Viimeksi julkaistu 8.12.2021 14.57

Valiokunnan lausunto TyVL 13/2021 vp VNS 5/2021 vp Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko

Ulkoasiainvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko (VNS 5/2021 vp): Asia on saapunut työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava ulkoasiainvaliokunnalle. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • neuvonantaja Katja Tiilikainen 
    ulkoministeriö
  • neuvonantaja Venla Voutilainen 
    ulkoministeriö
  • neuvonantaja Iina Älli 
    ulkoministeriö
  • erityisasiantuntija Carolina Sierimo 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso 
    Kirkon Ulkomaanapu
  • kotimaan toiminnan päällikkö Ellinoora Vesala 
    Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry
  • kansainvälisten asioiden johtaja Elina Korhonen 
    Väestöliitto ry
  • asiantuntija Eppu Mikkonen 
    Fingo ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • työ- ja elinkeinoministeriö
  • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
  • STTK ry
  • Akava ry
  • Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

  • Suomen Yrittäjät ry

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja sen perustana on kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030. Valtioneuvoston ylivaalikautisen selonteon tarkoituksena on linjata Suomen toimintaa ja tavoitteita kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä. Tarkoituksena on erityisesti vahvistaa suomalaisen kehityspolitiikan ja -yhteistyön pitkäjänteisyyttä periaatteiden, arvojen ja tavoitteiden näkökulmasta. Selonteon valmisteluun on osallistunut eduskuntapuolueita edustava parlamentaarinen seurantaryhmä. Valmistelutyön tavoitteena on ollut muodostaa kehityspolitiikasta yhteinen kokonaisnäkemys.  

Ylivaalikautisessa selonteossa määritellään Suomelle viisi päätavoitealuetta: 1) naisten ja tyttöjen oikeudet, 2) koulutus, 3) kestävä talous ja ihmisarvoinen työ, 4) rauhanomaiset, demokraattiset yhteiskunnat ja 5) ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus sekä luonnonvarojen kestävä hallinta ja käyttö. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta käsittelee selontekoa oman toimialansa osalta. 

Naisten ja tyttöjen oikeudet

Naisten ja tyttöjen oikeuksissa keskeisiä teemoja ovat mm. seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet, naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja eliminoiminen, koulutus, poliittinen ja taloudellinen osallistuminen sekä naiset, rauha ja turvallisuus. Työtä tehdään esimerkiksi vaikuttamalla lainsäädäntöön ja politiikkaan kehittyvissä maissa sekä globaalilla vaikuttamistyöllä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä, että naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistaminen on yksi Suomen kehityspolitiikan päätavoitteista.  

Suomi tukee naisten ja tyttöjen oikeuksia erityisesti tukemalla seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. Valiokunta toteaa, että niihin liittyvien palveluiden saatavuus ja laatu ovat keskeisiä köyhyyden vähentämiseksi sekä naisten ja lasten aseman ja terveyden parantamiseksi. Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että väestönkehitykseen vaikuttavat erityisesti tyttöjen mahdollisuus koulutukseen, lisääntymisterveyspalvelujen saanti sekä yleinen hyvinvoinnin taso. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tietoisuuden lisääminen koulutuksen hyödyistä on toimiva ja kustannustehokas tapa lisätä tyttöjen osallistumista koulutukseen. Tämä korostaa opinto- ja uraohjauksen merkitystä, sillä tyttöjen ja poikien välinen koulutusero kasvaa yleensä toiselle asteelle siirryttäessä, koska tyttöjen kouluttamista ei välttämättä pidetä perheissä hyödyllisenä. Valiokunta toteaa, että naisten ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien naisten taloudellinen voimaantuminen ja kestävien toimeentulomahdollisuuksien varmistaminen, kuten pienyritystoiminnan kehittäminen, on keskeistä tasa-arvon edistämisen kannalta. 

Kestävä talous ja ihmisarvoinen työ

Selonteon mukaan Suomi edistää kehittyvien maiden talouksien vahvistumista kestävällä tavalla. Talouden perustan vahvistaminen, mukaan luettuna riittävät investoinnit kestävän kehityksen saavuttamiseksi, ovat avainasemassa. Suomi tavoittelee selonteon mukaan sitä, että yhä suuremmalla osalla ihmisistä on mahdollisuus ihmisarvoiseen työhön, elinkeinoihin ja toimeentuloon, painottaen erityisesti naisten ja nuorten sekä köyhimpien ja haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien asemaa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää myönteisenä, että ihmisarvoinen työ on hyvin esillä selonteon kestävä talous ja ihmisarvoinen työ -päätavoitealueessa. Työelämä on tärkeää pitää jatkossakin vahvasti mukana Suomen kehityspoliittisessa päätöksenteossa. Osana kehitysyhteistyötoimintaa on tärkeä varmistaa, että ihminen saa elämiseen riittävän palkan, jolloin voidaan köyhyyden vähentämisen lisäksi varmistaa, etteivät lapset joudu esimerkiksi työllään paikkaamaan vanhempien vajaata toimeentuloa. 

Selonteon mukaan Suomi toimii omalta osaltaan johdonmukaisella tavalla kauppapolitiikan alalla vahvistaen ja seuraten EU:n kauppa- ja kumppanuussopimuksiin sisältyvien kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa sekä tukien toimivien ja vastuullisten työmarkkinoiden syntymistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomen kehitysyhteistyössä edistetään aktiivisesti työntekijöiden oikeuksia vahvistavia YK:n kansainvälisen työjärjestö ILO:n strategioita, kuten sen jäsenvaltioiden velvollisuutta poistaa pakkotyö, lapsityö ja syrjintä.  

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että päätavoite ihmisarvoisesta työstä toteutuu varmemmin, jos se integroidaan vahvemmin muihin päätavoitteisiin, kuten uuteen Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus sekä luonnonvarojen kestävä hallinta ja käyttö -tavoitteeseen tunnistaen siinä keskeiset työntekijöille oikeudenmukaisen siirtymän takaavat toimet. Nykyisten työntekijöiden uudelleenkoulutuksen työmarkkinoille sekä työmarkkinoille tulevien uusien työntekijöiden koulutuksen ja sen rahoittamisen tulee olla yksi keskeisistä ratkaisuista ihmisten toimeentulon varmistamiseksi teknologian murroksessa ja ilmastonmuutoksen myötä. 

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että Suomi ja suomalaiset yritykset ovat kestävän kehityksen ja digitalisaation edelläkävijöitä ja ne ovat tärkeässä roolissa selonteon tavoitteiden saavuttamisessa. Yritykset voivat paikallisella läsnäolollaan aktiivisesti edistää esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien työllistymistä ja digitaalisia valmiuksia. Samalla suomalaiset yritykset voivat tarjota ratkaisuja kestävän kehityksen haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen sekä luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Suomalaisilla yrityksillä on myös keskeinen rooli työolojen parantamisessa kehitysmaissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että selonteossa huomioidaan yksityisiä investointeja edistävän kehitysrahoituksen olennainen rooli osana kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, vastuullisten työpaikkojen luomista ja tasa-arvon lisäämistä.  

Muuta

Selonteossa todetaan Suomen sitoutuneen YK:ssa tavoitteeseen käyttää 0,7 % bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön, ja tavoitevuodeksi tason saavuttamisessa on asetettu 2030. Valiokunta toteaa, että rahoitustiekartan puuttuminen heikentää selonteossa linjattujen toimien uskottavuutta. Lisäksi valiokunta huomauttaa, että politiikan johdonmukaisuuden varmistamiseksi on tärkeää seurata linjattujen painopisteiden toteutumista muidenkin kuin vain kehitysyhteistyöllä saavutettujen politiikka-alojen saavutusten ja tulosten osalta. Esimerkiksi kauppa- ja investointisopimusten vaikutukset ihmisoikeuksien toteutumiseen on tärkeä saada osaksi seurantaa. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää,

että ulkoasiainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 11.11.2021 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Aino-Kaisa Pekonen vas 
 
varapuheenjohtaja 
Katja Taimela sd 
 
jäsen 
Kim Berg sd 
 
jäsen 
Bella Forsgrén vihr 
 
jäsen 
Atte Kaleva kok 
 
jäsen 
Tuomas Kettunen kesk 
 
jäsen 
Rami Lehto ps 
 
jäsen 
Niina Malm sd 
 
jäsen 
Juha Pylväs kesk 
 
jäsen 
Jukka Mäkynen ps 
 
jäsen 
Arto Satonen kok 
 
jäsen 
Ruut Sjöblom kok 
 
jäsen 
Riikka Slunga-Poutsalo ps 
 
jäsen 
Sofia Virta vihr 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

istuntoasiainneuvos  
Miika  Suves