Yleistä
Vuoden 2018 talousarvioesityksessä oikeusministeriön hallinnonalan määrärahat ovat noin 941 miljoonaa euroa, missä on lisäystä 24 miljoonaa euroa kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei oteta huomioon, hallinnonalan määrärahataso on 13 miljoonaa euroa pienempi kuin kuluvana vuonna. Oikeusministeriön mukaan vähennys johtuu mm. ICT-hankkeisiin tarkoitetun lisärahoituksen vähenemisestä, WinCapita-kokonaisuuteen liittyvien korvausten maksatusten arvioidusta siirtymisestä pääasiassa vuodelle 2019 sekä säästöjen kasvusta.
Lakivaliokunta katsoo, että esitykseen sisältyy oikeusministeriön hallinnonalan kannalta useita myönteisiä määrärahoja. Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden oikeusturvan osalta ehdotetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle ja hallinto-oikeuksille yhteensä noin 2,5 miljoonan euron lisäystä. Tärkeitä ovat myös rikosseuraamuslaitokselle toimintakyvyn turvaamiseen ja vankilaverkoston ylläpitoon ehdotettu 5,1 miljoonan euron lisäys sekä tuomioistuimille aineistopankkihankkeen (AIPA) istuntosali-infraan osoitettu 1 miljoonan euron lisäys. Tärkeä on myös oikeusavulle ehdotettu kertaluonteinen 4 miljoonan euron lisäys talous- ja velkaneuvonnan toiminnan ja sähköisten palveluiden kehittämiseen, jolla valmistellaan talous- ja velkaneuvonnan tehtävien siirtoa oikeusaputoimistoihin vuoden 2019 alusta. Myönteisiä ovat myös rikosseuraamuslaitokselle väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ääriliikkeiden ennaltaehkäisyyn (0,368 milj.), syyttäjälaitokselle terrorismirikosten torjumiseen ja rikosvastuun toteuttamiseen (0,4 milj.), sekä oikeusministeriölle lainvalmistelun vahvistamiseen (0,16 milj.) osoitetut määrärahojen lisäykset. Valiokunta pitää tärkeänä myös saamelaiskäräjien toiminnan turvaamiseen ehdotettua määrärahan lisäystä (0,13 milj.). Valiokunta katsoo, että saamelaiskäräjien resursseihin tulee kiinnittää huomiota myös jatkossa niin, että saamelaiskäräjät kykenee suoriutumaan asianmukaisesti sille kuuluvista tehtävistä.
Oikeusministeriön arvion mukaan oikeusministeriön hallinnonalan kuluvan ja myös ensi vuoden taloudellinen tilanne on turvattu. Lakivaliokunta kuitenkin katsoo, että erityisesti tuomioistuinten perusrahoitukseen ja syyttäjälaitoksen määrärahoihin liittyy ongelmia. Näitä sekä oikeusrekisterikeskuksen määrärahoja ja yhdenvertaisuusvaltuutetun resursseja käsitellään tarkemmin jäljempänä.
Esityksessä ei nosteta esiin erityisesti harmaan talouden torjuntaan osoitettuja määrärahoja. Tämä ei kuitenkaan sinällään merkitse sitä, etteikö harmaan talouden torjuntaan olisi osoitettu resursseja. Syyttäjälaitokselle on vuoden 2016 talousarvioon tehty 3,3 miljoonan euron pysyvä tasokorotus, joka on vastannut vuoden 2015 talousarviossa harmaan talouden torjuntaan osoitettua lisämäärärahaa. Myös ulosottolaitokselle on vuoden 2016 talousarvion käsittelyn yhteydessä osoitettu 1,3 miljoonan euron lisämääräraha. Saadun selvityksen mukaan kyseinen rahoitus jatkuu vuoteen 2019 asti.
Tuomioistuinlaitos
Muiden tuomioistuinten määrärahat vähenevät talousarvioesityksessä kuluvaan vuoteen verrattuna noin kahdella miljoonalla eurolla (kilpailukykysäästöt ja investointimenot eliminoituna). Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että tuomioistuinten perusrahoitus on edelleen liian kireä. Tämä koskee myös hallintotuomioistuimia, vaikka hallintotuomioistuimiin on esitetty voimavaroja turvapaikkaa koskevien asioiden käsittelyyn.
Valiokunta on erityisen huolissaan siitä, että yleisten tuomioistuinten määrärahatilanne heikkenee entisestään. Saadun selvityksen mukaan ruuhkaisten tuomioistuinten tilanne ei ole muuttunut. Esimerkiksi Helsingin käräjäoikeuden tilanne on vaikea suuren asiamäärän ja poikkeuksellisen laajojen ja vaativien asioiden vuoksi. Eduskunta on viime vuosina lisännyt ruuhkautuneille tuomioistuimille erityisiä lisämäärärahoja. Viimeksi eduskunta on osoittanut ruuhkautuneimmille tuomioistuimille 1,5 miljoonan euron lisärahoituksen vuodelle 2016, mutta tämä lisämääräraha ei ole jatkunut myöhemmissä talousarvioissa. Talousarvioesityksessä tuomioistuinten määrärahavähennyksissä suurempi euromäärä kohdistuu yleisiin tuomioistuimiin kuin hallintotuomioistuimiin. Tämä johtuu ennen muuta siitä, että yleiset tuomioistuimet ovat suurempi kokonaisuus, ja siitä, että säästötekijät painottuvat yleisiin tuomioistuimiin. Merkittävin yksittäinen tekijä on sakkomenettelyn käyttöalan laajentamista koskeva säästö 1,75 milj. euroa, jota vastaavat kustannussäästöt toteutuvat vasta vuodesta 2019 lukien. Sakkomenettelyn käyttöalan laajentamista koskevan esityksen (HE 103/2017 vp) mukaan uudistuksen on määrä tulla voimaan vasta vuoden 2019 aikana.
Lakivaliokunta toteaa, että se on viimeisten vuosien aikana toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota tuomioistuinten perusrahoituksen kireään tilaan (ks. mm. LaVL 7/2017 vp, LaVL 7/2016 vp, LaVL 6/2015 vp, LaVL 6/2013 vp, LaVL 5/2012 vp, LaVL 18/2011 vp, LaVL 17/2011 vp, LaVL 13/2010 vp ja LaVL 6/2010 vp). Lakivaliokunta on erittäin huolissaan siitä, että perusrahoituksen tilaa ei ole korjattu. Vaikka tuomioistuimille on viime vuosina myönnetty erityisiä lisämäärärahoja, ne eivät ole korjanneet perusrahoituksen tilaa. Perusrahoituksesta huolehtiminen on tärkeää, jotta tuomioistuimet kykenevät asianmukaisesti täyttämään perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden vaatimukset. Viime kädessä riittämättömät resurssit heijastuvat oikeudenkäyntien kestoon ja laatuun sekä oikeusturvan saatavuuteen. Lakivaliokunta painottaa oikeudenhoidon tärkeyttä ja korostaa, että tuomioistuinlaitos kuuluu valtion ydintoimintoihin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että tuomioistuinten voimavaroista huolehditaan myös taloudellisesti niukkoina aikoina.
Valiokunta toistaa aiemmin usein esittämänsä huolen myös tuomioistuinten määräaikaisista virkasuhteista, joiden taustalla on riippuvaisuus määräaikaisesta rahoituksesta (ks. LaVL 7/2017 vp, LaVL 7/2016 vp, LaVL 6/2015 vp, LaVL 17/2014 vp, LaVL 12/2013 vp, LaVL 6/2013 vp). Niin henkilöstön ja tuomioistuinten toimintakyvyn kuin myös tuomareiden perustuslaillisen aseman kannalta kestävintä ja perustelluinta on huolehtia siitä, että tuomioistuinten perusrahoitus on riittävällä tasolla ja tuomarin virat vakinaisia.
Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta pitää tärkeänä, että tuomioistuimien perusrahoituksesta huolehditaan sekä kiinnittää vakavaa huomiota ruuhkautuneiden tuomioistuimien tilanteeseen. Valiokunta huomauttaa, että tuomioistuinten rahoitushaasteita voitaisiin osin helpottaa kanavoimalla tuomioistuinmaksut tuomioistuimille.
Syyttäjälaitos
Syyttäjälaitoksen vuoden 2018 määrärahaksi esitetään 44,205 miljoonaa euroa, joka on noin 540 000 euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Kilpailukykysäästöt eliminoituna varsinainen vähennys on noin 400 000 euroa. Määräraha sisältää 400 000 euron lisäpanostuksen terrorismin torjuntaan ja rikosvastuun toteuttamiseen. Kyseinen panostus ei siten ole syyttäjälaitokselle lisäystä, vaan joudutaan toteuttamaan uudelleen kohdentamisilla.
Lakivaliokunta on huolissaan syyttäjälaitoksen perusrahoituksen tilasta. Saadun selvityksen mukaan vuodelle 2018 esitetyllä määrärahalla syyttäjälaitos arvioi pääsevänsä enintään välttävään tulokseen. Erityisesti pitkään (yli vuoden) syyteharkinnassa olleiden asioiden määrä on noussut noin 300 asiaan. Pitkään syyteharkintaan liittyy oikeusturvariskejä. Saadun selvityksen mukaan nykyisillä resursseilla ei vaikuta realistiselta saada määrää pienemmäksi. Tulevien vuosien kehykset ovat edelleen pienenemässä. Vaativat asiat edellyttävät kuitenkin jatkuvasti suurempaa työpanosta juttujen koon kasvaessa ja niiden oikeudellisen luonteen monimutkaistuessa. Valiokunta painottaa, että syyttäjälaitoksen toimintaedellytykset on turvattava.
Talousarvioesityksessä on kiinnitetty erityistä huomiota sisäiseen turvallisuuteen. Valiokunta korostaa syyttäjälaitoksen rahoituksen riittävyyden merkitystä myös viranomaisketjun toimivuuden kannalta. Kaikilla oikeusprosessissa ja laajemminkin oikeudenhoidossa toimivilla eri viranomaisilla tulee olla asianmukaiset ja riittävät sekä tasapainoisesti jaetut resurssit, jottei asioiden käsittelyyn muodostu poikkeavien resurssien vuoksi "pullonkauloja".
Oikeusrekisterikeskus
Oikeusrekisterikeskus on viime vuosina kärsinyt rahoitusvajeesta lakisääteisten tehtävien hoitoon tarvitsemiensa tietojärjestelmien rahoituksessa, ja sen taloudellinen tilanne on ollut kriittinen. Lakivaliokunta on kiinnittänyt asiaan huomiota aiemmissa lausunnoissaan (ks. LaVL 15/2016 vp ja LaVL 7/2017 vp.).
Saadun selvityksen mukaan oikeusrekisterikeskuksen rahoitustilanteeseen on saatu parannusta, mutta oikeusrekisterikeskuksen tilanne on kuitenkin edelleen haasteellinen. Oikeusrekisterikeskuksen toiminnan auditointi on saatu valmiiksi kuluvan vuoden keväällä. Oikeusrekisterikeskukselta saadun selvityksen mukaan vuotuisen lisämäärärahan tarve on kuitenkin edelleen 400 000 euroa.
Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan parhaillaan selvitetään yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa toimenpiteitä Oikeusrekisterikeskuksen talouden vakauttamiseksi ja tietojärjestelmien kunnossapitämiseksi. Edellä todetun valossa lakivaliokunta pitää välttämättömänä, että Oikeusrekisterikeskuksen taloudelliseen tilanteeseen löydetään kestävä ratkaisu.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtäviin kuuluu muun muassa ulkomaalaislain (301/2004) 152 b §:n mukaisesti valvoa maasta poistamisen täytäntöönpanoa sen kaikissa vaiheissa. Tehtävä perustuu direktiiviin (2008/115/EY). Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolta saadun selvityksen mukaan direktiivin taustalla on huoli perusoikeusloukkauksista ja kokemukset jopa kuolemantapauksista maasta poistamisen yhteydessä.
Saadun selvityksen mukaan yhdenvertaisuusvaltuutettu on vuonna 2017 pystynyt osallistumaan vain 24 palautukseen. Samaan aikaan poliisi on toteuttanut noin 400 saatettua palautusta. Palautusten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa, mutta määrän odotetaan edelleen kasvavan voimakkaasti ensi vuonna. Tästä huolimatta maasta poistamisen valvontaan osoitetut resurssit vähenevät. Valtuutettu on vuonna 2017 toteuttanut valvontaa kolmen henkilötyövuoden verran. Kahden valvojan rahoitus on kuitenkin saatu 31.6.2018 päättyvän EU-hankkeen kautta. Vuosina 2017 ja 2018 on käytössä myös määräaikainen 100 000 euron määräraha. Saadun selvityksen mukaan Euroopan rajaturvallisuusvirasto Frontex edellyttää, että valvoja on mukana palautuksen kaikissa vaiheissa (ns. Frontex-lennot). Frontex ei myöskään korvaa Suomelle niiden palautuslentojen kustannuksia, joilla ei ole mukana valvojaa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolta saadun selvityksen mukaan vuodelle 2018 esitetyillä määrärahoilla on olemassa riski, että valvontaa ei pystytä suorittamaan kaikilla tarvittavilla palautuslennoilla, mikä johtaa siihen, että Frontex ei maksa lentojen kustannuksia.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulta saadun selvityksen mukaan valvontatehtävään osoitettu 100 000 euron määräraha tulisi vakinaistaa valvontatehtävän hoitamiseksi. Lisäksi valvontaan tulisi vuodelle 2018 osoittaa 300 000 euron lisärahoitus kasvaneen palautettavien määrän vuoksi.
Lakivaliokunta pitää saamansa selvityksen perusteella erittäin tärkeänä, että yhdenvertaisuusvaltuutetun lakisääteiselle tehtävälle osoitetaan riittävä vakituinen määräraha. Valiokunta pitää perusteltuna myös määräaikaista lisärahoitusta palautettavien määrän vuoksi.
Rikosseuraamuslaitos
Pelson vankilan huono kunto on ollut lakivaliokunnassa esillä useiden vuosien ajan, ja valiokunta on kiinnittänyt huomiota vankilan peruskorjaus- ja sittemmin uudisrakennustarpeisiin useissa lausunnoissaan (ks. LaVL 7/2017 vp, LaVL 15/2016 vp, LaVL 7/2016 vp ja LaVL 6/2015 vp).
Oikeusministeriö on 18.5.2017 antanut Rikosseuraamuslaitokselle toimeksiannon tehdä selvitys Pohjois-Suomen suljettujen vankipaikkojen toteuttamisesta siten, että kehysesitys ehditään valmistella seuraavaan julkisen talouden suunnitelmaan (ks. LaVL 7/2017 vp). Valiokunta viittaa vuoden 2017 talousarviosta antamaansa lausuntoon (LaVL 15/2016 vp) ja edellyttää, että Pelson uuden vankilan investointitarpeiden rahoitus sisällytetään vuoden 2019 valtion talouden kehyksiin. Valiokunta pitää tärkeänä myös, että vuoden 2018 talousarvioon sisällytetään tarvittavat määrärahat uudisrakentamisen suunnitteluun.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tulevaisuudessa rikosseuraamuslaitoksen toimialan erityisenä haasteena on vankilaverkoston huono kunto ja tähän kohdistuu jatkossa merkittäviä kustannuspaineita. Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että tähän varaudutaan. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että tarvittavat vankilaverkoston kunnon parantamiseen tähtäävät uudisrakennukset ja peruskorjaukset valmistuvat ajoissa ja niihin varataan tarvittava rahoitus siten, että yhden kohteen parannus ei heikennä muiden kohteiden asemaa.