Viimeksi julkaistu 9.3.2021 15.13

Valiokunnan lausunto StVL 2/2021 vp VNS 3/2020 vp  Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa

Sosiaali- ja terveysvaliokunta

Tulevaisuusvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa (VNS 3/2020 vp): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava tulevaisuusvaliokunnalle. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut (etäkuuleminen): 

  • johtava asiantuntijaMarjaInnanen
    valtioneuvoston kanslia
  • sosiaalineuvosMarkusSeppelin
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • erikoistutkijaHeliKuusipalo
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
  • erityisasiantuntijaKirsiMarttinen
    SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Valiokunta on saanut kirjalliset lausunnot: 

  • professoriHeikkiHiilamo
    Helsingin yliopisto
  • dekaaniJuhoSaari
    Tampereen yliopisto
  • professori (emerita)AnneliPohjola

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Suomi sitoutui vuonna 2015 pidetyssä YK:n huippukokouksessa globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda2030:n, toteutukseen. Agenda2030 sisältää 17 tavoitetta, jotka tähtäävät köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Valtioneuvoston selonteossa kuvataan hallituksen toimenpiteet näiden 17 tavoitteen toteuttamiseksi. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan vastuualueen kannalta keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa tavoite poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta (tavoite 1), tavoite poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta (tavoite 2), tavoite taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaikenikäisille (tavoite 3), tavoite saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia (tavoite 5), tavoite edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä (tavoite 8) sekä tavoite vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä (tavoite 10).  

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut vaalikaudella 2015—2019 laaditusta ensimmäisestä Agenda2030-selonteosta lausunnon (StVL 3/2017 vp), jossa valiokunta on tarkastellut selontekoa lähinnä eriarvoistumisen ehkäisemisen ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Lausunnossaan valiokunta korosti erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden yhteiskunnallista merkittävyyttä pitkällä tähtäimellä. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta painottaa, että nyt käsiteltävänä oleva selonteko on valmisteltu koronaviruspandemian aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa. Pandemian vaikutukset ulottuvat talouden lisäksi muun muassa köyhyyteen, eriarvoisuuteen, hyvinvointiin, ruokaturvaan ja koulutukseen. Selonteon mukaan koronaviruspandemia on muuttanut hallituksen lyhyen aikavälin talouspolitiikan agendaa merkittävästi, vaikka pitkän aikavälin haasteet ovat pitkälti samoja kuin aiemminkin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy selonteossa esille tuotuun näkemykseen siitä, että koronaviruspandemian myötä on entistä tärkeämpää panostaa työllisyystoimiin, turvata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuutta. Globaalisti pandemia voi vaikeuttaa olennaisesti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Tämän vuoksi on tärkeää panostaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon, kuten universaalin terveyskattavuuden ja riittävän sosiaaliturvan saavuttamiseen, sekä kiinnittää huomiota terveysturvallisuuden edistämiseen, pandemioihin varautumiseen ja terveysjärjestelmien vahvistamiseen.  

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että koronaviruspandemian merkittävän roolin tunnistamisesta huolimatta selonteossa käsitellään pandemian vaikutuksia verrattain suppeasti. Koronaviruspandemian vaikutukset ulottuvat erityisesti jo heikommassa asemassa oleviin ihmisiin, mutta selonteossa esimerkiksi köyhyyden vähentämisen kohdalla käsitellään pandemian vaikutuksia niukasti. Valiokunta pitää tärkeänä, että koronaviruspandemian vaikutuksia ja siitä selviytymistä tarkastellaan heikoimmassa asemassa olevien, köyhyyden poistamisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. 

Selonteon johdanto-osiossa tuodaan esille eri tavoitealueiden keskinäisriippuvuus ja yhteisvaikutukset. Valiokunta yhtyy selonteossa esille tuotuun näkemykseen siitä, että kestävän kehityksen tavoitteita ei voida tarkastella ja toimeenpanna irrallisina toisistaan ja tavoitteiden toteutuminen riippuu niiden keskinäisistä kytkennöistä. Esimerkiksi ihmisten terveydellä, hyvinvoinnilla ja työkyvyllä on keskeinen vaikutus taloudelliseen kehitykseen. Koronaviruspandemia on puolestaan tehnyt yhä selvemmin näkyväksi ympäristöongelmien yhteyden terveyteen ja sitä kautta taloudelliseen kehitykseen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että keskinäisriippuvuuksien tunnistamisesta huolimatta selonteossa käsitellään eri tavoitealueita toisistaan irrallisina eikä eri tavoitealueiden yhteyksiä eritellä. Myös taloudellisen ja ekologisen kestävyyden rinnalla käytetyn sosiaalisen kestävyyden käsite sisältöineen jää määrittelemättä. Valiokunta pitää tärkeänä, että keskinäisriippuvuuksien tutkimukseen ja sosiaalisen kestävyyden määrittelyyn panostetaan kokonaisvaikutusten hallitsemiseksi ja tavoitteiden onnistumisen arvioimiseksi.  

Selonteossa on kattavasti kuvattu Suomen toimenpiteet Agenda2030:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Selonteon jaksossa ”Agenda2030:n kansallisen toimeenpanon seuranta ja arviointi” kuvataan myös kestävän kehityksen tilan seurantaa kahden indikaattorikokonaisuuden kautta. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että vaikka Tilastokeskuksen julkaisema tietopankki kestävän kehityksen YK-indikaattorien toteutumisesta Suomessa mainitaan selonteossa, sitä ei käytetä selonteossa toimeenpanon ja suunniteltujen toimenpiteiden arvioinnissa. Valiokunta katsoo, että selonteossa kuvattujen toimenpiteiden arviointia edesauttaisi se, että selonteossa kuvattaisiin indikaattorien avulla, missä vaiheessa Suomi on Agenda2030:n tavoitteiden toteutumisessa ja miten ehdotetut toimenpiteet vaikuttavat tavoitteiden saavuttamiseen.  

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää,

että tulevaisuusvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 24.2.2021 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja
MarkusLohikesk
varapuheenjohtaja
MiaLaihokok
jäsen
KimBergsd
jäsen
Anna-KaisaIkonenkok
jäsen
ArjaJuvonenps
jäsen
NooraKoponenvihr
jäsen
AkiLindénsd
jäsen
Hanna-LeenaMattilakesk
jäsen
VeronicaRehn-Kivir
jäsen
HannaSarkkinenvas
jäsen
HeidiViljanensd
jäsen
SofiaVirtavihr

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos
SannaPekkarinen