Viimeksi julkaistu 4.11.2021 10.57

Valiokunnan lausunto LiVL 20/2021 vp HE 146/2021 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2022

Valtiovarainvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2022 (HE 146/2021 vp): Asia on saapunut liikenne- ja viestintävaliokuntaan mahdollisen lausunnon antamista varten valtiovarainvaliokunnalle. Määräaika: 1.11.2021. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • kansliapäällikkö Minna Kivimäki 
    liikenne- ja viestintäministeriö
  • osastopäällikkö Laura Eiro 
    liikenne- ja viestintäministeriö
  • yksikön johtaja Pasi Ovaska 
    liikenne- ja viestintäministeriö
  • kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen 
    liikenne- ja viestintäministeriö
  • erityisasiantuntija Mikko Nygård 
    liikenne- ja viestintäministeriö
  • erityisasiantuntija Maria Torttila 
    liikenne- ja viestintäministeriö
  • ylijohtaja Jarkko Saarimäki 
    Liikenne- ja viestintävirasto
  • toimialajohtaja Mirja Noukka 
    Väylävirasto
  • johtaja Mika Karjalainen 
    Jyväskylän ammattikorkeakoulu - JYVSECTEC
  • johtaja Jonna Juslin 
    VR-Yhtymä Oy
  • kehittämispäällikkö Johanna Vilkuna 
    Suomen Kuntaliitto
  • toimitusjohtaja Pasi Nieminen 
    Autoliitto ry
  • toimitusjohtaja Tero Kallio 
    Autotuojat ja -teollisuus ry
  • toimitusjohtaja Paavo Syrjö 
    INFRA ry
  • toimitusjohtaja Mika Mäkilä 
    Linja-autoliitto
  • toimitusjohtaja Iiro Lehtonen 
    Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
  • toiminnanjohtaja Minna Soininen 
    Suomen Paikallisliikenneliitto ry
  • toimitusjohtaja Nina Raitanen 
    Suomen Tieyhdistys
  • toimitusjohtaja Elina Ussa 
    Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

  • Finavia Oyj

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

(1) Valiokunta on kuullut asiantuntijoita kolmesta teemasta, jotka ovat perusväylänpito, joukkoliikenne osana vihreää siirtymää ja kyberturvallisuus. Valiokunta keskittyy lausunnossaan näihin teemoihin. 

Perusväylänpito

(2) Perusväylänpidolla on keskeinen merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvyn, talouskasvun ja muun muassa päästötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tiestön kunnolla on olennainen merkitys erityisesti raskaan liikenteen polttoaineen kulutukseen ja päästöihin. Perusväylänpidon panostuksilla voidaan tukea talouden elinvoimaisuutta ja edistää myös työpaikkojen lisääntymistä. Valiokunta katsoo, että tavoitteena tulee olla koko maan väyläverkon tasapainoinen kunnossapito ja kehittäminen. 

(3) Perusväylänpidon rahoituksesta noin puolet kohdistetaan verkon päivittäisen liikenteen turvaamiseen ja noin puolet verkkojen korjaamiseen ja parantamiseen. Perusväylänpidon määrärahat ovat esityksessä noin 1 369,0 miljoonaa euroa, mikä sisältää parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaisen 300 miljoonan euron tasokorotuksen vuodesta 2020 alkaen. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että perusväylänpitoon panostetaan. 

Korjausvelka

(4) Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa olevan väyläomaisuuden korjauskustannusten yhteenlasketusta summasta. Vuoden 2021 alussa valtion väyläomaisuuden korjausvelan määrä oli 2,85 miljardia euroa. Saadun selvityksen mukaan tie- ja rataverkon korjausvelka lisääntyy vielä lähivuosina. Erityisenä haasteena ovat siltojen ja rataverkon kasvavat peruskorjaustarpeet sekä laajan vähäliikenteisen tieverkon kunnon heikkeneminen. Rataverkolla huomattava peruskorjaustarpeiden kasvu kohdistuu myös pääväylille rataverkon ikääntymisen vuoksi.  

(5) Talousarvion mukaisesti korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet.Valiokunta kantaa kuitenkin huolta korjausvelasta ja katsoo, että ensisijaisesti tulee pyrkiä pysäyttämään korjausvelan kasvu ja pitkällä tähtäimellä vähentämään korjausvelkaa. 

Alempi tieverkko

(6) Saadun selvityksen mukaan tiestön osuus infrastruktuurin korjausvelasta on noin 1,5 miljardia euroa. Arviolta noin 80 % tästä korjausvelasta sijaitsee muulla kuin päätieverkolla. Pääväylien kunto ja palvelutaso priorisoidaan pääväyläasetuksen mukaisesti, ja muun tieverkon kunto huononee entisestään. Valiokunta kantaa huolta alemmanasteisen tieverkon tilasta ja katsoo, että perusväylänpidossa pitää siirtää painotusta alemmanasteiselle tieverkolle. 

Joukkoliikenne osana vihreää siirtymää

(7) Joukkoliikenteen määrärahoilla tuetaan ilmastopolitiikan toteuttamista. Saadun selvityksen mukaan joukkoliikennemäärärahojen turvaaminen ja määräaikainen kasvattaminen on tärkeää, koska joukkoliikenteen houkuttelevuus perustuu hyvään palvelutarjontaan. Joukkoliikenteen vihreää siirtymää edistävät täten esimerkiksi matkamäärien ja matka-aikojen nopeuttamisen perusteella priorisoidut rautateiden infrastruktuuri-investoinnit. 

(8) Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteenä on kaupunkiseutujen joukkoliikenteen valtioavustuksen tason kaksinkertaistaminen vuosina 2022—2024. Vuoden 2022 talousarvioesityksessä tämä tavoite toteutuu saadun selvityksen mukaan osittain, sillä suurille kaupunkiseuduille on lisätty 2,5 miljoonaa euroa ja keskisuurille kaupunkiseuduille 0,5 miljoonaa euroa fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteenä. Fossiilittoman liikenteen tiekartan toteuttaminen kokonaisuudessaan on tärkeää joukkoliikennepalveluiden kehittämisen ja ylläpidon kannalta. Valiokunta kiinnittää huomiota myös kehyskuntien joukkoliikenteen merkitykseen muun muassa työmatkaliikenteen vihreän siirtymän edistämisessä. 

(9) Asiantuntijakuulemisen mukaan talousarvioesityksen sisältämä tuki (20 miljoonaa euroa) joukkoliikenteen ilmastoperusteisille toimenpiteille on erittäin tärkeä muun muassa puhtaan kaluston ja käyttövoimien edistämiseksi. Joukkoliikenneviranomaisten hankinnoille on asetettu uusia lakisääteisiä velvoitteita ns. puhtaiden ajoneuvojen lain (740/2021) myötä. Linja-autoliikenteen osalta käyttövoimamuutos jatkuu kaupunkiliikenteessä vahvana sähköbussien laajentuvan käytön kautta. Noin puolet kaikista uusista linja-autojen rekisteröinneistä on saadun selvityksen mukaan sähköbusseja. Tämä kehitys tukee vahvasti hiilidioksidipäästöjen puolittamista ja näin hiilineutraalin ja fossiilittoman liikenteen tavoitetta. Valiokunta toteaa tyytyväisyydellä, että kyseiseen määrärahaan sisältyy hallitusohjelman mukainen jo edellä mainittu ilmastoperusteinen tuki. 

(10) Valtion hankkiman liikenteen osalta ELY-keskuksien määrärahat näyttävät sinänsä vakailta. Saadun selvityksen mukaan ELY-keskusten ostovoima on kuitenkin heikentynyt. Tämän vuoksi asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että tulee kiinnittää huomiota määrärahojen investointiluonteisen tasokorotuksen valmisteluun ja erityisesti ELY-keskusten liikenteen tukirahoituksen rakenteelliseen kasvattamiseen varsinkin lipputulomenetysten korvaamiseksi. Valiokunta katsoo tämän lisäksi, että nykyistä joukkoliikenteen tukijärjestelmää tulee kehittää, jotta tukijärjestelmä tukisi paremmin lippujärjestelmien yhdenmukaistamista. 

Kyberturvallisuus

(11) Kyberturvallisuus on keskeinen osa yhteiskunnan varautumista. Valtioneuvosto on tämän vuoksi vuonna 2019 hyväksynyt valtioneuvoston periaatepäätöksen Suomen kyberturvallisuusstrategiasta ja vuonna 2021 valtioneuvoston periaatepäätöksen kyberturvallisuuden kehittämisohjelmasta. 

(12) Samaan aikaan kyberturvallisuuden kehittämisohjelman kanssa valtioneuvosto antoi myös valtioneuvoston periaatepäätöksen tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla.  

Kyberturvallisuuden kehitysohjelma

(13) Kyberturvallisuuden kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, joka edellyttää myös pitkäaikaista rahoitusta, jotta eri toimijat voivat sitoutua kehittämistoimenpiteisiin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Kehittämisohjelman toteuttaminen edellyttää 5,9 miljoonan euron rahoitusta vuosittain ajanjaksolle 2022—2025, johon EU:n elvytyspaketista ollaan saamassa miljoona euroa vuodessa kehittämisohjelmaan kuuluvaan kyberturvallisuuden harjoitustoimintaan. Lisäksi elvytyspaketista rahoitetaan kyberturvallisuuden kansallista tutkimusta. 

(14) Vuodelle 2022 liikenne- ja viestintäministeriö esitti kehittämisohjelmalle 2,7 miljoonan euron lisärahoitusta jo aiemmin myönnetyn rahoituksen lisäksi. Tällä hetkellä käytettävissä olevalla rahoituksella kehittämisohjelmaa ei valiokunnan saaman tiedon mukaan voida toteuttaa niiden toimenpiteiden osalta, jotka olisivat edistäneet kansallista kyberomavaraisuutta, edesauttaneet suomalaisten yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille ja lisänneet Suomen turvallisuusviranomaisiin kohdistuvaa kansainvälistä luottamusta. 

Valtioneuvoston periaatepäätös tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla

(15) Tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla annetun periaatepäätöksen avulla on tarkoitus kasvattaa viranomaisten osaamista, kyvykkyyksiä ja resursointia, jotta ne suoriutuvat lakisääteisistä tehtävistään ja pystyvät huolehtimaan siitä, että esimerkiksi Vastaamon kaltaiset tapahtumat eivät pääsisi enää toistumaan. 

(16) Periaatepäätöksessä esitettyjen toimenpiteiden toimeenpanemiseksi talousarviossa ehdotettu 1,6 miljoonan euron lisärahoitus ei vielä mahdollista toimenpiteiden täysimääräistä toteuttamista. 

Kansallinen kyberturvallisuuden koordinointikeskus

(17) Eduskunnan hyväksyessä hallituksen esityksen eduskunnalle laeiksi Liikenne- ja viestintävirastosta annetun lain 3 §:n ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 304 §:n muuttamisesta (HE 157/2021 vp) Kyberturvallisuuskeskus toimii myös kansallisena kyberturvallisuuden koordinointikeskuksena. 

(18) EU-asetukseen perustuvien tehtävien hoitaminen edellyttää lisäresursseja, mitä valiokunnan saaman selvityksen mukaan Kyberturvallisuuskeskukselle ei ole talousarvioesityksessä varattu.  

(18b)Mietinnössään LiVM 22/2021 vpHE 157/2021 vp valiokunta on pitänyt erittäin tärkeänä, että myös tehtävään saatavissa oleva EU-tason rahoitus voidaan maksimoida tulevissa rahoitushauissa. Saadun selvityksen mukaan myös EU-tasolta saatavissa oleva rahoitus riippuu kuitenkin kansallisen rahoituksen määrästä. 

Kyberturvallisuustyön lisärahoituksen tarve

(19) Valiokunta kiinnittää valtiovarainvaliokunnan huomiota kyberturvallisuuden merkitykseen yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamisessa. Tämän vuoksi valiokunta esittää valtiovarainvaliokunnalle määrärahojen lisäämistä, jotta kyberturvallisuuden kehittämisohjelman sekä tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla annetun periaatepäätöksen tavoitteet voidaan toteuttaa ja jotta kansallisen kyberturvallisuuden koordinointikeskuksen toiminta voidaan turvata. 

Muuta

Ammattidiesel ja vinjetti

(20) Mietinnössään LiVM 19/2021 vpHE 115/2021 vp hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta valiokunta on käsitellyt ammattidieseliä ja vinjettiä. Valiokunta kiinnittää valtiovarainvaliokunnan huomiota siihen, että raskaan liikenteen kilpailukyvylle keskeisen vinjetin ja sitä kompensoivan ammattidieselin käyttöönotto on äärimmäisen tärkeä ja kiireellinen. Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto pikimmiten valmistelee vinjetin käyttöön tähtäävät säädökset. 

Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelu- ja latausverkosto

(21) Asiantuntijakuulemisessa huomiota on kiinnitetty myös vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelu- ja latausinfrastruktuuriin. Saadun selvityksen mukaan puhtaiden ajoneuvojen lainsäädännön vaatimusten toteutus edellyttää kunnissa mittavaa latausinfrastruktuurin toteutusta, jota valtion on tärkeää tukea. Valiokunnassa on myös kiinnitetty huomiota siihen, että jakelu- ja latausinfrastruktuuri ei jakaudu tasaisesti koko maassa. 

Kävely ja pyöräily

(22) Asiantuntijakuulemisessa on pidetty erittäin valitettavana, että talousarvioesitys osoittaa vain 4 miljoonaa euroa kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmaan. Rahoitus vähenee siten lähes 25 miljoonalla eurolla vuoteen 2021 verrattuna. Fossiilittoman liikenteen tiekarttaan on linjattu, että vuosina 2022—2024 investointiohjelmaan osoitetaan rahoitusta 30 miljoonaa euroa/vuosi. Rahoituksen nosto tälle tasolle on saadun selvityksen mukaan tärkeää, jotta kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman toteutukseen saadaan jatkuvuutta ja vaikuttavuutta.  

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Liikenne- ja viestintävaliokunta esittää,

että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 20.10.2021 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Suna Kymäläinen sd 
 
varapuheenjohtaja 
Ari Torniainen kesk 
 
jäsen 
Heikki Autto kok 
 
jäsen 
Seppo Eskelinen sd 
 
jäsen 
Janne Heikkinen kok 
 
jäsen 
Juho Kautto vas 
 
jäsen 
Jari Kinnunen kok 
 
jäsen 
Jouni Kotiaho ps 
 
jäsen 
Johan Kvarnström sd 
 
jäsen 
Joonas Könttä kesk 
 
jäsen 
Sheikki Laakso ps 
 
jäsen 
Jenni Pitko vihr 
 
jäsen 
Mirka Soinikoski vihr 
 
jäsen 
Paula Werning sd 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Mika Boedeker  
 

Eriävä mielipide 1

Perustelut

Hallituksen talousarviossa arvioidaan väylämaksua kannettavaksi puolitettuna 51 miljoonan euron edestä vuoden 2022 aikana. Väylämaksua on kannettu puolitettuna vuodesta 2015 asti, ja puolituksen jatkamista esitetään vuoden 2023 loppuun asti. 

Suomi on vientivetoinen kansantalous, jonka hyvinvointi pohjautuu kilpailukykyiseen vientiteollisuuteen ja ulkomaankauppaan. Suomi on logistisesti Manner-Euroopasta tarkasteltuna syrjäinen reunatalous, jonne logistiset väylät ovat rajatut. On siis elintärkeää, että vientivetoinen talous ei itse säädä vientiä rasittavaa lainsäädäntöä. Laivaliikenne on keskeinen osa maamme huoltovarmuutta ja kilpailukykymme korvaamaton kivijalka. 

Kokoomus katsoo, että väylämaksujen poistamisella olisi merkittävä vaikutus maamme kilpailukyvyn parantamiselle. Väylämaksun maksavat yritykset merirahtien yhteydessä lisäkustannuksena. Siksi esimerkiksi Viro on poistanut väylämaksunsa kokonaan koronakriisin yhteydessä parantaakseen omaa kilpailukykyään. 

Edellä mainituista syistä kokoomus haluaa, että 1.1.2022 alkaen väylämaksuista luovutaan kokonaan ja pysyvästi. 

Mielipide

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella esitämme,

että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon ja että valtiovarainvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy lainvalmistelutoimenpiteisiin, joilla väylämaksulaki kumotaan pysyvästi 1.1.2022 alkaen. 
Helsingissä 20.10.2021
Heikki Autto kok 
 
Janne Heikkinen kok 
 
Jari Kinnunen kok 
 

Eriävä mielipide 2

Perustelut

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä haluaa panostaa Suomeen ja suomalaisiin tarjoamalla maallemme uuden, paremman sekä oikeudenmukaisemman suunnan, ei ainoastaan ensi vuodelle tai tälle vaalikaudelle, vaan myös yli vaalikausien ulottuvalle ajalle. Tämä edellyttää rakenteellista uudistusta ja uudenlaista ajattelua, jotta nykyiset epäkohdat yhteiskunnassamme voidaan korjata ja kansalaisia jakava eriarvoistumiskehitys pysäyttää. Niin ikään tämä edellyttää johdonmukaisuutta kaikissa politiikan toimissa, joita teemme. Valitettavasti istuvalta vihervasemmistohallitukselta tuo johdonmukaisuus on puuttunut täysin tällä vaalikaudella — ellei sitten lasketa sitä, että hallitus on omilla poliittisilla toimillaan kiristänyt muiden muassa liikkumisen, asumisen ja elämisen hintaa ylikireällä ilmastopolitiikallaan ja täten suorastaan rangaissut kansaa. 

Toisin kuin hallituksella Perussuomalaisten eduskuntaryhmän politiikan ytimessä ja sen lähtökohtana on aina suomalaisten kansallinen etu. Tarjoamme työtä, turvaa ja oikeudenmukaisuutta suomalaisille. Ketään ei jätetä yksin. Kaikille suomalaisille taataan hyvät edellytykset menestymiseen työn ja yrittämisen kautta. Puolustamme myös toiminnallamme maamme yritysten kilpailukykyä ja huoltovarmuutta mottonamme "Ensin suomalainen työ ja yrittäminen, jos sitten aikaa ja rahaa jää, niin maailman parantaminen". 

Valiokuntaryhmämme pitää sinänsä hyvänä, että ympäristön turvallisuudesta ja puhtaudesta pidetään huolta. Ihmettelemme kuitenkin kovasti sitä, että lähes kaikissa talousarvion toimenpiteissä on huomioitu niiden ilmastovaikutukset ylikireää ilmastopolitiikkaa mukaillen. Hallituksen tavoitteena oleva liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vaatii laaja-alaisia toimenpiteitä, jossa kärsijänä on, kuten edellä on todettu, sekä Suomen kansa että elinkeinoelämämme, jolle hallituksen toimet aiheuttavat suoranaista kilpailukykyhaittaa. 

Tämän johdosta sekä valiokuntaryhmämme että eduskuntaryhmämme esittää, että väylämaksut poistetaan kokonaan. Tämä auttaisi etenkin merenkulkua ja kyseiselle elinkeinolle tulleita taloudellisia rasituksia. Tämä ei ratkaisisi täysin kilpailukykyongelmaa, mutta se parantaisi huomattavasti suomalaisten yritysten asemaa kovassa kilpailuasetelmassa. Varsinkin nyt, kun polttoaineverot ja niiden korotukset maassamme tuovat kotimaisille yrityksille jo huomattavia lisäkustannuksia. Lisäksi väylämaksun poisto toisi toimijoille kaivattuja lisäjoustoja nykyisessä vaikeutuvassa taloudellisessa tilanteessa. Ele myös tukisi merenkuljetusten jatkuvuutta maahamme. 

Niin ikään valiokuntaryhmänä esitämme, että polttoaineiden veronkorotus perutaan. Näin siksi, koska asutuskeskusten ulkopuolella auton käyttö on käytännössä välttämätöntä niin työ-, asiointi- kuin koulumatkoihinkin. Lisäksi harvaan asutussa Suomessa polttoaineen hinnalla on erityisen suuri merkitys kuljetuskustannuksiin ja sitä kautta eri tuotteiden hintoihin sekä vientimme osalta maamme kilpailukykyyn. Kun näin toimitaan, niin tämä on niin teollisuuden, suomalaisten kuljetusyrittäjien kuin kaikkien muidenkin suomalaisten autoilijoiden etu. 

Samaten valiokuntaryhmämme haluaa muistuttaa myös siitä, että maanteillä kuljetetaan tavaratonneista arviolta noin 85 prosenttia. Samaten monet asiantuntijatahot ovat tuoneet esille dieselin viime vuosien veronkorotusten kompensointitarpeen ammattiliikenteelle ammattidieselin eli polttoaineveron palautusjärjestelmän avulla, mikä parantaisi myös elinkeinoelämän kilpailukykyä. Täten esitämme ryhmänä ammattidieselin verotukea kuljetusyrittäjille. Tämä Perussuomalaisten ajama asia onkin nyt tulossa valiokunnan asiakirjoihin mukaan. 

Neljänneksi kannamme edelleen suurta huolta ihmisten ja yritysten toimeentulosta näin koronapandemian jälkimainingeissa. Tästä syystä esitämme, jotta lämmityspolttoaineiden verojen korotus perutaan. Monissa öljylämmitteisissä omakotitaloissa asuu eläkeläisiä, jotka ovat jääneet pitkälti osattomiksi talouskasvun hedelmistä. Siitä huolimatta hallitus haluaa nostaa heidän asumiskustannuksiaan. Tämä on lisäksi merkittävä kansantaloudellinen ja inhimillinen ongelma. Lisäksi lämmityspolttoaineiden veronkorotus iskee pahiten juuri ihmisiin, joilla ei ole varaa investoida moderneihin lämmitysratkaisuihin ja jotka asuvat vanhemmissa asunnoissa. Tästäkin syystä esitetty veronkorotus tulee perua. 

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä hallituksen toiminnalla on saatu aikaan vahinkoa ja haittaa hyödyn sijaan. On ollut kestämätöntä alistaa liikenteen ja teollisuuden ala toisensa jälkeen tilanteisiin, joiden seuraukset kyllä tunnetaan mutta joiden peruminen on hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Tämän johdosta esitämme, että otetaan maassamme käyttöön raskaan liikenteen vinjetti eli tienkäyttömaksut. Myös maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestöt ovat vaatineet jo pitkään tienkäyttömaksuja ulkomaisille kuljetusalan yrityksille. Täten näemme, että järjestelmää ja sen toimivuutta kannattaisi ainakin kokeilla. Niin ikään tämä kirjaus on nyt tulossa valiokunnan lausuntoon. Täten ahkera työmme alkaa valiokunnassa näkyä toden teolla. 

Lopuksi valiokuntaryhmänä toteamme vielä, jotta pidämme liikenteen ja teollisuuden kilpailukyvyn kannalta tuhoisina myös sitä, että uusiutuvasta dieselpolttoaineesta tehdään verotusta kiristämällä suhteellisesti nykyistä kalliimpaa verrattuna fossiiliseen dieseliin. Päinvastoin olisi lyhyellä aikavälillä järkevää kannustaa uusiutuvien polttoaineiden käytön suhteellisen osuuden lisäämiseen, jotta Suomen kokonaispäästöt vähenisivät. Edellä mainitulla perusteella esitämme parafiinisen dieselin veroedun pienennyksen perumista.  

Mielipide

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella esitämme,

että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.  
Helsingissä 20.10.2021
Sheikki Laakso ps 
 
Jouni Kotiaho ps