VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Euroopan komissio julkaisi 14.9.2020 tiedonannon EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteen kiristämisestä Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle – Panostetaan ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen ihmisten hyväksi, COM/2020/562 final., jolla toimeenpannaan EU:n ilmastolailla (2021/1119) asetettuja tavoitteita vähentää EU:n nettokasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 %:lla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta sekä saavuttaa vuoteen 2050 mennessä EU-tasolla ilmastoneutraalius. Komissio julkisti 14.7.2021 lainsäädäntöehdotukset (nk. 55-valmiuspaketti) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Valmiina 55:een: Vuoden 2030 ilmastotavoitteesta totta matkalla kohti ilmastoneutraaliutta, COM/2021/550 final., joilla se pyrkii varmistamaan, että Euroopan unioni saavuttaa tämän tavoitteen. Osana valmiuspakettia komissio ehdottaa EU:n nykyisten uusien henkilö-ja pakettiautojen hiilidioksidipäästötavoitteiden kiristämistä ja uusien hiilidioksidipäästötavoitteiden asettamista muuttamalla voimassaolevaa asetusta (nk. CO2-raja-arvoasetus). Muita tieliikenteen päästöihin vaikuttavia komission aloitteita ovat mm. päästökauppadirektiivin muutosehdotukset rakennusten erillislämmityksen ja tieliikenteen päästökauppajärjestelmän luomiseksi, taakanjakosektorin asetusehdotus, joka sisältää ehdotuksen Suomen maakohtaisen päästövähennystavoitteen nostamiseksi taakanjakosektorille, asetusehdotus vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuurista, ja uusiutuvan energian direktiivin muutosehdotus, joka sisältää ehdotuksen liikenteen käyttövoimien kasvihuonepäästöintensiteetin vähennystavoitteesta.
Tieliikenne aiheuttaa lähes 20 prosenttia koko EU:n alueen kasvihuonepäästöistä. CO2-raja-arvoasetuksen merkitys tieliikenteen päästöjen vähentämisessä on merkittävä, sillä henkilö-ja pakettiautojen osuus tieliikenteen päästöistä on noin 70 prosenttia. Uusia henkilö-ja pakettiautoja koskeva CO2-raja-arvoasetus määrittelee autonvalmistajan valmistamien vuosittain ensirekisteröitävien autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästötavoitteet eli raja-arvot, joita autonvalmistajat eivät saa ylittää. Mikäli autonvalmistajan ensirekisteröitävien autojen vuosittaiset päästöt ylittävät asetetun raja-arvon, määrätään valmistajalle liikapäästömaksu. Vaikka nykyiset raja-arvot ohjaavat autonvalmistajia valmistamaan energiatehokkaampia ajoneuvoja, ei kehitys ole tarpeeksi nopeaa EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ilman entistä kireämpiä raja-arvoja. Tämän vuoksi komissio on esittänyt CO2-raja-arvoasetusta muutettavaksi ilmastokunnianhimon takaamiseksi.
Komissio ehdottaa nykyistä vuoden 2030 raja-arvoa kiristettäväksi ja uusia raja-arvoja vuodelle 2035. Esitykset koskevat sekä henkilö-että pakettiautojen valmistusta ja ne määräytyvät valmistajille edelleen vuosittain ensirekisteröitävien autojen käyttövoimasta riippumatta. Lisäksi komissio ehdottaa luopumista kahdesta voimassa olevan asetuksen mukaisesta elementistä vuonna 2030: mukautumiskertoimesta (ns. ZLEV-kerroin) ja pienille ajoneuvonvalmistajille kohdistuvasta poikkeuksesta. Edellä mainittujen elementtien poistamisella pyritään lisäämään asetuksen ilmastokunnianhimon tasoa ja yhdenmukaistamaan sääntöjä autonvalmistajille. Lisäksi asetusehdotus sisältää ehdotuksia komission tiedonsaantioikeudeksi, raportoinniksi, delegoitujen säädöksen antamiseksi ja mahdollisen uuden muutosehdotuksen antamiseksi vuonna 2028. Asetuksen viittauksia ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan voimassaolevaa lainsäädäntöä.
Komission ehdotuksen mukaan EU:n tasolla autonvalmistajakohtaisia raja-arvoja kiristettäisiin niin, että vuodesta 2030 lähtien henkilöautojen raja-arvo olisi vuoden 2021 tavoitteen 55 prosentin vähennys ja pakettiautojen raja-arvo olisi vuoden 2021 tavoitteen 50 prosentin vähennys. Tämä tarkoittaisi merkittäviä kiristyksiä voimassaoleviin raja-arvoihin, sillä vuoden 2030 raja-arvot ovat henkilöautoille tällä hetkellä -37,5 prosenttia ja pakettiautoille -31 prosenttia. Lisäksi komissio esittää uutta raja-arvoa vuodesta 2035 lähtien henkilö-että pakettiautoille niin, että se olisi vuoden 2021 tavoitteen 100 prosentin vähennys. Vuoden 2035 raja-arvo johtaisi käytännössä siihen, että autonvalmistajien kannattaisi valmistaa ainoastaan uusia täyssähkö-ja vetyautoja vuonna 2035. Voimassaolevaa vuoden 2025 -15 prosentin raja-arvoa ei esitetä muutettavaksi, jotta autoteollisuuden investointi- ja tuotekehityssyli huomioitaisiin.
Ensimmäinen vuodelle 2030 kohdistuva elementin poisto koskee nolla-ja vähäpäästöisten autojen valmistamista koskevaa mukautumismekanismia. Nolla- tai vähäpäästöisellä ajoneuvolla tarkoitetaan ajoneuvoa, jonka päästöt ovat enintään 50 g CO2/km. Mukautumismekanismin tarkoituksena on vuodesta 2025 alkaen kannustaa autonvalmistajia tuottamaan markkinoille nolla-ja vähäpäästöisiä autoja asetuksessa esitetyn tavoitteen eli kynnysarvon ylittämän määrän. Mikäli autonvalmistaja ylittää kullekin ajankohdalle määritellyn kynnysarvon, se voi saada enintään viiden prosentin helpotuksen asetuksen mukaan määriteltyyn raja-arvoon. Voimassaolevan asetuksen mukaan mekanismi otettaisiin käyttöön vuodesta 2025 alkaen. Vuoden 2025 kynnysarvo eli tavoite on 15 prosentin osuus nolla-ja vähäpäästöisiä autoja kyseisen ajoneuvonvalmistajan vuotuisesta autokannasta. Vuoden 2030 kynnysarvo on henkilöautoille 35 prosenttia ja pakettiautoille 30 prosenttia. Komissio ei katso erillistä mukautumismekanismia tarpeelliseksi vuodesta 2030 eteenpäin, koska ehdotetut kiristykset raja-arvoihin ohjaavat jo sinällään nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen valmistamiseen. Koska ajoneuvonvalmistajat saavat mukautumismekanismin kautta helpotuksia raja-arvoihinsa, vähentäisi sen poistaminen komission mukaan riskiä asetuksen tavoitteiden saavuttamisen epäonnistumisesta. Lisäksi kyseisen elementin poistaminen yksinkertaistaisi lainsäädäntöä.
Toinen vuodelle 2030 kohdistuvan elementin poisto koskee pieniä autonvalmistajia. Pienet autonvalmistajat ovat voineet voimassa olevan asetuksen mukaan saada helpotuksia asetuksen mukaisiin laskettuihin raja-arvoihin. Komission ehdotuksen mukaan helpotus koskisi vuoden 2030 jälkeen vain kaikista pienimpiä autonvalmistajia eli alle 1 000 uuden vuosittaisen henkilö-ja pakettiauton valmistajaa. Komissio ehdottaa, että niille autonvalmistajille, jotka kalenterivuodessa valmistavat 1 000—10 000 uutta henkilöautoa tai 1 000—22 000 uutta pakettiautoa, sovellettaisiin vuodesta 2030 lähtien samoja sääntöjä päästörajoituksista kuin muillekin autonvalmistajille. Elementin poiston ilmastovaikutukset olisivat komission mukaan vähäiset, mutta se varmistaisi tieliikenteen tasapuolisia kilpailuolosuhteita.
Komissio ehdottaa lisäksi, että se voisi antaa delegoituja säädöksiä laskentakaavojen muuttamiseksi tietyssä pakettiautojen tyyppihyväksyntää koskevassa tilanteessa. Tilanteet koskisivat niin kutsuttua monivaiheista tyyppihyväksyntää, jossa usea autonvalmistaja valmistaa pakettiauton, jolloin asetuksen mukaiset hiilidioksidipäästöt kohdennetaan perusajoneuvon eli alustan valmistajalle. Komissio voisi antaa delegoituja säädöksiä kaavojen muuttamiseksi silloin, kun se on välttämätöntä valmistajakohtaisen päästövähennystavoitteen määrittelyksi pakettiautoja koskevassa monivaiheisessa tyyppihyväksyntätilanteessa. Lisäksi komissio esittää täsmennettäväksi, että se voisi tarvittaessa pyytää asetuksen mukaisia seurantatietoja niitä toimittavalta viranomaiselta ja autonvalmistajalta virheellisten monitorointitietojen tilanteissa, joissa se ei nykylainsäädännön mukaan olisi mahdollista. Lisäksi se esittää teknisluontoisia muutoksia asetukseen niin, että viittaukset vanhaan puitedirektiiviin 2007/46/EY sekä sen määritelmiin muutettaisiin vastaamaan voimassaolevaa tyyppihyväksyntäasetusta (EU) 2018/858.
Komissio esittää, että vuoden 2025 lopusta lähtien ja sen jälkeen kahden vuoden välein se raportoisi nollapäästöisen tieliikenteen kehityksestä. Raportissa arvioitaisiin erityisesti tarvetta uusille toimenpiteille siirtymän vauhdittamiseksi. Raporttiin sisältyisi tietoja muun muassa nolla-ja vähäpäästöisten ajoneuvojen määristä, vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus-ja tankkausinfrastruktuurin tavoitteiden kehityksestä ja kuluttajavaikutuksista. Raportin perusteella komissio voisi antaa uuden muutosehdotuksen CO2-raja-arvoasetuksesta vuonna 2028.
Valtioneuvoston kanta
55-valmiuspaketista julkaistun komission tiedonannon e-kirjeen käsittelyn yhteydessä EU ministerivaliokunta (3.9.2021) linjasi, että Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Tavoite edellyttää pitkän aikavälin ilmastotoimien rakentamista siten, että EU:n hiilineutraalius saavutetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla ennen vuotta 2050. Osana tätä tavoitetta valtioneuvosto pitää tärkeänä, että 55-valmiuspaketista käytävien neuvottelujen lopputuloksena kokonaisuudessaan saavutetaan vuodelle 2030 asetettu vähintään 55% ilmastotavoite, joka voidaan myös ylittää.
Valmiuspaketin ehdotuksilla on lukuisia ristikkäisvaikutuksia, ja valtioneuvosto korostaa, että valmiuspaketin kunnianhimotason ylläpitäminen kokonaisuutena tulee varmistaa.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että neuvottelut edistyvät ripeästi, jotta toimeenpanolle jää riittävästi aikaa. Samalla valtioneuvosto korostaa, että 55-valmiuspaketti myös ohjaa EU:n siirtymää kohti ilmastoneutraalia taloutta. Siirtymä tulee toteuttaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä, vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla tavalla huomioiden luontokadon ehkäisyyn, digitalisaatioon sekä siirtymän oikeudenmukaisuuteen liittyvät näkökohdat.
Valtioneuvosto arvioi ehdotuksia kansallisen ja eurooppalaisen kokonaisedun näkökulmasta. Ilmastovaikutusten lisäksi ehdotusten tulee monipuolisesti huomioida vaikutukset muun muassa kilpailukykyyn, valtion tulokertymään ja Suomen maksuihin EU:lle. Lisäksi on tärkeää systemaattisesti arvioida päätösten vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin.
Valtioneuvosto kannattaa lähtökohtaisesti esitettyjä raja-arvoja vuosille 2030 ja 2035. Valtioneuvosto korostaa, että kunnianhimoiset raja-arvot edesauttavat nollapäästöisten ajoneuvojen valmistamista ja siten parantavat niiden mallivalikoimaa sekä saatavuutta myös Suomessa. Näin ollen esitys auttaa myös kansallisen autokannan uudistamisessa ja Suomen kansallisen hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2035 mennessä saavuttamisessa. Jatkokäsittelyssä Suomi voi myös kannattaa komission ehdotusta kunnianhimoisempia raja-arvoja ja lineaarista polkua tulevien raja-arvojen välillä. Huomioitava kuitenkin on, että asetuksen ilmastokunnianhimon tasoon vaikuttaa esitettyjen raja-arvojen lisäksi asetuksen muut yksityiskohdat. Jatkokäsittelyn osalta Suomen ensisijaisena tavoitteena on varmistaa ehdotuksen kunnianhimon tason riittävyys suhteessa jäsenmaiden taakanjakosektorin 2030 tavoitteisiin sekä EU:n 2050 ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseen.
Komission asetusehdotuksessa ei Suomen ennakkovaikuttamisesta huolimatta huomioida kaasukäyttöisiä henkilö- ja pakettiautoja omana kokonaisuutenaan. Haasteeksi on muodostunut se, että maakaasun ja biokaasun osuutta ei voida autonvalmistuksen osalta erottaa, ja maakaasun osuus on EU:ssa käytettävästä liikennekaasusta erittäin korkea. Biokaasu on kuitenkin sen elinkaaripäästöt huomioiden ilmastoystävällinen vaihtoehto ja se edistää kiertotaloutta. Näin ollen valtioneuvosto katsoo, että jatkoneuvotteluissa tulisi eri yhteyksissä pyrkiä vaikuttamaan siihen, että biokaasun liikennekäyttöä edistetään ja sen jakeluinfrastruktuurin rakentumiselle luodaan muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden ohella edellytyksiä. Lisäksi valtioneuvosto katsoo, että asetuksen jatkokäsittelyssä tulisi pyrkiä vaikuttamaan siihen, että kaasukäyttöisten henkilö-ja pakettiautojen valmistamista kannattaisi edelleen jatkaa esitettyjen raja-arvojen kunnianhimosta tinkimättä.
Valtioneuvosto kannattaa mukautumismekanismin poistamista, koska mekanismin pitäminen voi johtaa asetuksen ilmastokunnianhimon laskemiseen. Valtioneuvosto pitää tarkoituksenmukaisena, mutta ei välttämättömänä, esitystä pienten ajoneuvonvalmistajien poikkeuksesta luopumista tasapuolisten markkinaolosuhteiden takaamiseksi. Jatkokäsittelyssä tulee kuitenkin arvioida pienille ajoneuvonvalmistajille kohdistuvien vaatimusten oikeasuhtaisuutta elementin poistamisesta saataviin hyötyihin nähden.
Valtioneuvosto pitää tarkoituksenmukaisena komission ehdotusta siirtää komissiolle säädösvaltaa, jonka nojalla komissio voisi antaa delegoituja säädöksiä laskentakaavojen muuttamiseksi tietyssä pakettiautojen monivaiheista tyyppihyväksyntää koskevassa tilanteessa, joissa se on välttämätöntä edellä mainittujen ajoneuvojen päästövähennystavoitteiden määrittelemisessä.
Valtioneuvosto pitää lähtökohtaisesti tarkoituksenmukaisena komission raportointivelvollisuutta sekä mahdollisuutta esittää asetuksen muuttamista vuonna 2028.
Ehdotus edistää merkittävästi Suomen tavoitteita puolittaa liikenteen päästöt 2030 mennessä ja saavuttaa fossiiliton liikenne 2045. Yksityiskohtaisempien kantojen esittäminen edellyttää lisätietoja komission ehdotuksesta ja yhteisvaikutuksista muiden valmiuspaketin ehdotusten kanssa.