(3) Ulkoministeriön toimintamenoiksi vuodelle 2026 esitetään 245,3 miljoonaa euroa. Summa on 4,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2025 talousarvioesityksessä. Saadun selvityksen mukaan toimintamenoihin kohdennettu säästövelvoite kohdennetaan ensisijaisesti ministeriön Suomen toimintoihin vähentämällä korvaavaa rekrytointia sekä tehostamalla toimintoja. Säästövelvoite ei nykyarvioiden mukaan johda irtisanomisiin tai lomautuksiin.
(4) Suomen nykyinen edustustoverkko kattaa 90 edustustoa. Väliaikaisesti on suljettuna Damaskoksen ja Kabulin toimipisteet. Vuonna 2025 perustettiin pääkonsulaatti Houstoniin, Texasiin. Talousarviossa edustustojen menoihin on vuonna 2026 varattu yhteensä 150,8 miljoonaa euroa. Summa on 1 miljoona euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Saadun selvityksen mukaan vuonna 2026 ulkoministeriö joutuu vähentämään seitsemän diplomaattitehtävää edustustoverkostosta. Ministeriö tarkastelee parhaillaan vähennysten tarkempaa kohdentamista, mukaan lukien joidenkin edustustojen mahdollinen sulkeminen.
(5) Edustustoverkon osalta ulkoasiainvaliokunta korostaa kattavan ja toimivan verkon tärkeyttä Suomen ja suomalaisten etujen ajamiseksi laajalti valtionhallinnon ja yhteiskunnan eri sektoreilla. Valiokunta painottaa edustustoverkon kehittämisessä ja ylläpitämisessä pitkäjänteisyyttä sekä laaja-alaista kokonaisharkintaa. Muuttuva toimintaympäristö vaatii ennakointia, seurantaa, analyysiä ja joustavaa resurssien käyttöä. Edestakainen liike samojen edustustojen sulkemisen ja uudelleen avaamisen välillä ei ole Suomen etujen mukaista eikä valiokunnan peräänkuuluttamaa pitkäjänteisyyttä, ja sitä pitää välttää. Osana edustustoverkon kehittämistä tulee miettiä kustannustehokkaita sekä kansantaloutta tukevia edustautumistapoja hakemalla mallia myös muun muassa muista Pohjoismaista. On otettava huomioon kaupalliset intressit integroitaessa Business Finlandin ulkomaantoiminnot ulkoasiainhallintoon.
(6) Edustustojen osalta valiokunta toistaa pitkäaikaisen huolensa liittyen ulkomailla sijaitsevien edustustokiinteistöjen korjauksien hidastumiseen ja korjausvelan kasvamiseen. On tärkeää, että valtion edustuskiinteistöistä huolehditaan oikea-aikaisesti. Saadun selvityksen mukaan lisätarpeita edustustoissa aiheuttavat lähitulevaisuudessa myös turvallisuusuhat sekä tietoturvatarpeet. Valiokunta pitää näistä tarpeista huolehtimista keskeisenä niin henkilökunnan turvallisuuden kuin luottamuksellisen tiedonvaihdon turvaamiseksi.
(7) Suomi on ehdolla YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi kaudelle 2029—2030. Valiokunta pitää tärkeänä jäsenyyden hyvää valmistelua ja hoitamista sekä riittävää resursointia sen tarjoamien vaikutusmahdollisuuksien maksimoimiseksi.
Vienninedistäminen
(8) Hallitusohjelman mukaisesti Team Finland -verkoston toimintaa ja johtamista uudistetaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa tukemaan Suomen strategisia intressejä. Tässä yhteydessä Business Finlandin ulkomaantoiminnot integroidaan ulkoasiainhallintoon 1.1.2026 mennessä. Integraation myötä yritykset saavat ulkomailla tarjottavat nykyiset ulkoasiainhallinnon ja Business Finlandin palvelut keskitetysti.
(9) Ulkoasiainvaliokunta on pitänyt tärkeänä Suomen julkisrahoitteisen vienninedistämistoiminnan tehostamista. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisen tukeminen on tärkeää. Valiokunta on peräänkuuluttanut sitä, että vienninedistämiseen käytettyjen resurssien tason ja toiminnan vaikuttavuuden seurannan on oltava selkeää myös uudistuksen jälkeen. On myönteistä, että vienninedistämisen palveluille on talousarviossa nyt oma erillinen momentti tämän varmistamiseksi.
Kriisinhallinta
(10) Ulkoasiainvaliokunta korostaa kriisinhallintaa yhtenä tärkeänä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alana osana kansainvälistä vastuunkantoa ja yhteisen turvallisuuden rakentamista. Valiokunta painottaa kokonaisvaltaisuutta kriisinhallinnassa sekä niin siviili- kuin sotilaallisen kriisinhallinnan resurssien turvaamisen tärkeyttä.
(11) Valiokunta kiinnittää huomiota myös kriisinhallinnan tarkkailuoperaatioihin osallistumiseen ja niiden tarjoamaan mahdollisuuteen osoittaa kustannustehokkaalla tavalla Suomen sitoutuneisuutta kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään eri kriisialueilla. Myös Suomen tiedonsaannin ja näkyvyyden kannalta määrällisesti pienikin osallistuminen tarkkailuoperaatioihin voi tarjota merkittävää hyötyä.
Eräät valtionavut
(12) Ulkoasiainvaliokunta korostaa Eräät valtionavut -momentin rahoituksen keskeisyyttä useille ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä käsitteleville suomalaisille yhdistyksille ja järjestöille. Valiokunta painottaa järjestökentässä tehtyä, Suomen sitoumuksiin ja velvoitteisiin liittyvää pitkäjänteistä ja tärkeää tiedotustyötä ja korostaa sen tukevan Suomen ulkopoliittisia tavoitteita. On tärkeää huomioida budjetissa tämän sektorin toimijoiden toimintaedellytysten turvaaminen.
Kehitysyhteistyö
(13) Ulkoasiainvaliokunta korostaa kehityspolitiikan merkitystä osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehitysyhteistyön päämäärät perustuvat kestävän kehityksen tavoitteisiin, joiden toteutumista Suomi edistää. Valiokunta pitää tärkeänä jatkuvuutta kehityspolitiikassa ja pitää myönteisenä, että talousarvioesitykseen kirjatun mukaisesti Suomen painopisteet säilyvät ennallaan. Painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen aseman, itsemääräämisoikeuden, seksuaali- ja lisääntymisterveyden vahvistaminen sekä koulutus ja ilmastotoimet.
(14) Osana julkisen talouden sopeutustoimia varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään vuoden 2026 talousarvioon 77 milj. euron vähennystä niin, että kokonaistaso olisi noin 457 milj. euroa pohjautuen hallitusohjelmaan sekä vuonna 2025 päätettyihin lisäsäästöihin. Saadun selvityksen mukaan vähennyksillä voi olla vaikutusta myös toimintaan Suomen painopistealueilla. Lisäksi jatketaan kehittyvien maiden tukemista laina- ja sijoitusmuotoisella kehitysyhteistyörahoituksella edelleen noin 70 milj. eurolla. Kokonaisuudessaan Suomen julkisen kehitysyhteistyön tasoksi esitetään yhteensä 1,034 miljardia euroa. Summa sisältää varsinaisen kehitysyhteistyömomentin ja laina- ja sijoitusmuotoisen momentin lisäksi muita kehitysyhteistyöksi raportoitavia eriä eri ministeriöiden hallinonaloilta.
(15) Edellä mainittu määrärahataso merkitsee sitä, että Suomi kohdistaa kehitysyhteistyöhön vuonna 2026 noin 0,35 prosenttia bruttokansantulosta. Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaan Suomi on historiallisesti ollut sitoutunut YK-suosituksen mukaiseen kehitysrahoituksen 0,7 prosentin bruttokansantulotasoon, vaikka tavoitteeseen ei valitettavasti ole päästy.
(16) Rahoituksen tavoitetasoon liittyen valiokunta kiinnittää huomiota myös kansainvälisten suositusten mukaiseen tavoitehaarukkaan suunnata 0,15-0,2 prosenttia BKTL:sta vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille (LDC-maat, Least Developed Countries). Saadun selvityksen mukaan vähiten kehittyneiden maiden osuuden arvioidaan vuonna 2026 olevan noin 0,10%:ia BKTL:stä. Valiokunta kiinnittää huomiota LDC-rahoituksen seurannan puuttumiseen talousarvioesityksessä.
(17) Valiokunta kiinnittää huomiota laajemmin kehitysrahoitukseen kriittiseen tilanteeseen, kun Yhdysvaltojen ja muiden perinteisten rahoittajamaiden leikkausten myötä jopa 1/3 kansainvälisestä kehitysrahoituksesta on katoamassa muutaman vuoden sisällä. Myös Euroopassa useat valtiot sekä Euroopan unioni ovat päättäneet isoista säästöistä kehitysyhteistyöbudjetteihin. Vähenevien määrärahojen tilanteessa YK:n kehitysjärjestelmän tulevaisuus ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät vahvaa ja laajaa kansainvälistä yhteistyötä sekä kehitysrahoituksen rahoituspohjan vahvistamista myös uusien kumppanien kanssa. On tärkeää, että rahoitussektoria uudistetaan hallitusti ja strategisesti ja myös uudentyyppistä rahoitusta lisätään, mukaan lukien yksityinen rahoitus. Valiokunta on käsitellyt tiivistyvän yhteistyön tarvetta myös kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta antamassaan mietinnössä (UaVM 15/2024 vp) sekä lausunnossaan kestävän kehityksen selonteosta (UaVL 1/2025 vp).
(18) Kokonaiskuvan hahmottamiseksi kehitysyhteistyöhön kohdistuneista määrärahamuutosten vaikutuksista ja rahoituksen vaikuttavuudesta valiokunta on pitänyt perusteltuna, että ulkoministeriö valmistelee raportin kehitysrahoituksen vähennysten konkreettisista vaikutuksista Suomen kehitysyhteistyöhön (UaVL 5/2025 vp). Saadun selvityksen mukaan raportti toimitetaan eduskunnalle loppuvuodesta 2025.
(19) Talousarvioesityksessä todetun mukaisesti Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde. Tuki Ukrainalle -momentille esitetään yhteensä 57 miljoonaa euroa vuonna 2026 (47 miljoonaa euroa v. 2025). Talousarvioesityksen mukaan kaikessa tuessa otetaan huomioon oikeusvaltiorakenteiden vahvistaminen sekä korruptiontorjunta. Ukrainaan kohdennetaan myös merkittävästi humanitaarista apua.
(20) Monenkeskisen kehitysyhteistyön osalta valiokunta korostaa erityisesti YK:n ja sen alaisten järjestöjen merkitystä Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden ja kestävän kehityksen edistämisessä. Valiokunta pitää myönteisenä, että talousarvioesityksessä korostetaan edelleen YK:n väestörahasto UNFPA:n, tasa-arvojärjestö UN Womenin ja lastenrahasto UNICEFin työn ja mandaattien jatkuvuuden tärkeyttä. Asiantuntijakuulemisissa saadun tiedon mukaan Suomen määrärahaleikkaukset eivät koske näitä järjestöjä.
(21) Suomalaisten kansalaisjärjestöjen tuki säilyy talousarvioesityksessä entisellään 98 miljoonan euron tasolla. Ulkoasiainvaliokunta pitää perusteltuna, että määrärahavähennyksiä ei kohdisteta suomalaisille kansalaisjärjestöille huomioiden järjestöjen tekemä työn tuloksellisuus ja monipuolisuus sekä se, että järjestöjen kautta apu saavuttaa myös vähiten kehittyneitä maita.
(22) Talousarvioesitykseen sisältyy uusi humanitaarisen katastrofiavun momentti, jolle ehdotetaan myönnettäväksi 30 miljoonaa euroa. Määrärahasta 5 miljoonaa euroa kohdennetaan esityksen mukaan Palestiinalaisalueille (Gaza). Uuden momentin lisäksi humanitaariselle avulle esitetään olemassa olevan varsinaisen kehitysyhteistyön momentin kautta 55 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää esitystä myönteisenä todeten sen palauttavan sitomattoman humanitaarisen avun aiemmalle 85 miljoonan euron budjetoidulle tasolle. On tärkeää, että avussa painottuu kaikkein haavoittuvimpien auttaminen. Tarvittaessa Suomella on budjettivuoden aikana valmius lisätä humanitaarisen avun rahoitustasoa lisätalousarviomenettelyn kautta.