VALTIONEUVOSTON JATKOKIRJELMÄ
Ehdotus
Komission ehdotuksen pääasiallinen sisältö on kuvattu valtioneuvoston kirjelmässä U 8/2017 vp. Jatkokirjelmässä kuvataan kolmikantaneuvottelujen nykytilannetta Suomen kannalta oleellisin osin ottaen myös huomioon puhtaan energian pakettiin kuuluvan uusiutuvan energian direktiivin (RED II) neuvottelutilanteen kehittymisen.
Asetusehdotuksella energiaunionin hallintomallista luodaan uusi menettely jäsenvaltioiden ja komission välille EU:n energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden toteutumisen seurannalle. Jäsen-valtiot velvoitetaan laatimaan integroitu kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma kymmenen vuoden välein. Hallintomalliasetuksen perusteella jäsenvaltio asettaa ja raportoi kansalliset tavoitteet kaikkien energiaunionin viiden ulottuvuuden osalta sekä raportoi jäsenmaakohtaisesta kehityksestä tavoitteiden saavuttamisessa. Asetus keskittyy etenkin uusiutuvan energian määrään ja energiatehokkuuden kehittymiseen.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvoston kanta on esitetty eduskunnalle 2 päivänä helmikuuta 2017 toimitetussa kirjelmässä (U 8/2017 vp). Jatkokirjelmässä täydennetään ja täsmennetään valtioneuvoston kantoja vastaamaan asetusehdotuksesta käytävien neuvottelujen nykytilannetta.
Parlamentin esittämän kaavan, jolla määritettäisiin uusiutuvan energian osuus eri jäsenvaltioille, vaikutuksia Suomen uusiutuvan energian tavoitteen tasoon on kuvattu uusiutuvan energian direktiivistä tehdyssä U-jatkokirjelmässä. Suomi pitää tärkeänä, että kaavaan tehdään RED II -jatkokirjeessä kuvattuja muutoksia tai vähintään voidaan ottaa huomioon hallintomalliasetuksen 5 artiklassa mainitut kansalliset olosuhteet komission arvioidessa kunkin jäsenvaltion uusiutuvan energian osuuden riittävyyttä.
Suomi pitää tärkeänä, että jäsenvaltion ennen vuotta 2020 tehdyt toimet otettaisiin huomioon uusiutuvan energian lisäämisessä. Tämän vuoksi Suomi katsoo, että hallintomallin artiklassa 2 (19) varhaisiin uusiutuvan energian edistämisen toimiin olisi tärkeää lukea toimet jaksolta 2005—2020 tai vähintään usean vuoden ajalta ennen vuotta 2020. Suomi pitää tärkeänä, että varhaiset toimet osana artiklan 5(d) kriteeristöä otettaisiin huomioon myös laskentakaavassa.
Suomi katsoo, että ohjeellinen kaava tulisi sisällyttää ensisijaisesti hallintomalliasetukseen. Suomi voi kuitenkin osana kokonaisratkaisua hyväksyä kaavan sisällyttämisen RED II -direktiivin liitteeksi, jos direktiivistä ilmenee selkeästi sen ohjeellinen luonne. Kaava tulisi ottaa käyttöön ainoastaan tilanteessa, jossa hallintomalliasetuksen mukaiset kansalliset ilmasto- ja energiasuunnitelmat eivät yhteisesti ole saavuttamassa EU:n uusiutuvan energian tavoitetta.
Energiatehokkuuden osalta Suomi kannattaa sitä, että komissio antaa suosituksia energiatehokkuustavoitteen tarkistamiseksi niille jäsenvaltioille, joilla näyttäisi oleva energiansäästöpotentiaalia jäljellä, ja jos nämä toimet eivät riitä, sen jälkeen ehdottaisi unionin yhteisiä toimia.
Suomi pitää tärkeänä, että hallintomalliasetuksella ei kohtuuttomasti lisätä hallinnollista taakkaa, varsinkin kun asetusluonnoksen tarkoituksena on ollut erilaisten nykyisten raportointien muuttaminen suoraviivaisemmiksi ja kevyemmiksi. Suomi voi kuitenkin osana kokonaisratkaisua ja energiaunionin toimeenpanoa hyväksyä hallinnollisen taakan kohtuullisen lisääntymisen.
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Lähtökohdat ja neuvotteluvaihe
Ehdotus asetukseksi energiaunionin hallintomallista on osa komission puhtaan energian pakettia. Talousvaliokunta on arvioinut ehdotusta lausunnossaan TaVL 14/2017 vp — U 8/2017 vp ja viittaa kokonaisuuden lähtökohtien osalta aiemmin lausumaansa. EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet konkretisoituvat puhtaan energian paketin eri osa-alueissa. Hallintomalliasetuksen tavoitteena on luoda uusi menettely energia- ja ilmastopolitiikkaan jäsenvaltioiden ja komission välille ja mahdollistaa jäsenvaltioiden itse määrittelemien tavoitteiden etenemisen seuranta.
Hallintomallia koskevasta asetusehdotuksesta saavutettiin neuvoston yleisnäkemys 18.12.2017, ja myös parlamentti on hyväksynyt kantansa asiaan. Tavoitteena on saavuttaa neuvotteluissa sopu kesäkuun loppuun mennessä. Talousvaliokunta keskittyy tässä lausunnossaan arvioimaan keskeisimpiä avoimia neuvottelukysymyksiä.
Laskentakaavan luonne ja sisältö
Neuvottelujen keskeisimpiä avoimia kysymyksiä on parlamentin ehdottama laskentakaava. Talousvaliokunta on korostanut uusiutuvan energian direktiiviä koskevassa lausunnossaan esitetyn kaavan ongelmallisuutta. Kaavan oikeudellisen luonteen osalta valiokunta yhtyy valtioneuvoston arvioon siitä, että sikäli kun kaava sisällytetään sääntelyyn, sen ohjeellinen luonne tulee varmistaa sijoittamalla se osaksi nyt käsiteltävää hallintomalliasetusta.
Talousvaliokunta kiinnittää erityistä huomiota esitetyn kaavan komponenttien epävarmuustekijöihin. Valiokunta pitää esitettyä bkt-pohjaista komponenttia Suomen näkökulmasta lisätaakkaa aiheuttavana ja velvoitteiden epäoptimaalista kohdentumista korostavana. Valiokunta pitää lisäksi paremman sääntelyn näkökulmasta kyseenalaisena valmistelutapaa, jossa esitetyn kaavan vaikutukset jäävät erittäin epävarmoiksi: erityisesti tämä koskee ehdotettuja uusiutuvan energian potentiaalia ja ulkomaan yhteyksien määrää kuvaavia komponentteja. Kaavan arviointia vaikeuttaa olennaisesti se, ettei laskennan taustalla olevia oletuksia ja jäsenvaltiokohtaista dataa ole julkistettu. Talousvaliokunta korostaa lisäksi, että kaavan tulisi huomioida kansalliset olosuhteet ja varhaisten toimien merkitys uusiutuvan energian edistämisessä.
Hallintomallin mahdollisuudet ja hallinnollinen taakka
Talousvaliokunta katsoo, että oikein toimiessaan hallintomalli voi tarjota välineitä mitata ja seurata läpinäkyvästi ja luotettavaan dataan perustuen energia- ja ilmastotavoitteiden toteutumista. Energiatehokkuuden osalta hallintomalli voi tarjota komissiolle toimivia välineitä ohjata jäsenvaltioita suuntaamaan toimiaan oikein energiansäästöpotentiaalinsa hyödyntämiseksi. Yksi osa-alue, jota hallintomallin kautta voitaisiin tehdä läpinäkyvämmäksi jäsenvaltioiden välillä, ovat sellaiset energiatuet, jotka tosiasiassa laskevat päästöoikeuksien hintaa mutta eivät johda päästöjen vähenemiseen Euroopan tasolla.
Talousvaliokunta on aiemmin sekä nyt käsiteltävästä asetusehdotuksesta että energia- ja ilmastoselonteosta antamissaan lausunnoissa korostanut alueellisen ja erityisesti pohjoismaisen yhteistyön merkitystä energiasektorilla. Energiaunionin hallintomallia tulisi hyödyntää osaltaan myös keinona vahvistaa alueellista yhteistyötä energiapolitiikan suunnittelussa. Tätä kautta voidaan edistää toimien johdonmukaisuutta ja energiamarkkinoiden toimivuutta.
Hallintomallin ajatuksena on ollut paitsi tehostaa myös virtaviivaistaa ja keventää nykyisiä raportointivelvoitteita. Tämä tavoite ei kuitenkaan näyttäisi tällä hetkellä täysin toteutuvan, vaan malli saattaa tosiasiassa lisätä hallinnollista taakkaa. Valiokunta painottaa, ettei hallintomallilla tule luoda perusteetonta taakkaa esimerkiksi tarpeettoman laajojen tai päällekkäisten raportointivelvoitteiden kautta.