Komission selvityksissä on kyse Euroopan puolustuksen ja sen rahoituksen vahvistamisesta. ReArm Europe -suunnitelmaan liittyvässä E-selvityksessä muodostetaan Suomen yleisiä kantoja rahoituksen kokonaisuuteen. Suunnitelmaan sisältyvistä lainsäädäntöehdotuksista ja tiedonannoista laaditaan erilliset perustuslain 96 §:n tai 97 §:n mukaiset selvitykset, joihin valiokunta ottaa kantaa erikseen.
ReArm Europe -suunnitelman viisi pilaria ovat
- Euroopan turvallisuustoimivälineen (SAFE-rahoitusvälineen) perustaminen jäsenvaltioiden puolustusinvestointien tukemiseksi ja puolustusteollisuuden vahvistamiseksi
- EU:n finanssipoliittisten sääntöjen kansallisten poikkeuslausekkeiden koordinoitu aktivointi puolustusmenoihin liittyen
- nykyisten EU-rahoitusvälineiden joustavampi hyödyntäminen puolustusinvestointeihin
- Euroopan investointipankin rahoitusmahdollisuuksien laajentaminen ja
- yksityisen rahoituksen saatavuuden parantaminen.
Valtiovarainvaliokunta pitää tarpeellisena komission ehdotusta ja laadittua E-selvitystä rahoituksen kokonaisuudesta. Turvallisuusympäristön ja maailman talouden epävarmuudet ovat kasvattaneet tarvetta Euroopan puolustuksen nopeaan vahvistamiseen ja vahvempaan rooliin maanosan turvallisuudesta.
Valtioneuvoston kanta komission esitykseen on valtiovarainvaliokunnan mielestä perusteltu. Tärkeää on myös, että siinä on mainittu muun muassa tuen suuntaaminen nimenomaisesti itäisen etulinjan maille.
Uuden SAFE-rahoitusvälineen osalta valiokunta pitää keskeisenä, että väline on poikkeuksellinen ja väliaikainen. Valiokunta pitää valtioneuvoston kannan mukaisesti esitettyä 150 mrd. euron enimmäismäärää tarkoituksenmukaisena ja tukee mallia, jossa rahoitusvälineestä myönnetään lainamuotoista rahoitustukea jäsenvaltioille. Keskeistä on myös, että kukin jäsenvaltio vastaa välineen kautta ottamastaan lainasta kuluineen ensisijaisesti itse.
Uuden SAFE-rahoitusvälineen lisäksi on tärkeää hyödyntää nykyisiä EU-rahoitusvälineitä puolustusinvestointeihin. Valtiovarainvaliokunta suhtautuu valtioneuvoston tavoin myönteisesti ehdotuksiin joustavoittaa jäsenvaltiokohtaisten koheesiosaantojen kohdentamista tarkoitukseen. Valtioneuvosto linjaa myös tärkeän tavoitteen, jonka mukaan kuluvaan kehyskauteen ehdotettujen uusien strategisten painopisteiden ensisijainen fokus on puolustuksessa, turvallisuudessa ja varautumisessa.
Valtioneuvoston kannan mukaisesti valiokunta voi hyväksyä lähtökohdan, jossa korotettaisiin EU:n ennakkomaksuja jäsenvaltioille sekä EU-rahoitusosuutta niiden kohdentuessa edellä mainittuihin strategisiin painopisteisiin. Samalla on kuitenkin varmistettava rahoituksen tehokas ja vaikuttava käyttö.
Valtiovarainvaliokunta pitää myös valtioneuvoston kannan tavoin tarkoituksenmukaisena kansallisten poikkeuslausekkeiden määräaikaista ja koordinoitua aktivoimista EU:n puolustusmenojen kasvattamiseksi. Valtiovarainvaliokunta korostaa puolustusselonteosta antamansa lausunnon (VaVL 1/2025 vp — VNS 9/2024 vp) mukaisesti, että panostukset ennalta ehkäisevään varautumiseen ja pelotteen vahvistamiseen ovat muuttuneessa turvallisuustilanteessa välttämättömiä ja huomattavasti pienempiä kuin mahdollisen sodan aiheuttamat menetykset. Keskeistä on, että poikkeama ei kuitenkaan vaaranna jäsenmaiden velkakestävyyttä keskipitkällä aikavälillä.
Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että valtioneuvoston selvityksessä on nostettu esiin Euroopan investointipankin keskeinen rooli puolustusrahoituksen saatavuuden vahvistamisessa. Tärkeää on niin ikään yksityisen rahoituksen saatavuuden vahvistaminen puolustussektorilla.