Yleistä
(1) Vuosikertomusmenettely on perustuslain 46 §:n mukainen velvoite, jotta eduskunta saisi tietoa hallituksen toiminnasta, valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta sekä toimenpiteistä, joihin hallitus on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt.
(2) Kertomusvuonna 2024 ulkoasiainvaliokunta käsitteli ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiä kysymyksiä laaja-alaisesti ja syvällisesti valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta antamassaan mietinnössä (UaVM 14/2024 vp) sekä kansainvälisiä taloussuhteita ja kehitysyhteistyötä käsitelleessä selontekomietinnössään (UaVM 15/2024 vp). Näiden ajankohtaisten mietintöjen rinnalla valiokunta kiinnittää hallituksen vuosikertomuksen käsittelyn yhteydessä huomiota seuraaviin kertomusvuoden 2024 kysymyksiin:
(3) Valiokunta toistaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana olevan sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä ja kansainväliseen oikeuteen nojaava monenkeskinen yhteistyö. Valiokunta pitää hyvin huolestuttavana kansainvälisen ympäristön nykyistä murrosvaihetta, jossa monet toimijat haastavat monenkeskisen järjestelmän keskeisiä organisaatioita ja sääntöjä. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää, että Suomi ja EU työskentelevät sääntöperusteisuuden ja monenkeskisyyden vahvistamiseksi. Myös ihmisoikeuksien toteutumisen painottaminen Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan mukaisesti on tärkeää.
(4) Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa todettiin Suomen ulkopolitiikan eurooppalaistuneen. Tähän liittyen valiokunta toteaa, että yhtenäinen ja vahva EU edellyttää tehokasta ja toimivaa päätöksentekokykyä. Valiokunta toistaa pitkäaikaisen kantansa päätöksenteon tehostamisesta määräenemmistöpäätöksenteon lisäämisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikan sektorilla. On tärkeää, että Suomi jatkaa asian aktiivista edistämistä unionissa.
(5) Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomen ulkopolitiikassa jatkuu vahva YK-painotus. Suomi viestii tukeaan monenväliselle järjestelmälle muun muassa tavoittelemalla YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvan jäsenen paikkaa vuosiksi 2029—2030. On tärkeää, että ulkoministeriö käy yhdessä eduskunnan kanssa keskustelua siitä, miten turvallisuusneuvostokampanjan ja mahdollisen jäsenyyden aikana voidaan parhaimmalla tavalla tukea monenkeskisen kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän puolustamista ja vahvistamista.
(6) Edustustoverkkoon liittyen valiokunta uudistaa kantansa siitä, että ulkoministeriön tulee selvittää miten edustustoverkko parhaalla mahdollisella tavalla voi vastata geopoliittiseen muutokseen ja tarpeisiin niin ulkopolitiikan kuin kaupallistaloudellisten suhteiden osalta. On syytä hakea sellaista mallia, joka mahdollistaa mahdollisimman kattavan edustautumisen. Tärkeää on huomioida myös osaavan työvoiman tarve Suomessa ja tässä viisumikäytäntöjen ja prosessien toimivuus on tärkeässä roolissa. Viisumikäytäntöjen osalta tulee huomioida myös ihmisoikeuspuolustajien työn tukeminen.
(7) Valiokunta painottaa kehitysyhteistyön merkitystä osana ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kestävän kehityksen edistäminen, köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen kehityspolitiikan keinoin ovat tärkeä osa ulkopolitiikkaa ja kansainvälistä yhteistyötä ja vastuunkantoa yhteisistä asioista. Osallistuessaan globaalien ongelmien ratkaisuun Suomi samalla vahvistaa omaa ulkopoliittista ja taloudellista asemaansa ja kansainvälisiä vaikutusmahdollisuuksiaan.
(8) Valiokunta on käsitellyt Suomen kehitysyhteistyön painopisteitä tarkemmin kansainvälisiä taloussuhteita ja kehitysyhteistyötä käsitelleessä selontekomietinnössään (UaVM 15/2024 vp). Selonteossa linjatun mukaisesti Suomen kehitysyhteistyötä ehdollistetaan omien kansalaisten vastaanottamiselle. Valiokunta toteaa, että esimerkiksi Somalian maaohjelman päättäminen johtuu siitä, että neuvottelut Somalian kanssa asiasta eivät ole edenneet. Valiokunta pitää keskeisen tärkeänä, että Suomen kehitysyhteistyön muutoksia toimeenpantaessa huomioidaan saavutetut kehitysvaikutukset, muun muassa hyödyntämällä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. On myös tärkeää tarkastella Suomen olemassa olevia kumppanuuksia laaja-alaisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmista.
(9) Myös kansainvälisten taloussuhteiden osalta avoimesta taloudesta riippuvaiselle Suomelle monenkeskiseen yhteistyöhön perustuva sääntöpohjainen maailmanjärjestys ja sen kehittäminen on edelleen välttämätöntä. Järjestelmän vahvistamispyrkimysten rinnalla on kuitenkin tärkeää huomioida maailmantalouden kasvaneet riskit ja vahvistaa Suomen kykyä vastata niihin. On tärkeää, että Suomi hakee aktiivisesti monipuolisia taloudellisia kumppanuuksia ja hajautettuja toimintaketjuja viennin ja tuonnin edistämiseksi. Tämä on keskeisen tärkeää talouden lisäksi myös huoltovarmuuden, turvallisuuden ja kriisinkestävyyden näkökulmasta. Suomen ja suomalaisyritysten kannalta kriittiset toimintaketjut on pystyttävä säilyttämään katkeamattomina kaikissa olosuhteissa.
(10) Suomen julkisrahoitteisen vienninedistämistoiminnan tehostamisen osalta valiokunta pitää tärkeänä Team Finland verkoston uudistamista. On huolehdittava siitä, että päätös Business Finlandin ulkomaantoimintojen integroinnista ulkoasiainhallintoon toimeenpannaan ripeästi ja uudistus saadaan nopeasti hyödyntämään Suomen kaupallistaloudellisia intressejä.