Harmaa talous

Talousrikollisuuden ja harmaan talouden tehokkaalla torjunnalla voidaan saada merkittäviä valtiontaloudellisia hyötyjä. Panostukset harmaan talouden torjuntaan ovat valitettavasti jääneet riittämättömiksi myös käsiteltävänä olevassa talousarvioesityksessä. Näiltä osin esitystä olisi käsityksemme mukaan perusteltua korjata koskien syyttäjälaitoksen, muiden tuomioistuinten ja ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenoja. 

Harmaan talouden torjuntatyö on syyttäjälaitoksessa ollut tuloksellista. Talousrikossyyttäjien ajamissa harmaan talouden rikosjutuissa valtiolle konfiskoitu rikoshyöty on ollut viime vuosina noin sata miljoonaa euroa vuodessa, mikä tekee panos-tuotossuhteesta valtiontalouden kannalta erittäin hyvän. Käytännössä kyse on törkeistä vero-, velallisen- ja kirjanpitorikoksista, joissa talousrikostutkinnan tehokkuus riippuu olennaisesti siitä, missä määrin syyttäjälaitos kykenee hoitamaan käsiteltäväksi valmistuvia juttuja. Lisärahoitus syyttäjälaitokselle harmaan talouden torjuntaan vahvistaisi rikosvastuun toteutumista ja toisi myös lisätuloja valtiolle konfiskoitavan rikoshyödyn muodossa. Käsityksemme mukaan syyttäjälaitoksen toimintamenoihin momentille 25.30.01 tulisi esittää 2 100 000 euron lisäystä talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan. 

Talousrikosten käsittely vaatii resursseja myös tuomioistuimissa. Tuomioistuinten ruuhkautuminen ja käsittelyaikojen pidentyminen on tunnustettu ongelma. Suuri osa tuomioistuimia ruuhkauttavista hyvin pitkistä ja laajoista oikeudenkäynneistä koskee juuri laajoja talousrikoskokonaisuuksia. Näillä perusteilla pidämme perusteltuna, että muiden tuomioistuinten toimintamenoihin momentille 25.10.03 osoitettaisiin 3 100 000 euron lisämääräraha. 

Myös ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan tehokas ja riittävästi resursoitu toiminta ennaltaehkäisee osaltaan talousrikollisuutta ja harmaata taloutta. Pidämme perusteltuna, että ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenoihin momentille 25.20.01 osoitettaisiin 2 000 000 euron lisämääräraha. 

Lakivaliokunta on ansiokkaasti nostanut lausunnossaan esille oikeus- ja syyttäjälaitoksen kannalta tärkeitä kehittämiskohteita. Lakivaliokunta on erittäin huolissaan siitä, että tuomioistuinlaitoksen perusrahoituksen tilaa ei ole useista vuosien aikana annetuista huomautuksista huolimatta korjattu. Valiokunta painottaa oikeudenhoidon tärkeyttä ja korostaa, että tuomioistuinlaitos kuuluu valtion ydintoimintoihin. Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että tuomioistuimien perusrahoituksesta huolehditaan sekä kiinnittää vakavaa huomiota ruuhkautuneiden tuomioistuimien tilanteeseen. 

Samoin lakivaliokunta on huolissaan syyttäjälaitoksen perusrahoituksen tilasta. Saadun selvityksen mukaan vuodelle 2018 esitetyllä määrärahalla syyttäjälaitos arvioi pääsevänsä enintään välttävään tulokseen. Erityisesti pitkään (yli vuoden) syyteharkinnassa olleiden asioiden määrä on noussut noin 300 asiaan. 

Valiokunta ottaa onneksi lausunnossaan kantaa myös Pelson vankilan tilanteeseen ja edellyttää, että Pelson uuden vankilan suunnitteluun osoitetaan tarvittavat määrärahat vuoden 2018 talousarvioon ja että rakentamisen rahoitus sisällytetään vuoden 2019 valtiontalouden kehyksiin. Tämä on erittäin tärkeää, sillä vankilan peruskorjaus/uudisrakentaminen on ollut valiokunnassa esillä useiden vuosien ajan ja lausunnossa viitataankin lakivaliokunnan aikaisempaan lausuntoon. 

Valiokunnan lausunnossa todetaan harmaan talouden määrärahoista, että talousarvioesityksessä ei nosteta esiin erityisesti harmaan talouden torjuntaan osoitettuja määrärahoja. Tämä ei kuitenkaan sinällään merkitse sitä, etteikö harmaan talouden torjuntaan olisi osoitettu resursseja. Syyttäjälaitokselle on vuoden 2016 talousarvioon tehty 3,3 miljoonan euron pysyvä tasokorotus, joka on vastannut vuoden 2015 talousarviossa harmaan talouden torjuntaan osoitettua lisämäärärahaa. Myös ulosottolaitokselle on vuoden 2016 talousarvion käsittelyn yhteydessä osoitettu 1,3 miljoonan euron lisämääräraha. Saadun selvityksen mukaan kyseinen rahoitus jatkuu vuoteen 2019 asti. 

Talousrikollisuuden ja harmaan talouden tehokkaalla torjunnalla on ennaltaehkäisevä merkitys. Torjuntatoimiin laitetut määrärahat ovat palautuneet veronkorotuksina ja rikoshyödyn palautuksina moninkertaisesti valtiolle ja vahinkoa kärsineille. 

Yhdyn muilta osin valiokunnan lausuntoon, mutta koska ei tuomioistuinlaitosten toimintaan eikä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan ole ensi vuoden talousarviossa varattu riittäviä määrärahoja, ehdotan lisämäärärahoja syyttäjä- ja tuomioistuinlaitoksille (1 milj. euroa + 8,7 milj.euroa).  

Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunta muodostavat merkittävän osan konkurssiasiamiehen toiminnasta. Velallisen tilien ja toiminnan tarkastaminen ja julkisselvitykseen siirtyminen ovat osoittautuneet toimiviksi tavoiksi selvittää konkursseihin liittyviä taloudellisia väärinkäytöksiä ja muita epäselvyyksiä. Konkurssiasiamies tekee myös aktiivista yhteistyötä muiden talousrikos- ja harmaan talouden torjuntaan osallistuvien viranomaisten kanssa. Julkisselvitystä voidaan pitää yhteiskunnan kannalta taloudellisesti kannattavana toimintana, sillä päättyneistä julkisselvityspesistä valtiolle perityt kustannukset ja velkojille maksetut jako-osuudet ylittävät valtion varoista maksettujen julkisselvityskustannusten määrän. 

Tämän perusteella ehdotan määrärahan lisäystä maksuhäiriöiden torjuntaan, ulosottoon ja konkurssivalvontaan (3,8 milj euroa). 

Valtionhallinnon tulee tehostaa toimintaansa digitalisaatiota hyödyntäen. Eduskuntaryhmistä lähes jokainen on puhunut niin sanotun digiloikan hyödyistä ja sen tuomista kustannussäästöistä. Kuitenkaan ei voida sanoa, että julkinen hallinto olisi täysimääräisesti ottanut näitä mahdollisuuksia käyttöön, vaikka julkishallinto vaatii toimia muilta. 

Digitalisaatio säästää kuluja, mutta se on myös toiminnan kannalta tärkeää. Tehokkuus on työntekijän ja ennen kaikkea palveluiden käyttäjän etu. Ministeriöiden hallintojen pitää olla suunnannäyttäjiä tässä kehityksessä aikana, jolloin koko yhteiskunnalta tarvitaan tehokkuutta mutta myös kulumalttia. 

Perussuomalaiset ovat vakuuttuneita siitä, että ministeriöiden digiloikalla saadaan aikaan viiden prosentin säästöt hallinnon kuluista.  

Toiseksi tuon esiin siitä lähtevän tärkeän asian, että vähemmistövaltuutetun virka muutettiin yhdenvertaisuusvaltuutetuksi vuoden 2015 alusta lähtien. Yhdenvertaisuusvaltuutettu jatkaa vähemmistövaltuutetun toimia. 

Tällaiseen valvontatyöhön ei tarvita omaa, miljoonaluokan budjetilla toimivaa valtuutettua ja lautakuntaa. Vähemmistövaltuutetun palveluiden kysyntä on ollut vähäistä, ja sen toiminnassa on jopa keinotekoisesti pyritty etsimään syrjintään liittyviä epäkohtia yhteiskunnasta. Lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminta saattaa myös olla omiaan tulehduttamaan etnisten ryhmien välisiä suhteita. 

Ulkomaalaisten ja etnisten vähemmistöjen asettaminen eri asemaan ei ole perusteltua Suomessa, eikä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimintamenojen kattamiseen siten tarvita yli miljoonan euron vuosittaista rahoitusta. Jotta yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminta keskittyisi yhdenvertaisuuslain noudattamisen valvontaan eikä vähemmistövaltuutetun tavoin etnisten vähemmistöjen aseman parantamiseen, olisi sopiva määräraha näihin tarkoituksiin palkkaus- ym. menoineen 100 000 euroa.  

Edellä olevan perusteella eduskunnan on syytä vähentää 1 337 000 euroa momentilta 25.01.03 yhdenvertaisuusvaltuutetulle ehdotetusta määrärahasta sekä 1 000 000 euroa momentilta 25.01.01 oikeusministeriön toimintamenoista. 

Harmaan talouden torjunta

Harmaa talous pienentää verokertymää ja rapauttaa yhteiskunnan kykyä turvata peruspalvelut ja hyvinvointivaltio meistä jokaiselle. Veroja kiertävät yritykset saavat epäreilua kilpailuetua. Hyvinvointiyhteiskuntaa joutuvat kannattelemaan tavalliset ihmiset sekä pienet ja keskisuuret yritykset, joilla ei ole mahdollisuuksia tai halua verojärjestelyihin. 

EU-maiden arvioidaan menettävän harmaan talouden ja verovälttelyn takia jopa 1 000 miljardia euroa vuodessa. Se on enemmän kuin maiden terveysbudjetit yhteensä. Suomessa harmaan talouden laajuus on 10—14 miljardia euroa, mikä vastaa yli viittä prosenttia bruttokansantuotteesta. 

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa viranomaisyhteistyö on avainroolissa. Yhdenkin pullonkaulan muodostuminen voi vesittää koko ketjun toiminnan. Viranomaisyhteistyötä voitaisiin olennaisesti parantaa paremmalla koordinaatiolla ja tietojen vaihdolla. Erityisesti reaaliaikainen viranomaisyhteistyö on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi pureutua piiloon jäävään rikollisuuteen. Myös eduskunta on edellyttänyt toimia viranomaisten välisen tietojenvaihdon ja muun viranomaisyhteistyön edellytysten parantamiseksi. Se vaatii kuitenkin myös paljon resursseja. 

Me Vihreät uskomme, että harmaan talouden sekä verovälttelyn määrätietoisella torjunnalla on mahdollista saada suurempi hyöty kuin mitä hallitus tavoittelee. Harmaan talouden torjunta kannattaa, sillä sijoitetut rahat tulevat moninkertaisina takaisin. Vaihtoehtobudjetissaan Vihreät myös lisäävät määrärahoja tuomioistuimille, syyttäjälle, poliisille ja verottajalle harmaan talouden torjunnan tehostamiseksi. Hallituksen budjetissa sen sijaan ei ole lisämäärärahoja harmaan talouden torjuntaan syyttäjälle ja tuomioistuimille, vaikka koko viranomaisketjun saumaton toimivuus on keskeistä. Vihreiden vaihtoehtobudjetissa on kahden miljoonan euron lisäys kohdennettuna harmaan talouden torjuntaan sekä syyttäjälle että tuomioistuimille. Valiokunta ei ole lausunnossaan riittävästi painottanut harmaan talouden torjunnan tarpeita. Ja siksi esitän seuraavia määrärahalisäyksiä: 

Saamelaiskäräjien tuki

On tärkeää, että hallitus esittää saamelaiskäräjien toiminnan turvaamiseksi 130 000 euron määrärahalisäystä ja valiokunta kiinnittää huomiota saamelaiskäräjien resurssien turvaamiseen jatkossa. Valiokunnassa on tullut ilmi, että lisäys perustuu saamelaiskäräjälain asettamiin tarpeisiin. Lisäys on näin ollen erittäin tarpeellinen, ja sen tulee olla pysyvä kasvava lisäys. Saamelaiskäräjien rahoituksen kehystä on nostettava tulevina vuosina, sillä saamelaiskäräjien lausunnon perusteella tarpeet rahoitukselle ovat paljon suuremmat. Resursseja tarvitaan muun muassa saamelaiselinkeinojen ja muun maankäytön yhteensovittamiseen, vuorovaikutteisuuden ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen sekä kansainvälisen toiminnan ja sidosryhmätoiminnan kehittämiseen. 

Lakivaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 on kokonaisuudessaan huolellisesti ja kriittisesti laadittu. Siinä on nostettu esille monia oikeusministeriön hallinnonalan kannalta huolestuttavia asioita, jotka edellyttäisivät enemmän resursseja ja lisätoimenpiteitä. Samoin lausunnossa on tuotu esille myös monia myönteisiä määrärahojen kohdennuksia. Enemmiltä osin pystyn näin ollen yhtymään valiokunnan lausuntoon, mutta katson kuitenkin, että lausunnossa ei siinä esitetystä huolesta ja kritiikistä huolimatta esitetä selkeitä määrärahojen lisäysehdotuksia taikka muutoin konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, mistä johtuen jätän asiassa eriävän mielipiteen. 

Lakivaliokunnan lausunnossa todetun tavoin katson, että keskeisimmät ongelmat oikeusministeriön hallinnon alalla liittyvät erityisesti tuomioistuinten perusrahoitukseen. Tuomioistuinten perusrahoituksen matala taso on herättänyt huolta jo pitkään. Hallituksen tekemät pienet panostukset eivät ole läheskään riittäviä. Oikeuslaitoksen tehtävänä on perus- ja ihmisoikeuksiin kuuluvan oikeusturvan toteuttaminen, joka sisältää jokaisen oikeuden saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa sekä saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Oikeusvaltiossa hyvä ja laadukas tuomioistuinlaitos on näin ollen välttämätön. Kansalaisten luottamus oikeuslaitokseen perustuu vahvasti siihen, että oikeusturva toteutuu ja oikeudenkäynnit koetaan laadukkaiksi. Oikeusprosessit eivät myöskään saa pitkittyä kohtuuttomiksi. Edellä mainittuun viitaten totean, että ainoastaan huoli oikeuslaitoksen resurssipulasta ei ole enää riittävä, vaan viimeistään nyt tähän asiaan tulisi puuttua selkein määrärahalisäyksin. Muutoin edellä mainitut tuomioistuimen merkittävät, oikeusvaltiolle ehdottoman tärkeät tehtävät ovat uhattuina. Esimerkiksi kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa esitetään 2 000 000 euron määrärahan lisäämistä tuomioistuinten toiminnan turvaamiseksi. 

Yhdyn lakivaliokunnan lausunnossa todettuun huoleen syyttäjälaitoksen perusrahoituksen tilasta. Lisäyksenä haluan todeta, että huomioitava puute syyttäjäviraston resursseja koskien on se seikka, ettei määrärahoissa ole huomioitu poliisin hallinnon alalla tehtyä määrärahan lisäystä, mistä käytännössä seuraa syyttäjän työmäärän kasvua. Harmaan talouden osalta haluan myös korostaa syyttäjän työn merkitystä ja siihen suunnattujen resurssien lisäämistarvetta. Valiokunnan lausunnossa kyllä todetaan: "Esityksessä ei nosteta esiin erityisesti harmaan talouden torjuntaan osoitettuja määrärahoja. Tämä ei kuitenkaan sinällään merkitse sitä, etteikö harmaan talouden torjuntaan olisi osoitettu resursseja. Syyttäjälaitokselle on vuoden 2016 talousarvioon tehty 3,3 miljoonan euron pysyvä tasokorotus, joka on vastannut vuoden 2015 talousarviossa harmaan talouden torjuntaan osoitettua lisämäärärahaa." Katson kuitenkin, että harmaa talous kasvavana ongelmana olisi edellyttänyt aiemmin tehdystä tasokorotuksesta huolimatta laajempaa käsittelyä osana talousarvioesitystä. Onnistuneen harmaan talouden torjunnan kautta saadaan merkittäviä tuloja valtiolle. Esimerkiksi kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa esitetään 2 000 000 euron määrärahan lisäämistä syyttäjän toimintamenoihin harmaan talouden torjunnan tehostamiseksi. 

Valiokunta on todennut, että saamelaiskäräjien resursseihin tulee kiinnittää huomiota myös jatkossa niin, että saamelaiskäräjät kykenevät suoriutumaan asianmukaisesti sille kuuluvista tehtävistä. Huomioitavaa on, että resurssipuute vaikuttaa suoraan saamelaiskäräjien kykyyn vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä, joista tärkein on toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen. Saamelaiskäräjät onkin antamassaan lausunnossa todennut, että kun samanaikaisesti on käynnissä useita suuria saamelaisten kulttuuri-itsehallintoon kohdistuvia lainsäädäntöhankkeita ja muita kulttuuri-itsehallintoasemaan vaikuttavia prosesseja, joutuu saamelaiskäräjillä käsiteltäviä asioita priorisoimaan, mikä johtaa väistämättä saamelaisten edunvalvonnan heikkenemiseen. Lausunnossa todetaan myös, että saamelaiskäräjät ei voi laatia saamelaisten perusoikeuksien heikentymiseen johtavaa priorisointilistaa. Katson, että jo nyt on esitetty perusteellinen huoli riittämättömien resurssien perusoikeudellisista vaikutuksista, mistä johtuen asia olisi edellyttänyt valiokunnan lausunnolta selkeämpää ilmaisua määrärahojen puutteellisuudesta. 

Yleistä

Hallitus vähentää oikeusministerin hallinnonalan talousarvioesitystä 31 miljoonalla eurolla, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei oteta huomioon. Jo ennestään erittäin tiukilla olevan hallinnonalan taloudellista tilannetta ei helpota se, että mitoitus perustuu oletuksiin merkittävistä säästöistä useiden rakennemuutosten tuloksena. Kuitenkaan ei muutosten aikataulu, mutta eivät myöskään säästöt ole kovin varmalla pohjalla.  

Lakivaliokunta on aivan aiheellisesti kiinnittänyt vakavaa huomiota tuomioistuinlaitoksen ja syyttäjälaitoksen perusrahoituksen kireyteen ja siihen, että tuomioistuinlaitoksen tilanne heikkenee edelleen. Tuomioistuimissa asioiden käsittelyn pitkittyminen ja ruuhkautuminen ei ole purkautunut. Esimerkkinä valiokunta nostaa Helsingin käräjäoikeuden vaikean tilanteen, sen suuren asiamäärän ja poikkeuksellisen vaativien ja laajojen asioiden vuoksi. Vuonna 2016 eduskunnasta osoitetetut lisämäärärahat eivät ole jatkuneet myöhemmissä talousarvioissa.  

Vaikka oikeusministeriön johto on arvioinut hallinnonalan tilanteen olevan turvattu, ei tämä näkemys ole saanut riittävää vahvistusta valiokunnan asiatuntijakuulemisissa. Lakivaliokunta on tästä syystä erityisesti nostanut esille syyttäjälaitoksen, oikeusrekisterikeskuksen ja yhdenvertaisuusvaltuutetun voimavaratilanteen lausunnossaan. Lisäksi valiokunta on lausunnossan nostanut esille saamelaiskäräjien mahdollisuudet hoitaa lakisääteisiä tehtäviään nykyisillä voimavaroilla sekä vankiloiden huonot olosuhteet ja niiden korjaus- ja rakentamistarpeet. Yhdyn valiokunnan mietinnössä esitettyihin huoliin.  

Talousarvioesitys ei myöskään sisällä riittävästi harmaan talouden vastaisia voimavaroja läpi oikeudenhoitoketjun. On kiistatonta, että harmaa talous tuottaa suuria taloudellisia menetyksiä yhteiskunnalle ja edellyttää valtiolta jatkettuja määrätietoisia toimenpiteitä sen kitkemiseksi. Poliisi, syyttäjät ja tuomioistuimet sekä esim. tulli ja verohallinto tarvitsevat siihen riittävät voimavarat. Merkittävä osa voimavaralisäyksistä tuottaa itsensä esim. verotuloina takaisin.  

Saamelaiskäräjien kohdalla riittämättömät voimavarat rajoittavat saamelaiskäräjien tehtävien hoitamista. Alkuperäiskansan asema on meillä perustuslaissa turvattu ja saamelaiskäräjät on lain mukainen saamelaisten edustaja esim. valtionhallinnon ja saamelaisten välisissä, lain edellyttämissä neuvotteluissa. Keskeistä saamelaisten osallistumisoikeuden toteutumiselle on se, että käräjillä on riittävästi asiantuntevaa henkilöstöä, joka käytännössä voi osallistua asiantuntijatyöryhmiin ja valmistella asiantuntijalausuntoja käräjien puolesta. Myös kansainvälinen työ ja käräjien oma parlamentaarinen työ edellyttäisivät pysyvää korkeampaa tasoa talousarviossa.  

Oikeudenhoito

Oikeudenhoito on oikeusvaltiomme peruspilareita. Oikeudenhoidon toimivuus edellyttää myös, että kaikki ketjun osat eli poliisi, syyttäjä, tuomioistuin, vankeinhoito ja ulosotto toimivat. Tämä tarkoittaa, että esim. syyttäjälaitoksen resurssiongelmat näkyvät myöhäisemmässä vaiheessa tuomioistuimissa, koska asiat jäävät odottamaan eli ketjuun syntyy eräänlainen tukos. Tämä puolestaan johtaa käsittelyaikojen pitenemiseen, mikä heikentää kansalaisten oikeusturvaa. Toimiva oikeudenhoito on ratkaiseva maamme kilpailukyvylle. Yritysten on voitava luottaa siihen, että niiden asiat käsitellään joustavasti ja tehokkaasti tuomioistuimissa. Maallamme ei ole varaa vaarantaa oikeuslaitoksen toimivuutta ja ihmisten perusoikeutta oikeusturvaan. Tämän vuoksi oikeudenhoidon riittävän resurssitason turvaaminen on erittäin tärkeää. Myös turvapaikanhakijoiden oikeusturva tulee varmistaa riittävien resurssien muodossa. 

Ennen eduskuntavaaleja 2015 poliittisten puolueiden välillä oli suuri yksimielisyys oikeudenhoidon tarvitsemasta tasokorotuksesta. Valitettavasti hallitus ei ole toteuttanut tätä tavoitetta riittävän suuressa määrin. Ruotsalainen eduskuntaryhmä kohdistaa varjobudjetissaan 3 668 000 euroa tuomioistuimien toiminnan vahvistamiseen, 1 164 000 euroa ulosottoviranomaisten ja konkurssivalvonnan kustannuksiin sekä 2 168 000 euroa syytäjälaitoksen tarpeisiin. 

Harmaa talous

Harmaasta taloudesta aiheutuu Suomessa suuria verotulojen menetyksiä yhteiskunnalle. Lisäksi harmaa talous heikentää yleistä veromoraalia ja vaikeuttaa laillista toimintaa harjoittavien yritysten kilpailumahdollisuuksia. Eräiden tutkimusten mukaan (eduskunnan tarkastusvaliokunta 2010) harmaan talouden suuruusluokka on 10—14 miljardia euroa, mikä vastaa 5,5—7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä merkitsee, että harmaa talous aiheuttaa 4—6 miljardin euron taloudelliset menetykset vuodessa yhteiskunnalle. 

Harmaan talouden torjunta edellyttää valtiolta määrätietoisia toimenpiteitä. Keskeistä ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta on rikosten tekomahdollisuuksien vähentäminen, kiinnijäämisriskin lisääminen sekä viranomaisten reagointikyvyn parantaminen harmaan talouden paljastamisessa ja torjunnassa. Poliisi, syyttäjälaitos, tuomioistuinlaitos, Tulli ja Verohallinto tarvitsevat tämän vuoksi riittävät voimavarat myös harmaan talouden tehokkaaseen torjuntaan. On syytä muistaa, että panostukset harmaan talouden torjuntaan maksavat nopeasti itsensä moninkertaisesti takaisin verotuloina, joita ei muuten tulisi valtiolle. 

Sipilän hallitus ei valitettavasti riittävästi ole priorisoinut harmaan talouden torjuntaa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä kohdistaa vaihtoehtobudjetissaan 3 500 000 euroa tuomioistuinten voimavarojen turvaamiseen, 500 000 euroa ulosottotoimelle sekä 1 000 000 euroa syyttäjätoimelle, joilla tehostetaan harmaan talouden torjuntaa. 

Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa saamelaisille perustuslaissa turvattua itsehallintoa. Saamelaiskäräjät edustaa myös saamelaisia ja antaa esimerkiksi vuosittain keskimäärin 70—90 esitystä, aloitetta ja lausuntoa viranomaisille sekä osallistuu noin 90 työryhmän työskentelyyn. Jotta saamelaiskäräjät pystyisi hoitamaan asianmukaisesti sille lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä ylläpitämään riittävää ja monipuolista asiantuntemusta tehtävien hoitamiseen, on sille turvattava riittävät resurssit. Saamelaiskäräjät tarvitsee myös enemmän voimavaroja parlamentaarisen työnsä sekä kansainvälisen työnsä hoitamiseksi. Ruotsalainen eduskuntaryhmä kohdistaa siksi vaihtoehtobudjetissaan 410 000 euroa.