Talousarvio on laadittu olosuhteissa, joissa suotuisista näkymistä huolimatta koronapandemia varjostaa yhä talouden kehitystä ja pitää yllä epävarmuutta myös rahoitusjärjestelmän suhteen. Huolia kohdistuu erityisesti demografiasta kumpuavaan rakenteelliseen kestävyysvajeeseen työikäisen työllisen väestön vähentyessä suhteessa työvoiman ulkopuolella olevien määrään ja myös absoluuttisesti.   

Talousvaliokunta on tässä lausunnossaan tarkastellut talousarvioesitystä oman toimialansa näkökulmasta ja keskittyen asiantuntijakuulemisessa erityisesti esiin nousseisiin teemoihin.  

On huomattava, että mitä pidempään matalien korkojen tilanne ja sen pitkäaikaisuutta koskevat odotukset säilyvät, sitä suuremmiksi talouksien haavoittuvuudet muodostuvat ilman niitä vähentäviä politiikkatoimia. Riski syntyy yhtäältä rahapolitiikan virittämisestä finanssipolitiikan mahdollistamiseksi ja toisaalta finanssipolitiikan virittämisestä rahoitusjärjestelmän häiriöiden välttämiseksi lyhyellä aikavälillä. Tarve julkisen talouden sopeuttamiselle on kasvanut velka-asteen kohottua ja alijäämäisyyden kasvettua. 

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty vastakkaisiakin käsityksiä siitä, onko vuoden 2022 talousarvion viritys oikeansuuntainen. On esitetty näkemyksiä, että talousarvioesitys on haitallisen myötäsyklinen, mutta myös käsityksiä, joiden mukaan ennenaikainen elvyttävän finanssipolitiikan lopettaminen olisi virhe, jolla olisi kielteisiä vaikutuksia taloudelliseen toimeliaisuuteen.  

Talousvaliokunta toteaa, että julkisen talouden suuri alijäämä oli koronakriisin akuutin vaiheen aikana perusteltu. Ennusteiden mukaan vuodesta 2022 lähtien talous on kuitenkin sellaisessa tilassa, jossa se ei enää tarvitsisi merkittävää päätösperäistä finanssipoliittista tukea. Myötäsyklisen finanssipoliittisen elvytyksen vaikutukset tuotantoon ja työllisyyteen eivät ole suuria, ja seurauksena voi olla hintojen nousu julkisissa hankinnoissa ja kotimaisen kustannustason yleinen kallistuminen. Vaikka koronakriisistä ei näillä näkymin jää merkittävää pysyvää jälkeä bruttokansantuotteeseen, jättää se kuitenkin jälkeensä aiempaa suuremman julkisen velan. Talouden kasvuedellytyksiä ja julkista taloutta vahvistavia rakenteellisia uudistuksia tarvitaan koronakriisin jälkeen entistä enemmän. Väestön ikääntymisestä johtuva kestävyysvaje oli huomattava jo ennen koronakriisiä ja kriisin jälkeen vielä aiempaa syvempi, koska julkisen alijäämän ja velan lähtökohta on muuttunut aiempaa epäsuotuisammaksi.  

Talousarvioesityksessä poiketaan valtiontalouden kehyksestä, jota jo kasvatettiin hallitusohjelmaan kirjatun poikkeusolojen mekanismin kautta vuosille 2021 ja 2022. Talousvaliokunta muistuttaa, että finanssipolitiikan säännöistä saatavien hyötyjen edellytys on, että sääntöjä noudatetaan johdonmukaisesti. Jos poikkeaminen muodostuu pääsäännöksi, järjestelmästä koituvat hyödyt menetetään.  

Talousvaliokunta yhtyy asiantuntijakuulemisessa esitettyyn huoleen julkisessa taloudessa vallitsevasta pysyvästä rakenteellisesta alijäämästä ja siitä, että talousarviossa tai sen ohessa ei ole strategista suunnitelmaa julkisen talouden vahvistamiseksi kestävyystavoitteiden mukaiseksi. Ongelma on, että julkista taloutta tasapainottavien ja työllisyyttä kohentavien muutosten kanssa on samanaikaisesti tehty toimia, joilla sekä työllisyys että julkinen talous heikkenevät, jolloin sinänsä oikeansuuntaisten toimien nettovaikutus pienenee. Talousvaliokunta pitää tärkeänä pyrkiä päätöksiin, jotka lisäävät työllisyyttä yrityksissä siten, että työllistyminen vahvistaa julkistaloutta.  

Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan merkittävä kasvun este tällä hetkellä on puutteet osaavan työvoiman saatavuudessa. Saatavuusongelma luo epävarmuutta myös investointisuunnitelmien toteutumiselle. Tämän valossa on tärkeää, että koulutusta on saatavilla eri puolilla maata. Talousvaliokunta pitää tervetulleena eritysasiantuntijoille ja kasvuyrittäjien oleskeluluville luotavaa joudutettua käsittelymenettelyä. Samoin päätös kansallisen D-viisumin laajentamisesta opiskelijoille ja tutkijoille sekä heidän perheenjäsenilleen helpottaa osaltaan sitä, että yritykset pystyisivät löytämään sellaista osaamista, jota kotimaassa ei ole tarjolla. Ulkomaisten osaajien saatavilla oloon vaikuttaa myös se, kuinka kansainväliset opiskelijat jäävät Suomeen työskentelemään opintojensa päätyttyä. Talousvaliokunta tähdentää, että Suomen kilpailukyky perustuu valtaosin korkeaan osaamiseen ja kykyyn lisätä toiminnan jalostusarvoa. 

Talousvaliokunta tähdentää, että kasvua edistävät ennen kaikkea terveelle kilpailulle otollinen lainsäädäntöympäristö ja innovaatioiden käyttöönoton ja talouden rakennemuutosten esteiden poistaminen. Sikäli kuin nykytilan rakenteiden katsotaan olevan vanhentuneita tai epätarkoituksenmukaisia, niitä tulee muuttaa.     

Talousvaliokunta pitää valitettavana, etteivät TKI-kannustimet ole toteutuneet talousarvioesityksessä ehdotettua laajemmassa muodossa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että lisävähennysoikeus olisi ollut tarpeen laajentaa koskemaan myös yrityksen sisäisiä TKI-kuluja.  

Talousvaliokunta pitää tärkeinä investointeja teollisuuden jätevirtojen kiertoon, pilotointilaitoksiin ja sähköistämiseen uusiutuvan energian avulla. Suomella on erinomaiset edellytykset kasvattaa vientiä ja työllisyyttä näillä sektoreilla. Tähän liittyen EU:n elpymisrahasto tarjoaa väliaikaisen mahdollisuuden korjata kasvun ja uudistumisen kannusteita, joskin näyttää siltä, etteivät tuet pääse maksatusvaiheeseen suhdanteiden kannalta optimaalisella hetkellä. Talousvaliokunta huomauttaa, että elpymisrahaston olennainen piirre tukea vihreän siirtymän jouduttamista on kuitenkin suhdanteista riippumaton välttämättömyys. Suomen tulee tavoitella näitä tukia täysimääräisesti. 

Energiaan kohdistuvien talouspolitiikan ratkaisujen tulee toimia johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti energiasektorin uusiutumista ja bio- ja kiertotalouden tavoitteita tukevasti.  Energia- ja innovaatiotukien avulla voidaan vauhdittaa energiamurroksen kannalta keskeisten teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Investointien tekemiseksi energiatoimiala tarvitsee pitkän aikavälin tietoa siitä, mihin suuntaan kannusteita ja sanktioita tullaan kehittämään. Talousarvion mukainen energia- ja innovaatiotukien kasvu, ennen kaikkea EU:n elpymisvälineen mahdollistamana, voi edesauttaa vähähiilisyystiekarttojen toimeenpanoa ja tavoitteiden saavuttamista. Talousvaliokunta tähdentää näiden alojen potentiaalia Suomen kasvun alustana ja pitää näihin satsaamista kaukokatseisena. 

Talousarvioesityksessä kohdennetaan yli 190 miljoonaa euroa Finnveran tappiokorvauksiin ja korkotukiin. Tämä on merkittävästi viime vuosien keskiarvoa (20—30 miljoonaa euroa vuosittain) suurempi, ja edelleen vielä enemmän kuin vuoden 2021 talousarviossa. Talousvaliokunta huomauttaa, että koronapandemian johdosta myönnetyt luottojen lyhennysvapaat voivat heikentää näkymää velallisten lainanhoitokykyyn. Myös koronatukitoimena annettu poikkeuslainsäädäntö voi toimia lyhennysvapaiden tavoin viivykkeenä taloudellisten vaikeuksien ilmenemiselle. Finnveran vastuiden kokonaismäärä on huomattavan suuri valtion budjetin ja vuotuisen verokertymän kokoon nähden.   

Julkisten palveluiden ylläpito edellyttää niiden rahoituksen varmistamista. Verokertymän turvaamiseksi tulee työn ja tekijöiden kohtaantoa parantaa: rakenteellisten uudistusten ohella työllisyysasteen nostaminen on keskeinen keino kestävyysvajeen korjaamiseksi. Tämä merkitsee työn vastaanottamisen helpottamista, kannustinloukkujen purkamista ja osaamisen vahvistamista työelämän tarpeiden mukaan. Toimet, joilla työmarkkinoiden ulkopuolella olevia henkilöitä saadaan aktiivisiksi yhteiskunnan toimijoiksi, ovat merkityksellisiä paitsi kansantalouden kantokyvyn myös laajemmin sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta, millä on sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia julkisiin menoihin.  

Talousvaliokunta korostaa yritysten investointien ja kasvuhalukkuuden olevan sidoksissa yleiseen toimintaympäristön säädösviitekehykseen — verojärjestelmä mukaan lukien — tuotannontekijöiden saatavuuteen ja kustannusten muodostumisen ennakoitavuuteen, jotka ovat merkittäviä tekijöitä myös Suomen houkuttelevuudessa potentiaalisena sijoitusten kohteena.   

Suomen etu on olla mukana yhdentyvillä EU:n sisämarkkinoilla, joilla tavarat, palvelut, pääomat ja ihmiset liikkuvat rajojen yli mahdollisimman sujuvasti. EU:n ja sen yksittäisten jäsenvaltioiden kilpailuetu riippuu talouden uusiutumiskyvyn ohella keskeisesti myös siitä, kuinka tehokkaasti jäsenvaltioiden kansallisista lainsäädännöistä ja viranomaiskäytännöistä johtuvaa hallinnollista taakkaa ja maariskejä onnistutaan vähentämään. Kohonnut velka suhteessa BKT:hen ja lähimpiä verrokkimaitamme vaisummat kasvunäkymät johtavat todennäköisesti muita epäsuotuisampiin kehityssuuntiin keskipitkällä aikavälillä, mikä korostaa tarvetta kasvua ja työllisyyttä edistävälle sääntelylle ja niitä tukeville uudistuksille. 

Komissio on todennut, että jäsenvaltioiden, joilla on korkea velkataso, olisi harjoitettava maltillista finanssipolitiikkaa säilyttäen samalla kansallisesti rahoitetut investoinnit ja käyttämällä RRF-tukia muiden korkealaatuisten investointihankkeiden rahoittamiseen. Alhaiset korot tarjoavat suotuisat rahoitusedellytykset tehdä toimia, jotka voivat vauhdittaa potentiaalista kasvua ja täten välttää lukkiutumista alhaiseen kasvuun ja korkean velkatason yhdistelmään. Komission mukaan jäsenvaltioiden on kiinnitettävä huomiota julkisen talouden koostumukseen sekä talousarvion tulo- että menopuolella ja asetettava etusijalle julkisen talouden rakenteelliset uudistukset, jotka edistävät julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä.  

Vakaus- ja kasvusopimuksen yleinen poikkeuslauseke otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön keväällä 2020, kun Euroopan komissio 20.3.2020 antoi tiedonannon sen aktivoinnista. Poikkeuslausekkeen mukaan finanssipoliittisten sääntöjen tavanomaisesta soveltamisesta voidaan poiketa tilapäisesti tilanteessa, jossa EU:ssa on vakava taloudellinen taantuma. Lausekkeen soveltaminen lakkaa vuoden 2023 alusta lukien. Tällä hetkellä on vielä avoinna se, minkälaisin menettelyin ja minkämuotoiseen finanssipolitiikan koordinaatioon EU:ssa palataan tai siirrytään. Tulevan kehityksen voidaan joka tapauksessa arvioida riippuvan koronapandemian aiheuttaman epävarmuuden ja rajoitustoimien aaltoilun lisäksi maailmantalouden palautumisesta, yritysten ja kuluttajien luottamuksesta sekä oman taloutemme joustavuudesta mutta myös talouspolitiikan kyvystä ruokkia luottamusta. Suomen talouden elpyminen on vahvasti riippuvainen myös EU:n yhteisestä, jäsenmaiden toimeliaisuutta ylläpitävästä talouspolitiikasta.