistaa kykyään vastata laaja-alaisesti kriisitilanteisiin tarvittaessa myös itsenäisesti. Suomi suhtautuu avoimesti tästä käytävään keskusteluun.
Suomi katsoo, että ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden rajapintojen huomioiminen on edellytys unionin turvallisuuden kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajapinnat ovat merkityksellisiä mm. unionin ulkorajaturvallisuuden parantamisessa, terrorismin ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa ja laittoman maahantulon torjunnassa sekä hybridiuhkiin vastaamisessa.
Suomi korostaa Ukrainan vahvan tuen jatkumisen merkitystä myös Euroopan turvallisuuden kannalta, sillä Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan on välitön vaikutus Euroopan turvallisuuteen.
Arktisen alueen turvallisuus vaikuttaa koko Euroopan turvallisuuteen ja se tulee integroida EU:n yhteiseen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ja muihin relevantteihin poliitikkoihin. Arktisena maana Suomelle on tärkeää, että tulevassa turvallisuusstrategiassa tunnustettaisiin arktiseen turvallisuuteen liittyvät erityiskysymykset ja kiinnitettäisiin huomiota laajaan turvallisuuteen ml. rajaturvallisuuteen.
Suomelle olisi olennaista, että strategiassa huomioitaisiin arktisen alueen merkityksen vahvistuminen ja siihen liittyvät jaetut turvallisuusintressit. EU:n toimilla tulisi edistää arktista politiikkaa osana tätä kokonaisuutta sekä kansallista, että Natossa tehtävää työtä täydentäen ja tukien.
Suomelle on tärkeää se, että turvallisuusstrategiassa huomioitaisiin ja määriteltäisiin kattavasti siviili- ja puolustusviranomaiset ja niiden rooli sekä yhteistyö turvallisuuden varmistamisessa niin normaaliaikoina kuin häiriö- ja poikkeustilanteissa.
Suomi tukee EU:n ja Naton kumppanuuksien syventämistä, täydentäen kansallisia sekä Naton toimia koskien pelotteen ja puolustuksen vahvistamista arktisella alueella. Suomi painottaa EU:n puolustusaloitteissa arktiseen toimintaympäristöön soveltuvien sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä, sotilaallisen liikkuvuuden vahvistamista arktisella alueella sekä tilannekuvan vahvistamista.
Suomi pitää tärkeänä, että tulevassa EU:n turvallisuusstrategiassa olisi kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa huomioidaan EU:n strateginen kilpailukyky, ml. haitallisista riippuvuuksista irrottautuminen, kattavien kauppa- ja teknologiakumppanuuksien syventäminen, taloudellisen turvallisuuden vahvistaminen ja kriittisten raaka-aineiden saatavuus.
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Yleistä
Suomen ennakkovaikuttamisen painopisteiksi EU:ssa on vuodelle 2026 aiemmin määritelty puolustus ja rajaturvallisuus, Ukrainan tukeminen sekä strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen (E 101/2025 vp). Käsiteltävänä olevassa valtioneuvoston selvityksessä on kyse puolustukseen ja rajaturvallisuuteen liittyvien ennakkovaikuttamiskantojen päivittämisestä. Lisäksi E-kirjeessä muodostetaan ennakkovaikuttamiskantoja EU:n turvallisuusstrategiaan, joka on määrä antaa kesällä 2026 ja jolla on tarkoitus vastata viimeaikaisiin geostrategisiin ja geopoliittisiin muutoksiin. Hallintovaliokunta keskittyy toimialansa huomioon ottaen rajaturvallisuuteen ja turvallisuusstrategiaan liittyviin näkökohtiin.
Valtioneuvoston selvitys liittyy useisiin aiemmin annettuihin U-kirjelmiin ja E-kirjeisiin. Hallintovaliokunta on antanut asiakokonaisuuteen liittyen aiemmin lausunnon esimerkiksi EU:n varautumisunionistrategiasta (HaVL 13/2025 vp), EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (HaVL 10/2024 vp ja HaVL 27/2025 vp), Suomen EU-avaintavoitteista (HaVL 6/2024 vp), Schengen-alueen kehittämisestä (HaVL 12/2024 vp) ja eurooppalaisen raja- ja merivartioston kehittämisestä (HaVL 22/2025 vp). Lisäksi valiokunta on käsitellyt komission tiedonantoa muuttoliikkeen käyttämiseen aseena liittyvien hybridiuhkien torjumisesta ja turvallisuuden vahvistamisesta EU:n ulkorajoilla (E 16/2025 vp) mietinnössään HaVM 14/2025 vp — HE 18/2025 vp, jossa on kysymys väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain voimassaoloajan jatkamisesta. Valiokunta viittaa näihin aiempiin kannanottoihinsa.
Rajaturvallisuus
Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on erityisesti Venäjän hyökkäyssodan vuoksi muuttunut perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. Turvallisuusympäristön muutokset ovat olleet nopeita ja ne ovat yhä vaikeammin ennakoitavia. Valiokunta toteaa, että muutosta parempaan ei ole lähitulevaisuudessa odotettavissa.
EU:n toimintaa ja lainsäädäntöä on tarpeen kehittää vastaamaan turvallisuusympäristön muutosta. Valiokunta pitää tärkeänä, että vahvojen ulkorajojen merkitystä painotetaan ja Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden kehittämistä jatketaan.
Viranomaisten tilannekuvaa ja valmiutta toimia erilaisissa hybridivaikuttamisen tilanteissa on syytä parantaa. Tällaisia ovat muun muassa välineellistetyn maahantulon käyttämiseen hybridivaikuttamisessa, vihamielisten droonien havaitsemiseen, tunnistamiseen ja torjuntaan sekä merelliseen kriittiseen infrastruktuuriin liittyviin uhkiin vastaamiseen liittyvät tilanteet. EU:n erillisvirastoilla, etenkin Frontexilla ja Europolilla, on tärkeä jäsenvaltioiden toimintakykyä kokonaisvaltaisesti tukeva rooli hybridiuhkiin vastaamisessa.
Hallintovaliokunta korostaa, että välineellistettyä maahantuloa tulee torjua tehokkaasti kaikilla EU:n ulkorajoilla, erityisesti EU:n itäisellä maaulkorajalla. Rajaturvallisuusjärjestelmän tulee jatkossakin perustua jäsenvaltioiden ensisijaiseen vastuuseen, mutta unionin tuella on vahvistettava erityisesti ulkorajavaltioiden kykyä rajojen turvaamisessa ja laittoman muuttoliikkeen torjunnassa unionin yhteisillä ulkorajoilla. Hybridivaikuttamisen keinona käytettävään laajamittaiseen maahantuloon on vastattava torjumalla tulijat rajalla ja tehostamalla paluita kolmansiin maihin. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että kaikilla EU:n jäsenvaltioilla on mahdollisimman realistinen käsitys välineellistetyn maahantulon käyttämisestä hybridivaikuttamisessa.
Valiokunta pitää perusteltuna, että lainvalvontaviranomaisten toimintaedellytyksiä merellisissä poikkeustilanteissa yhtenäistetään ja tehostetaan. EU:n nykyistä vahvempaa roolia jäsenvaltioiden tukena kansainvälisen merioikeuden ja merioikeusyleissopimuksen tulkintaan liittyvissä kysymyksissä ja niitä kehitettäessä on myös syytä arvioida.
Rahoitus
Hallintovaliokunta katsoo, että rahoituksen käyttö tulee suunnitella joustavasti ja siten, että se tukee Suomen erityisasemaa itäisenä ulkorajavaltiona ja varmistaa tavoitteiden tehokkaan toimeenpanon. On tärkeää, että tulevalla rahoituskehyskaudella unionin rahoitusta voitaisiin käyttää joustavasti ja kustannustehokkaasti viranomaisyhteistyön tukemiseen varmistaen toimintavalmius kaikissa turvallisuustilanteissa.
Valiokunta on aiemmissa lausunnoissaan korostanut nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa etenkin itäisen ja pohjoisen Suomen merkitystä koko Euroopan turvallisuudelle. Valiokunta näkee, että itärajan sulkeutumisen vaikutuksiin tulisi ohjata myös erillistä EU-tukea. Suomen itäraja on paitsi EU:n ulkoraja, myös Naton pisin maaraja Venäjän kanssa (1 343,6 km).
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rajaturvallisuuden kehittämiseen voidaan sisäisen turvallisuuden rahoituksen lisäksi hyödyntää laajasti muitakin EU-rahoituslähteitä. Esimerkiksi Verkkojen Eurooppa -välineessä on kriittiseen liikenneinfrastruktuuriin ja sotilaallisen liikkuvuuteen liittyviä kokonaisuuksia. EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevissa ehdotuksissa on jo sisäänrakennettuna varautumisen periaate, jota voidaan hyödyntää rahoitusvälineiden kautta myös rajaturvallisuuden kehittämisessä.
EU:n perussopimukset rajoittavat unionin talousarviosta rahoitettavia jäsenvaltioiden puolustustarvikehankintoja. Tämän vuoksi EU-rahoitusta tulee mahdollisimman laajasti hyödyntää kaksikäyttöhankintoihin, mikä tarkoittaa sitä, että rajaturvallisuuteen, varautumiseen ja sisäiseen turvallisuuteen hankittavan kaluston on osiltaan oltava suorituskykyistä, käyttökelpoista ja toimintakykyisten tahojen käytettävissä kaikissa turvallisuustilanteissa, myös eriasteisten kriisien aikana.
Valiokunta toteaa, että ulkorajavalvonnan hankkeiden rahoitus tukee etenkin Suomen itäisillä raja-alueilla välillisesti myös alueellista elinvoimaa.
Turvallisuusstrategia
Hallintovaliokunta pitää perusteltuna, että ennen tarkempien kantojen muodostamista selvitetään turvallisuusstrategian tarve ja se, mitä turvallisuuden osa-alueita se kattaa. Lisäksi on tärkeää, että Suomen ennakkovaikuttamistyössä otetaan huomioon johdonmukaisuus ulko- ja turvallisuuspoliittisen ajankohtaisselonteon päivittämisen kanssa. Arktinen turvallisuus on tärkeä osa turvallisuuden kokonaisuutta.
Turvallisuusstrategian valmistelussa on syytä ottaa huomioon muut sisäiseen turvallisuuteen, varautumiseen ja yhdennettyyn rajaturvallisuuteen liittyvät strategiat sekä muiden politiikkalohkojen strategiset suunnitelmat, jotta strategiat ovat keskenään johdonmukaisia. Strategiatyössä on huomioitava kattavasti siviili-, lainvalvonta- ja puolustusviranomaiset ja niiden rooli sekä yhteistyö turvallisuuden varmistamisessa kaikissa turvallisuusolosuhteissa. Varautumisen periaate (preparedness-by-design) on kannatettava.
Hallintovaliokunta katsoo tässäkin yhteydessä, että turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä on tarkasteltava laajana kokonaisuutena, jotta turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja ilmiöt sekä niiden väliset yhteydet voidaan mahdollisimman tehokkaasti havaita. Selvää jakoa ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välillä ei voida enää tehdä. Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden rajapinnat ovat merkityksellisiä muun muassa unionin ulkorajojen turvallisuuden parantamisessa, terrorismin, kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden ja laittoman maahantulon torjunnassa sekä hybridiuhkiin vastaamisessa.