Hallintolakiin (434/2003) ehdotetuilla muutoksilla ajanmukaistetaan sekä yleistiedoksiantoa että julkista kuulutusta koskevaa yleistä sääntelyä siten, että viranomaisen verkkosivuilla yleisessä tietoverkossa julkaisemisesta tulee ensisijainen menettelytapa asianomaisia tiedoksiantomuotoja käytettäessä. Lakiehdotus mahdollistaa tarpeen vaatiessa myös täydentävien julkaisutapojen käytön.
Yleistiedoksiannossa ehdotetaan luovuttavaksi virallisen lehden ensisijaisuudesta. Ehdotuksen mukaan asiakirjan nähtäville asettamisesta on ilmoitettava yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla ja tarpeen vaatiessa sellaisessa sanomalehdessä, josta vastaanottajan voidaan otaksua parhaiten saavan tiedon. Ehdotus on verrattavissa pitkälti kuntalain (410/2015) 140 §:n mukaiseen päätöksen tiedoksiantoon kunnan jäsenille, joka myös tukeutuu yleisen tietoverkon käyttöön.
Hallintovaliokunta pitää esityksen tavoitetta sääntelyn ajanmukaistamisesta ja menettelyn tehostamisesta kannatettavana ja ehdotettua sääntelyä perusteltuna. Sääntelyssä on asianmukaisesti huomioitu myös tilanteet, joissa tiedoksianto yleisessä tietoverkossa ei ole riittävää. Esityksen perustelujen mukaan säännösten mahdollistamaa harkintavaltaa käytettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota vastaanottajien oikeusasemaan ja tiedonsaannin tarpeeseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että harkintavaltaa käytetään huomioiden myös kulloinenkin yhteiskuntakehitys. Tarve täydentävien tiedoksiantotapojen käyttämiselle saattaa olla suurempi sääntelyn voimaantulon alkuvaiheessa ennen julkisen hallinnon laajempaa digitalisaatiokehitystä.
Selvyyden vuoksi valiokunta toteaa, että pääasialliset tiedoksiantotavat ovat edelleenkin hallintolain 55 §:n mukaisesti tavallinen tai todisteellinen tiedoksianto. Niitä käytetään yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien sekä oikeusturvan kannalta keskeisissä tilanteissa. Yleistiedoksianto tulee käytettäväksi vain, jos tiedoksiantoa ei voida toimittaa näillä perusmenettelyillä taikka kun asiakirja on annettava tiedoksi yli kolmellekymmenelle tiedossa olevalle henkilölle tai kun henkilöiden lukumäärää ei tiedetä.
Lisäksi hallintolakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös julkisista kuulutuksista. Samalla kumotaan vuodelta 1925 peräisin oleva julkisista kuulutuksista annettu laki (34/1925). Ehdotuksen mukaan myös julkinen kuulutus toimitetaan lähtökohtaisesti julkaisemalla kuulutus ja kuulutettava asiakirja yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla. Tarpeen vaatiessa kuulutus julkaistaisiin myös asian vaikutusalueen sanomalehdessä tai muulla viranomaisen päättämällä tavalla.
Julkisen kuulutuksen toimittaminen eroaa yleistiedoksiannosta ja viranomaisen yleisestä tiedottamisesta. Julkista kuulutusta käytetään erityissäännösten nojalla esimerkiksi ympäristösääntelyn hallinnollisessa toteuttamisessa, jossa viranomaisen päätökset usein kohdistuvat suureen määrään ihmisiä tai oikeushenkilöitä. Julkisia kuulutuksia koskevan yleissääntelyn säilyttämistä yleistiedoksiannon ohella voidaan siten pitää aiheellisena.
Valiokunta pitää julkisia kuulutuksia koskevan yleisen menettelysääntelyn uudistamista asianmukaisesti perusteltuna. Valiokunta tähdentää, että toimivalta julkisen kuulutuksen toimittamiseen johtuu vastaisuudessakin muusta laista. Erityislainsäädännössä säädetään kuulutuksen toimittamiseen toimivaltaisesta viranomaisesta ja siitä, missä asiassa ja missä asian käsittelyvaiheessa kuulutetaan. Ehdotetulla sääntelyllä ei näin ollen puututa kuulutusmenettelyn käyttöalaan.
Lisäksi hallintolaissa ehdotetaan säädettäväksi yleisessä tietoverkossa tapahtuvaan tietojen julkaisemiseen kohdistuvista rajoituksista. Ehdotuksen mukaan yleistiedoksiantoa ja julkista kuulutusta toimitettaessa saadaan julkaista ainoastaan sellaiset tiedot, jotka eivät ole muun lain perusteella salassa pidettäviä. Henkilötiedoista saadaan kuitenkin julkaista ainoastaan tiedonsaannin kannalta välttämättömät henkilötiedot. Henkilötiedot on poistettava viranomaisen verkkosivuilta yleisestä tietoverkosta ilmoitusajan ja kuulutusajan päätyttyä. Ehdotettu sääntely on tärkeä yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta tiedoksiantotapojen laajentuessa tietoverkossa tapahtuvaan julkaisemiseen. Esityksen perusteluissa on arvioitu sääntelyä kattavasti suhteessa Euroopan unionin yleiseen tietosuoja-asetukseen ja kansalliseen henkilötietojen käsittelyä koskevaan lainsäädäntöön.
Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. Ehdotettu sääntely ei aseta estettä sille, että tieto toimivaltaisen viranomaisen verkkosivuilla julkaistuista ilmoituksista ja kuulutuksista julkaistaisiin lisäksi keskitetysti esimerkiksi viranomaisten yhteisessä verkkopalvelussa. Valiokunta katsoo, että tältä osin kyse on lähinnä sääntelyn toimeenpanosta, johon liittyviä ratkaisuja on mahdollista arvioida osana julkisen hallinnon kehittämistä.