Yleistä
Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna 1,1 %. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien myönteinen kehitys. Taloudellisen aktiviteetin elpymisen myötä myös työllisyys kääntyy hitaaseen kasvuun. Työllisten määrän arvioidaan lisääntyvän 0,3 % ja työttömyysasteen laskevan 8,8 prosenttiin.
Kuntatalous on kehittynyt odotuksiin nähden kohtuullisesti, missä kuntien omilla säästötoimenpiteillä on ollut merkittävä vaikutus. Tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin hyvin haastavat, sillä toimintaympäristöön, tulopohjaan ja kustannuskehitykseen kohdistuu useita paineita ja velkaa joudutaan yhä ottamaan lisää. Valiokunta pitää tärkeänä, että talousarvioesityksessä ehdotetut toimenpiteet ja vastuiden muutokset toteutetaan siten, että kunnan talouden perusta pysyy vakiintuneena ja että valtion ja kuntien kustannusten jako tarkistetaan sovitun mukaisesti.
Myönteisestä kehityksestä huolimatta työllisyystilanne on edelleen huono. Lisäksi työttömyyden rakenne on muuttunut oleellisesti huonompaan suuntaan. Elokuun lopussa TE-toimistoissa oli yhteensä 342 500 työtöntä työnhakijaa, joista yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 127 900. Tämä on 15 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä oli vuodessa kasvanut 9 200 henkilöllä. Saadun asiantuntijaselvityksen perusteella valiokunta pitää todennäköisenä, että hallituksen tavoite työllisyysasteen nostamisesta 72 %:iin ei toteudu tällä vaalikaudella.
Talousarvioesitykseen sisältyy jo aiemmin päätettyjen lisäksi useita toimenpiteitä työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi. Hallituksen tavoitteena on edistää työllisyyttä ensisijaisesti rakenteellisten uudistusten kautta siten, että työvoimapolitiikan määrärahat täydentävät tätä toimintatapaa. Valiokunta pitää hallituksen toimenpiteitä hyvinä ja tarpeellisina, mutta katsoo, että ne ovat riittämättömiä. Valiokunta kiirehtii rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoiden toiminnan ja joustavuuden, työnteon taloudellisen kannustavuuden sekä Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi ja huomauttaa, että talouskasvu on paras työllisyyden hoitaja. Valiokunta pitää tärkeänä, että ratkaisujen etsimistä työllisyyden parantamiseksi jatketaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa.
Työttömyysetuuksien aktiivikäyttö
Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahaksi (32.30.51) talousarviossa ehdotetaan 422,2 miljoonaa euroa, jossa on vähennystä 163,2 miljoonaa euroa vuoden 2016 varsinaiseen budjettiin verrattuna. Merkittävin muutos määrärahoissa on 151,1 miljoonan euron siirtäminen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentamiseen. Lisäksi momentilta on vähennetty 20 miljoonaa euroa säästöpäätöksenä ja opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotetaan siirrettäväksi 7,4 miljoonaa euroa maahanmuuttajien perusopetukseen ja valmistavaan opetukseen.
Työttömyysetuuksien aktiivikäyttö toteutetaan siten, että työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiopäivärahan perusosaa käytetään palkkatuen ja starttirahan rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön momenteilta rahoitetaan palkkatukea peruspäivärahan määrään asti ja sen ylittävä osa rahoitetaan työllisyysmäärärahoista. Yrittäjiksi ryhtyville työttömille maksettava starttiraha rahoitetaan kokonaan sosiaali- ja terveysministeriön työttömyysetuusmäärärahoista ja muille kuin työttömille maksettava starttiraha työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoista. Rahoitusta koskeva muutos on voimassa vuosina 2017 ja 2018. Uudistuksen ansiosta palkkatuella ja starttirahalla olevien keskimääräisen määrän arvioidaan kasvavan 10 000 henkilöllä vuonna 2017.
Valiokunta pitää uudistusta perusteltuna ja kannattaa esitystä. Valiokunta pitää hyvänä ja tarkoituksenmukaisena, että käyttämällä työttömyysturvaa aktiivitoimiin voidaan osin korvata työllisyysmäärärahoihin kohdistuneita leikkauksia ja välttyä määrärahojen loppumiselta kesken vuoden sekä saada samalla rahoitukseen joustavuutta.
Työvoimapalvelujen tehostaminen
TE-toimistojen toimintamenomomentille ehdotetaan 17 miljoonaa euroa työvoimapalveluiden tehostamiseen siten, että kaikille työttömille työnhakijoille laaditaan työllistämissuunnitelma ja järjestetään 3 kuukauden välein haastattelu. Uudistuksen tavoitteena on edistää työnhakijoiden palveluprosessia ja lyhentää työttömyysjaksoja. Palveluiden järjestämistä siirretään mahdollisuuksien mukaan yksityisten palveluntuottajien hoidettavaksi.
Nykyisessä mallissa TE-toimistot käyttävät haastattelujen toteuttamisessa tarveharkintaa. Ne asiakkaat, joilla on arvioitu olevan edellytykset työllistyä suoraan avoimille työmarkkinoille, ovat omaehtoisen työnhaun piirissä. TE-toimisto on heihin yhteydessä tarveharkintaisesti ja silloin, kun asiakas sitä itse pyytää.
Valiokunta pitää uudistusta hyvänä, mutta kiinnittää huomiota siihen, että uudistuksen myötä TE-toimistojen työtaakka lisääntyy huomattavasti. TE-toimistojen henkilöstövähennykset ovat viime vuosina työttömyyden samanaikaisesti kasvettua johtaneet nykymallillakin tilanteeseen, jossa työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan "haastatteluvajetta" on noin 260 000 työttömän kohdalla. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksen toteuttamiseksi TE-toimistoille varattujen resurssien riittävyyttä seurataan ja että niitä tarvittaessa lisätään.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että haastatteluissa työttömälle työnhakijalle voidaan osoittaa tuloksellinen jatkopolku, koska muussa tapauksessa kolmen kuukauden välein tehtävä haastattelu ei ole toiminnan tuloksellisuuden, vaikuttavuuden ja asiakashyödyn näkökulmasta perusteltua.
Jatkopolkujen löytäminen edellyttää valiokunnan saaman selvityksen mukaan merkittävää lisäystä nykyisiin aktivointimahdollisuuksiin, sillä avoimet työpaikat ja käytössä olevat aktivointitoimet eivät riitä kaikkien asiakkaiden aktivointiin. Vuoden 2017 talousarvioesityksen mukaisilla määrärahoilla arvioidaan saavutettavan vuonna 2017 noin 26 %:n aktivointiaste, mikäli työttömyysaste olisi 8,8 % ja muilta momenteilta rahoitettavissa palveluissa olisi keskimäärin runsaat 68 000 henkilöä. Valiokunta katsoo, että aktivointitoimien järjestämiseen tulee varata riittävät resurssit. Valiokunta korostaa aktivointitoimenpiteiden ja työttömyysturvajärjestelmän edelleen kehittämistä siten, että työtön voisi työttömyyden aikana ennen muuta kehittää ja ylläpitää osaamistaan ja työkykyään.
Valiokunta pitää yksityisen työvoimapalveluiden käytön lisäämistä hyvänä uudistuksena. Valiokunta katsoo, että yksityisen palvelutuottajan työelämäasiantuntemuksen käyttöönotolla työttömien eri kohderyhmien palvelua voidaan merkittävästikin parantaa. Lisäksi palvelun kustannustehokkuus voidaan varmistaa tulosperusteisella palkitsemisella.
Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut voimakkaasti, ja pitkittyvä työttömyys koskettaa kaikkia ryhmiä. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen ei talousarvioesityksessä ole varattu erillistä määrärahaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että heikon työllisyystilanteen vuoksi pitkäaikaistyöttömien työelämävalmiuksien ylläpitämiseen ja kehittämiseen kohdennetaan erityisiä toimenpiteitä ja tarvittaessa lisärahoitusta.
Nuorten naisten, maahanmuuttajien ja heikosti koulutettujen miesten työllisyysaste on keskimääräistä alhaisempi. Valiokunta korostaa, että työllisyyden parantamiseksi erilaisia tukitoimia kannattaisi kohdentaa etenkin näille ryhmille.
Kotouttaminen
Kotouttamispolitiikan määrärahoiksi talousarviossa ehdotetaan 223 miljoonaa euroa, mikä on 58,6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 14,9 miljoonalla eurolla, jolloin kotoutumiskoulutukseen osallistujien määrä olisi keskimäärin 9 310 henkilöä.
Suomeen saapui vuonna 2015 yhteensä 32 476 ja vuonna 2016 elokuun loppuun mennessä 4 159 turvapaikanhakijaa. Elokuun loppuun 2016 mennessä kansainvälistä suojelua hakeneille oli myönnetty yhteensä 4 327 oleskelulupaa. Budjetissa vuonna 2017 turvapaikanhakijoiden määrän arvioidaan laskevan noin 10 000 henkilöön, joista 30 %:n odotetaan saavan myönteisen turvapaikkapäätöksen. Maahanmuuttovirasto päivitti syyskuussa 2016 oleskelulupa-arvionsa 8 400 myönteiseen päätökseen kuluvana vuonna.
Turvapaikanhakijoiden työllistymistä ja TE-toimistojen palveluihin osallistumista on työ- ja elinkeinoministeriössä selvitetty tarkastelemalla uusiksi työttömiksi työnhakijoiksi huhti—heinäkuun 2016 välisenä aikana ilmoittautuneiden noin 1 600:n Irakin, Somalian, Syyrian ja Afganistanin kansalaisen TE-toimiston rekistereissä olevia tietoja. Työnvälitystilastoissa tai URA-tietojärjestelmässä olevia ulkomaalaisia työnhakijoita ei erotella heidän saamansa oleskeluluvan perusteen mukaan, minkä vuoksi tarkastelussa on mukana kaikki näistä maista tulleet työttömiksi työnhakijoiksi tarkastelujakson aikana ilmoittautuneet.
Tarkastellussa ryhmässä 56 %:lle ei ole URA-tietojärjestelmässä määritelty ammatillista koulutusta. Muilla ulkomaalaisilla työttömillä työnhakijoilla ammatti on luokiteltu tuntemattomaksi reilulle kolmasosalle (36 %). Koulutusaste on tarkasteltavassa ryhmässä tuntematon vähän alle puolella (46 %), kun muiden ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden koulutusaste on tuntematon noin neljänneksellä (26 %). Valiokunta huomauttaa, että työnvälitystilastoissa olevien ulkomaalaisten ammatti- ja koulutustiedoissa on merkittävää epävarmuutta, koska eri maiden koulutusjärjestelmien ja tutkintojen eroavaisuuksien vuoksi ulkomaalaisten koulutustaustaa ja ammatillista osaamista on vaikea arvioida.
Kotoutumista tuetaan työvoimakoulutuksena toteutettavalla kotoutumiskoulutuksella. Koulutusta uudistetaan lisäämällä kieli- ja yhteiskuntatietouden opintojen rinnalla merkittävästi ammatillisesti suuntautuneita opetussisältöjä ja ammatillista koulutusta sekä linkittymistä työelämään. Valiokunta pitää kotouttamiskoulutuksen kehittämistä hyvänä ja tärkeänä ja korostaa kottuutumisen onnistumisessa nopeaa työllistymistä.
Jokaiselle nuorelle mahdollisuus perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että työllisyyden edistämisen kannalta merkittävin ryhmä ovat pelkän perusopetuksen varassa olevat henkilöt. Tämän ryhmän 25—64-vuotiaiden kohdalla työllisyysaste on noin 62 %, kun toisen asteen koulutuksen suorittaneilla se on 78 %. Tällä hetkellä perusopetuksen päättävistä ikäluokista noin 15 % jää vaille toisen asteen tutkintoa. Osa perusopetuksen päättävistä nuorista ei hakeudu tai pääse koulutukseen, ja osa sen aloittaneista keskeyttää opintonsa. Valiokunta toteaa, että tämä on huolestuttavaa paitsi yksittäisen nuoren tulevaisuuden myös työllisyysasteen nostamisen kannalta. Valiokunta pitää hyvänä, että talousarvioesityksessä suunnataan määrärahaa, yhteensä 14,5 miljoonaa euroa, nuorten aikuisten osaamisohjelmaan, työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Toimenpiteet, joilla parannetaan nuorten edellytyksiä ja mahdollisuuksia päästä perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja työllistyä, ovat tarpeen.
Valiokunta toteaa, että ammatillisen koulutuksen reformin yhtenä tavoitteena on vastata nykyistä paremmin opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin ja siten vähentää opintojen keskeyttämistä. Onnistuessaan uudistus nostaa työllisyysastetta pitkällä aikavälillä. Valiokunta pitää tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen rahoitukseen suunnitellut leikkaukset toteutetaan siten, että niillä ei vaikeuteta nuorten koulutusmahdollisuuksia.
Nuoret tarvitsevat monipuolista tukea
Nuoret työnhakijat ovat heterogeeninen ryhmä koulutuksen, työkokemuksen, valmiuksien, terveydentilan sekä perheen tai verkoston tuen suhteen. Erilaiset tuen tarpeet edellyttävät monipuolista palvelujärjestelmää. Nuorille suunnattuja palvelumuotoja onkin useita: TE-toimistojen palvelujen lisäksi on nuorten erityispalveluja, kuten Ohjaamo, Respa, nuorten työpajat ja etsivä nuoristyö. Vielä ratkaisematon ongelma on saada kaikki palveluista hyötyvät nuoret tukitoimien piiriin. Haasteena on tavoittaa ne nuoret, joilta puuttuu koulutus, työkokemus ja työllistymiseen tähtäävät tulevaisuudensuunnitelmat ja jotka eivät itse aktiivisesti hakeudu palvelujen piiriin. Heikossa työllisyystilanteessa nämä nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että henkilökohtaiset kontaktit on korvattu osin verkko- ja puhelinpalveluilla TE-toimistojen palvelupisteiden karsimisen myötä. Verkko- ja puhelinpalveluilla ei kuitenkaan pystytä palvelemaan kaikkia nuoria yhtä hyvin. Niistä näyttävät hyötyvän eniten henkilöt, joilla on selkeä elämäntilanne, ja vähiten he, joilla tilanne on monimutkainen. Kaikki nuoret eivät hallitse sähköisen palvelun käyttöä, vaikka niin yleisesti oletetaan. Toistaiseksi osalla nuorista tätä osaamista on vain vapaa-ajan toimien tarpeisiin. Valiokunta korostaa nuorten saaman henkilökohtaisen palvelun tärkeää merkitystä.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että nuorten tukemisen palvelujärjestelmästä luodaan toimiva siten, että se tavoittaa nuoret ja että sillä kyetään tehokkaasti ja tuloksellisesti heitä palvelemaan. Asiantuntijakuulemisessa tuli esille, että työvoimapalvelujen tehostamiseksi suunnitellun henkilökohtaisen haastattelun toteuttaminen parantaa myös nuorten tukemisen mahdollisuuksia.
Turvakotien asema
Viime vuonna Suomessa voimaan tullut ns. Istanbulin sopimus velvoittaa valtiota toimimaan lähisuhde- ja perheväkivallan sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Suomen valtion vastuu kattaa myös turvakotipalvelujen rahoituksen. Muutoksen myötä turvakotipaikoista tuli asiakkaalle maksuttomia, eikä niihin enää tarvita maksusitoumusta.
Istanbulin sopimus edellyttää, että turvapaikkoja on käytettävissä riittävästi. Sopimuksen selvitysmuistiossa viitatun Euroopan neuvoston perheväkivaltaa vastustavan erikoisyksikön suosituksen (EG-TFG (2008)6) mukainen perhepaikkojen määrä tulisi Suomessa olla 500—530 paikkaa (TyVM 15/2014 vp).
Tällä hetkellä maamme turvakodeissa on 118 perhepaikkaa ja turvakotipalvelujen tuottajia on 19. Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen selvityksestä ilmenee, että vuonna 2015 turvakodeissa oli 3 055 asiakasta. Tilanpuutteen takia yhteensä 1 182 asiakasta, aikuinen tai mukana tullut lapsi, jouduttiin ohjaamaan toiseen turvakotiin. Tätä on tapahtunut erityisesti pääkaupunkiseudulla. Turvakotien käyttöaste vaihtelee paljon toimintavuoden aikana turvakodista toiseen.
Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2017 ehdotetaan turvakotitoiminnan menoihin yhteensä 13,6 miljoonan euron määrärahaa, jossa on 2 miljoonan euron lisäys vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Valiokunta on aikaisemmin mietinnössään (TyVM 15/2014 vp) arvioinut, että vuodelle 2015 osoitettu yhteensä 11,55 miljoonan euron määräraha riittää 121 perhepaikkaan 20 turvakodissa. Valiokunnan saaman asiantuntijalausunnon mukaan vuoden 2016 valtion talousarviossa oli osoitettu 11,3 miljoonaa euroa turvakotipalvelujen tuottamiseen ja jatkossa valtio ohjaa turvakotiverkoston vahvistamiseen varoja siten, että rahoitus nousee vuosien 2017—2019 aikana yhteensä 50 % verrattuna vuoden 2016 tasoon.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää myönteisenä määrärahan nostoa, mutta pitää 2 miljoonan euron lisäystä liian pienenä kuromaan kiinni vajausta, joka maamme turvakotipaikoissa on Istanbulin sopimukseen liittyvään suositukseen verrattuna. Valiokunta kiirehtii valtion toimia turvapaikkaverkoston saamiseksi asteittain Istanbulin sopimuksen edellyttämälle tasolle, kuten eduskunta on aikaisemmin lausumallaan edellyttänyt (EV 307/2014 vp).
Valiokunta toteaa, että riittävien resurssien turvaamiseksi on tärkeää saada kattavasti tietoa palvelujen tarpeesta ja käyttämisestä. Tämä edellyttää säännöllistä tiedonkeruuta.
Työsuojelu
Harmaan talouden torjunta on hallitusohjelman mukaan painopiste. Valiokunta pitää tätä perusteltuna linjauksena ja korostaa työsuojelun merkitystä yhtenä osana harmaan talouden torjuntaa.
Harmaan talouden torjuntaan osoitetut valvontaresurssit on sijoitettu pääosin Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle. Toimintaa on rahoitettu mm. siirtämällä resursseja muilta työsuojelun vastuualueilta Etelä-Suomen alueelle. Tämä on aiheuttanut pienillä vastuualueilla vaikeuksia ylläpitää riittävän monipuolista työsuojelun valvonnan osaamista.
Etelä-Suomen työsuojelun vastuualueella on 27 tarkastajaa, jotka valvovat tilaajavastuulain noudattamista koko maassa. Näiden lisäksi vastuualueella on 6 ulkomaalaistarkastajaa, jotka valvovat ulkomaalaislain ja lähettyjä työntekijöitä koskevan lain noudattamista. Koska resurssit ovat olleet riittämättömät, vastuualue on joutunut vahvistamaan ulkomaalaisvalvontaa siirtämällä toimintaan resursseja muusta valvonnasta.
Valiokunta pitää tärkeänä, että harmaan talouden torjuntaan varataan riittävästi resursseja. Valiokunta pitää kuitenkin ongelmallisena sitä, että ulkomaalaislain ja lähetettyjä työntekijöitä koskevan lain valvontaan ohjataan yhä kasvava osuus työsuojelun muista valvontaresursseista.