Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muut-tamisesta on selvästi ristiriidassa hallitusohjelman kanssa. Hallitusohjelmassa painotetaan sinisen biotalouden ja elinkeinokalatalouden tilanteen parantamista. Hallitusohjelmassa linjataan "veteen liittyvien elinkeinojen ja osaamisen avulla (sininen biotalous) lisätään kestävää kasvua" ja "huolehditaan suomalaiseen elämänmuotoon kuuluvien metsästyksen ja kalastuksen mahdollisuuksista" Yksi hallituksen kärkihankkeista on kotimaisen kala- ja vesivarojen käytön ja viennin edistäminen. Kalastusvakuutusturva tulisi nähdä sijoituksena biotalouteen, työllisyyteen, suomalaiseen kansanterveyteen, Itämeren hoitoon sekä saaristo- ja rannikkoalueiden elävänä pitämiseen.
Kalastusvakuutusturvan kulut valtiolle ovat viime vuosina olleet noin miljoona euroa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan kokonaisbudjetti on 2,5 miljardia euroa. Kalastusvakuutukselle esitettyjen säästöjen osuus tästä on 0,02 promillea eli 500 000 euroa. Kalavakuutusturvaa on 2010-luvulla jo heikennetty 250 000 eurolla per vuosi, ja se on ainoa jäljellä oleva kansallinen kaupallisen kalastuksen tukimuotomme.
Lakia valmisteltaessa yksikään taho, valtiovarainministeriötä lukuun ottamatta, ei puoltanut esitystä. Myös valtiovarainministeriö totesi, että säästöt voitaisiin järjestää toisella tavalla.
Perusteluissa ei olla otettu huomioon kustannuksien pienentymisestä luonnollisen poistuman vuoksi. Perusteluissa todetaan kylläkin, että rannikkokalastajien määrä vähenee, mutta sen yhteyttä tuleviin korvausmääriin ei oteta huomioon. Perusteluissa mainitaan myös edulliset polttoaineet, mutta mielestämme lainsäädännön perusteena ei voi olla tietyn hetken vallitseva polttoaineen hinta.
Vuoden 2012 uudistuksessa asetettua tuen korkeaa tulorajaa perusteltiin sillä, että tuki halutaan kohdistaa niille yrityksille, joiden toiminta on ammattimaista ja elinkeinon harjoittamisen tarkoi-tuksessa tapahtuvaa. Nyt esityksen valmistelijat näyttävät katsovan, että avomerikalastajien toi-minta on liian ammattimaista ja että heiltä siksi pitää poistaa pyydysten vakuutusturva.
Erilliselle toimijalle esitys on kohtalokas. Ilman vakuutusta mittava troolivahinko voi vaikuttaa yksittäisen trooliyrityksen tulokseen merkittävästi. Täten esitys vaikuttaa suoraan kalastuksen kannattavuuteen. Elinkeinon harjoittaminen ei ole mahdollista, jos yksi voimakas myrsky voi tu-hota koko kaluston. Myös uusien kalastajien mahdollisuus aloittaa liiketoiminta, ilman vakuutus-ta, on mahdoton. Muut vakuutustahot eivät ole kiinnostuneita antamaan kalastajille vakuutuksia. Esityksen seurauksena olisi, että suuri osa, etenkin nuoret kalastajat, joutuu työttömyyskassaan.
Esitys voi myös vaikuttaa välillisesti kalastusaktiviteettiin sekä saalismääriin, kun riskejä välte-tään. Myös kalastusvakuutusyhdistyksien toiminta on vaarassa. Osa kalastajista jättää vakuutus-järjestelmän, ja avomerikalastus pudotetaan järjestelmän ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa, että yhdistyksien toimintaedellytykset ovat vaarassa ja yhdistykset voivat purkaantua.
Hallituksen esitys vaikuttaa suoraan kuluttajien mahdollisuuksiin saada kotimaista pyydettyä ka-laa. Tällä hetkellä Suomessa syötävästä kalasta vain 16 % on kotimaista, josta 6 % on kaupallises-ti pyydettyä ja 10 % viljeltyä. Osuus on laskenut 2000-luvulla. Esitys heikentäisi myös Itämeren tilaa, kun kalasaaliin mukana poistuva ravinnekuorma jäisi mereen.
Tämä esitys voi näyttäytyä erittäin kalliiksi säästöihin nähden.