VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönotosta sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista 7. päivä heinäkuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU (ITS-direktiivi) ensisijaisena tavoitteena on vauhdittaa älykkäiden liikennejärjestelmien (Intelligent Transport Systems, ITS) koordinoitua käyttöönottoa ja käyttöä tieliikenteessä ja rajapintojen kautta myös muissa liikennemuodoissa kaikkialla Euroopassa. Älykkäillä liikennejärjestelmillä ja ITS-järjestelmillä tarkoitetaan direktiivissä mm. tieliikenteen infrastruktuuriin, ajoneuvoihin, käyttäjiin, liikenteen ja liikkuvuuden hallintaan sekä rajapintoihin liittyviä järjestelmiä, joissa sovelletaan tieto- ja viestintäteknologiaa.
Direktiivin mukaisilla toimilla EU on kehittänyt yhteistä eurooppalaista toimintaympäristöä uusien digitaalisten palvelujen ja liikenteen automaation yhteen toimivuuden varmistamiseksi ja avoimeen syrjimättömään pääsyyn perustuvan markkinan edistämiseksi. Direktiivi on osaltaan ollut merkittävällä tavalla myötävaikuttamassa siihen, että EU on kyennyt vahvistamaan kilpailukykyään liikenteen ja liikkumisen toimialalla.
Komission ehdotus ITS-direktiivin muuttamisesta sisältää kaikkiaan neljä artiklaa. Ehdotuksen ensimmäiseen artiklaan on koottu kaikki ne muutokset, joita komissio esittää ITS-direktiivin säännöksiin. Ehdotuksen toinen artikla käsittelee direktiivin säännösten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kolmannessa artiklassa säädetään direktiivin voimaantulosta ja neljännessä, viimeisessä artiklassa on esitetty direktiiviehdotuksen osoitus.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto pitää tärkeänä ja kannatettavana EU:n pyrkimystä vauhdittaa koko unionin laajuista vihreää ja digitaalista siirtymää. Tämä luo edellytykset sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän Euroopan unionin kehittämiseen. Liikkumisen digitaalisen toimintaympäristön kehittäminen sekä automaation ja tekoälyn hyödyntämiseen perustuvien teknologisten ratkaisujen käytön lisääminen liikenteen alalla tarjoavat uusia mahdollisuuksia edistää kestävää liikkumista sekä parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että näiden mahdollisuuksien täysimääräisen hyödyntämisen avulla vauhditetaan myös laajempien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista, kuten esimerkiksi uusien työpaikkojen syntymistä sekä talouden kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamista.
Valtioneuvosto kannattaa ITS-direktiivin uudelleentarkastelua. Uudistetun direktiivin tulisi edistää laajempaa ja nopeampaa digitaalista transformaatiota tieliikenteessä ja sen rajapinnoilla muiden liikennemuotojen kanssa.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että multimodaalisen digitaalisen liikkumispalvelun määritelmässä (artikla 4) otetaan huomioon erityisesti ominaisuudet, jotka mahdollistavat varauksen, tilaamisen tai maksun tai lippujen myöntämisen, sillä ne lisäävät multimodaalisten matkaketjujen käytön helppoutta ja houkuttelevuutta asiakkaan näkökulmasta. Määritelmän tulisi kattaa sekä julkiset että yksityiset toimijat, millä edistetään palveluiden kehittymistä ja markkinoiden toimivuutta asettamalla kaikki multimodaalisia digitaalisia liikkumispalveluita tarjoavat operaattorit yhdenvertaiseen asemaan.
Valtioneuvosto pitää myönteisenä komission esittämää muutosta, jonka mukaisesti jäsenvaltiot olisivat jatkossa velvollisia varmistamaan direktiivin liitteessä III listattujen tietolajien saatavuuden sekä käytettävyyden kansallisen yhteyspisteen kautta sekä varmistamaan direktiiviin liitteessä IV lueteltujen ITS-palvelujen käyttöönoton. Liikenteen olennaisten tietojen saatavuuden varmistaminen on tärkeää eri liikennemuotojen yhteistoiminnan lisäämiseksi, multimodaalisten matkaketjujen mahdollistamiseksi, liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi sekä uudenlaisten digitaalisten liikkumispalvelujen ja tähän liittyvän markkinan kehittämiseksi. Liikennealan kehittymisen kannalta keskeisen liikkumista koskevan tiedon jakamista pitää edistää jatkossakin avoimen ja maksuttoman datan periaatteiden mukaisesti. Tämä mahdollistaa myös uusien palvelujen kehittymisen. Kansallisten yhteyspisteiden tulisi osaltaan edistää EU:n datastrategiassa kuvatun niin sanotun data-avaruusmallin mukaista hajautettua mutta yhtenäistä datanhallintaa ja yhteen toimivuutta.
Valtioneuvosto pitää kannatettavana komission tavoitetta, että direktiivin artiklassa 7 luodaan komissiolle valtuudet jatkossakin ajantasaistaa direktiivin liitteiden säännöksiä. Valtioneuvosto pitää kuitenkin tärkeänä, että näiden valtuuksien nojalla tehtävistä muutoksista tehdään vaikutustenarviointi etukäteen, mukaan lukien kustannus-hyötyanalyysi ja että liitteiden sisältöä muutettaessa komissio varmistaa, että uudet määritykset ovat teknologianeutraaleja, ja että ne takaavat tasapuolisen toimintaympäristön ja mahdollisuudet kaikille toimijoille.
Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti ehdotukseen säätää komissiolle valtuudet, joiden nojalla komissiolla olisi hätätilanteessa, jolla katsotaan olevan vakava suora vaikutus liikenneturvallisuuteen, kyberturvallisuuteen tai ITS-palvelujen saatavuuteen ja eheyteen ja joka voi vaarantaa unionin liikennejärjestelmän turvallisen ja asianmukaisen toiminnan, toimivalta tilanteen korjaamiseksi hyväksyä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, joilla keskeytetään tai vahvistetaan velvoitteita direktiivin 2 artiklassa asetettujen ensisijaisten alojen puitteissa. Vaikka on selvää, että komissiolla tulee olla mahdollisuus reagoida riittävän nopeasti esimerkiksi kyberturvallisuuteen liittyviin uhkiin tai covid-19-pandemian kaltaisten kriisien liikenteelle aiheuttamiin haasteisiin, tulisi ITS-direktiivin nojalla komissiolle annettava toimintamandaatti olla tarkkarajaisempi ja toimintavaltuuksiltaan sekä menettelyn käyttöönoton mukaisen hätätilan määrittelyn osalta selkeä.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä parantaa sääntelyllä edellytyksiä varautua etukäteen kyberturvallisuusriskeihin ja erilaisiin hätätilanteisiin. Tapahtumien jälkeen toimintatapoja tulisi tarkastella uudelleen. Verkko- ja tietoturvadirektiiviehdotuksessa (niin sanottu NIS2-direktiivi) ei ole vastaavantyyppistä hätätilanteita koskevaa sääntelyä kuin mitä ITS-direktiiviehdotuksen artikla 7a sisältää. Älyliikenteen ohjaus kuitenkin sisältyy nykyisen NIS-direktiivin ja NIS2-direktiiviehdotuksen soveltamisalaan ja tulisi todennäköisesti olemaan NIS2-direktiiviehdotuksen mukaisen ennakkovalvonnan piirissä. Valtioneuvosto katsoo, että ITS-direktiivin tulisi olla yhtenevä NIS2-direktiiviehdotuksen kanssa erityisesti riskeihin varautumisen ja ennakoinnin näkökulmasta.
Valtioneuvosto kannattaa komission tavoitetta päivittää artiklakohdan 10 tietosuojaa, tietoturvallisuutta ja tietojen uudelleenkäyttöä käsittelevät määritykset voimassa olevia tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevia säännöksiä vastaavaksi.
Valtioneuvosto voi yleisesti hyväksyä komission tavoitteen sisällyttää C-ITS turvatunnusten hallintajärjestelmä osaksi direktiivin mukaista sääntelyä artiklassa 10. Valtioneuvosto pitää kuitenkin keskeisenä, että yhteiseurooppalaisen älyliikenteen luottamusratkaisua (EU C-ITS Security Credential Management System, EU CCMS) koskevia määrityksiä uudelleen tarkastellaan. EU CCMS:n määrityksissä esitettyjä nykyisiä tietoturvavaatimusten määrityksiä tulisi tarkastella uudelleen, koska osa vaatimuksista voi mahdollisesti aiheuttaa merkittäviä markkinoille tulon esteitä pienille tai uusille toimijoille ja olla mahdollisesti ITS-direktiiviehdotuksen liitteen II periaatteiden, kuten esimerkiksi kustannustehokkuusperiaatteen vastaisia. Luottamusratkaisun määrityksiä tulisi tarkastella uudelleen myös teknologianeutraalisuuden varmistamiseksi Suomen tavoitteiden mukaisesti soveltumaan myös mobiiliverkkoratkaisuille.
Ilman uudelleen määrittelyä valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti ehdotukseen säätää komissiolle valtuudet, joiden nojalla komissiolle annettaisiin hoidettavaksi EU:n C-ITS-järjestelmien turvatunnusten hallintajärjestelmään liittyvät C-ITS-yhteyspisteen hallinnoijan, luotetun luettelon hallinnoijan ja C-ITS varmennepolitiikkaviranomaisen tehtävät.
Komiteamenettelyssä (artikla15) hyväksyttävien täytäntöönpanosäädösten osalta valtioneuvosto katsoo, että ITS-direktiivin nojalla annettaville välittömästi sovellettaville täytäntöönpanosäädöksille tulisi aina määrittää tarkka voimassaoloaika. Poikkeuksena tästä, tulisi mahdolliset ITS-direktiiviehdotuksen artikla 7 nojalla hyväksytyt täytäntöönpanosäädökset hätätilanteiden osalta kuitenkin päättää mahdollisimman pian sen jälkeen, kun hätätilanne on päättynyt.
Valtioneuvosto pitää kannatettavana sisällyttää liitteeseen II periaatteet, joiden tehtävänä on ohjata direktiivin mukaisia toimia ITS-järjestelmien koordinoidun käyttöönoton ja yhteen toimivuuden varmistamiseksi. Uusissa periaatteissa korostetut pyrkimykset edistää mm. teknologista kehitystä, eri liikennemuotojen välistä yhteistoimintaa, alueellisten ja paikallisten erityispiirteiden huomiointia sekä tasapuolisten toimintapuitteiden ja mahdollisuuksien varmistaminen kaikille toimijoille, ovat perusteltuja ja johdonmukaisia direktiivin tavoitteiden suhteen.
Valtioneuvosto pitää tarkoituksenmukaisena, että liitteen II periaatteisiin pyrittäisiin sisällyttämään myös teknologianeutraliteetin periaate, jotta tämä periaate ohjaisi komissiota jatkossa sen antaessa delegoituja säädöksiä. Myös voimassaolevan ITS-direktiivin 7 artiklan mukaisesti komission tulee delegoituja säädöksiä antaessaan noudattaa ITS-direktiiviluonnoksen liitteen II periaatteita. Teknologianeutraliteetin periaate tulisi siksi sisällyttää myös uuteen direktiiviin komissiota velvoittavana, jolloin se tukisi myös mahdollisuuksia hyödyntää yhteiseurooppalaista älyliikenteen luottamusratkaisua (EU C-ITS CCMS) sekä 5,9 GHz ITS-taajuusalueilla matkaviestintäteknologioilla että kaupallisissa matkaviestinverkoissa.
Valtioneuvosto kannattaa direktiiviin lisäyksiä (uusi liite III), johon listattujen olennaisten tietojen osalta jäsenvaltioiden on varmistettava tietojen saatavuus liitteessä määritetyn maantieteellisen kattavuuden ja aikataulun mukaisesti. Olennaisten liikennetietojen saatavuuden varmistaminen on tärkeää direktiivin mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Liikenteen automaatio ja digitaalisen toimintaympäristön kehittäminen perustuvat tiedon saatavuuteen ja käyttöön, jotka vuorostaan luovat edellytykset kehittää eurooppalaista liikennejärjestelmää EU:ssa yhteisesti määritettyjen tavoitteiden mukaisesti.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että direktiivin vaatimukset joita kansalliselle yhteyspisteelle asetetaan, voidaan toteuttaa nykyiseen toimintamalliin tukeutuen niin, että tieto on saatavilla kansallisen yhteyspisteen kautta sillä tarkkuudella ja laatutasolla, kuin tietoa jo kerätään tai havainnoidaan, tai tieto muutoin siitä välittyy tiedontuotantoprosessin alkuun, josta se analysoidaan, käsitellään ja jaetaan saataville kansalliseen yhteyspisteeseen. Kansallisesti pyritään varmistamaan, ettei direktiivi aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia suhteessa nykytilanteeseen.
Valtioneuvosto tukee komission ehdotusta lisätä uusia palveluita (uusi liite IV), johon listattujen olennaisten ITS-palvelujen osalta jäsenvaltioiden tulee varmistaa palvelujen käyttöönotto liitteessä määritetyn maantieteellisen kattavuuden ja aikataulun mukaisesti.
Valtioneuvosto tukee myös komission tavoitetta sisällyttää uutena vaatimuksena käyttäjille ilmaiseksi tarjottava liikenneturvallisuuteen liittyvä yleinen vähimmäisliikennetietopalvelu, joka tulisi ottaa käyttöön 31.12.2026 mennessä TEN-T-verkolla sekä siihen kuulumattomilla moottoriteillä.
Valtioneuvosto yhtyy komission näkemykseen, että liikenteen turvallisuuteen liittyvän tiedon jakaminen liikenteenkäyttäjille on yksinkertainen ja erittäin tehokas tapa lisätä tieliikenneverkolla liikkumisen turvallisuutta. Tietopalvelun tarjoamisessa tulee kuitenkin huomioida maiden erityispiirteet, jotta varmistetaan, että käyttäjille tarjottavat liikenneturvallisuutta koskevat vähimmäistason tietopalvelut ovat luotettavia ja tarkoituksenmukaisia sekä mahdollisuuksien mukaan ilmaiseksi kaikkien käytettävissä.
Direktiivin kansallisesta voimaansaattamisesta voi seurata lisätehtäviä, kustannusvaikutuksia ja resursointipaineita kansallisille toimijoille ja viranomaisille. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että nämä ja muut säädöshankkeeseen liittyvät kustannusvaikutukset yksilöidään mahdollisimman kattavasti ja ennakoivasti asian jatkovalmistelussa, jolloin niihin on mahdollista muodostaa tarkemmat kansalliset kannat. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että ehdotus säilyttää jäsenvaltioille riittävästi kansallista liikkumavaraa, jotta mahdollisuudet direktiivin tarkoituksenmukaiseen ja resurssitehokkaaseen täytäntöönpanoon turvataan ja ne voidaan tehokkaasti käyttää.