Yleistä

Hallituksen esityksen tavoitteena on kehittää oppivelvollisuusiän ylittäneille tarkoitetun perusopetuksen sisältöä ja rakennetta vastaamaan muuttunutta tarvetta ja yhtäläistää nykyisin hyvin erilaisia ja ohjaamattomia käytäntöjä takaamalla kuitenkin riittävät henkilökohtaiset joustot opintojen tehokkaalle etenemiselle. Tavoitteena on, että muille kuin oppivelvollisille tarkoitettu perusopetus voidaan suorittaa mahdollisimman tehokkaasti ja enenevässä määrin kokopäiväisesti opiskellen. Opetuksen kotouttavaa roolia vahvistetaan siten, että erillistä kotoutumiskoulutusta ei pääsääntöisesti olisi perusopetukseen osallistuville tarpeen järjestää. Nykyisin oppivelvollisuusiän ylittäneet perusopetuksen opiskelijat ovat pääosin maahanmuuttajia. 

Asiantuntijalausunnoissa on laajasti kannatettu hallituksen esitystä. Esitetty uudistus parantaa eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien aikuisten opiskelumahdollisuuksia ja luo selkeän polun edetä opinnoissa. Lähtökohtaisesti useampivuotinen ja opiskelijan valmiuksiin perustuva perusopetuksen malli vastaa lausunnon antajien mielestä kohderyhmän tarpeita. Mahdollisimman pian aloitetut opinnot ja hyvin rakennetut koulutuspolut nopeuttavat maahanmuuttajanuoren kotoutumista, sijoittumista ammatillisiin ja yleissivistäviin koulutuksiin sekä siirtymistä työelämään. Maahanmuuttajien kotoutumis- ja muun koulutuksen tulisi rahoituksenkin osalta muodostaa kokonaisuus, eikä sitä tulisi hajottaa eri hallinnon aloille. 

Lausunnoissa on myös kannatettu sitä, että työvoimakoulutuksena järjestettävä luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyy vuonna 2018 osaksi oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetusta niiden opiskelijoiden osalta, joilla ei ole peruskoulun oppimäärän mukaista osaamista. Koulutusta voidaan kehittää pitkäjänteisemmin, kun tähän liittyvä kilpailutus loppuu. Lausunnoissa on korostettu rahoituksen riittävyyttä, jotta opetusta voidaan käytännössä järjestää ottaen huomioon muun muassa maahanmuuttajien mahdollinen muita väestönosia suurempi liikkuvuus. Päätoimisen opiskelun aikainen toimeentulo tulee turvata. 

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta ehdottaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin. 

Alkukartoitus ja viranomaisyhteistyö

TE-toimistot tai kunnat laativat itse tai ostavat nk. alkukartoitukset työvoimapoliittisina toimenpiteinä. Kotoutumissuunnitelma laaditaan alkukartoituksen perusteella. Molemmissa keskiössä on suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen oppiminen. Asiantuntijalausunnossa on ehdotettu, että alkukartoitukset tehtäisiin pääsääntöisesti oppilaitoksissa tai ainakin yhteistyössä niiden kanssa. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan alkukartoituksen perusteella opiskelija ohjataan nykyisellään kototutumiskoulutuksen luku- ja kirjoitustaidon koulutukseen tai kotoutumiskoulutuksen hitaalle, normaalisti etenevälle tai nopeasti etenevälle polulle. Aikuisten perusopetukseen ohjautuvat henkilöt, joiden perustaitojen voidaan todeta olevan puutteelliset. Kun opiskelijat ohjautuvat tai hakeutuvat aikuisten perusopetukseen, opetuksen järjestäjät tekevät perusteellisemman kartoituksen osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Tältä pohjalta laaditaan opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. 

Työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä suunnitellaan parhaillaan uusia ohjausprosesseja luku- ja kirjoitustaidon koulutukseen ja aikuisten perusopetukseen. Tässä yhteydessä on saadun selvityksen mukaan tarkoitus varmistaa, että TE-toimistojen ja kuntien virkailijoilla on riittävästi tietoa, jotta he osaavat ohjata henkilöitä myös jatkossa oikeantasoiseen luku- ja kirjoitustaidon koulutukseen sekä aikuisten perusopetukseen silloin, kun opiskelijalla on tarve aloittaa opiskelunsa näissä koulutuksissa eikä kototutumiskoulutuksessa. Tässä yhteydessä nostetaan myös esille tiedon siirto alkukartoituksesta tuleville koulutuksen järjestäjille opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. 

Sivistysvaliokunta korostaa, että hallituksen esityksellä tavoitellaan päätoimisten yksilöllisten koulutuspolkujen toteuttamista osaamisen lähtötaso huomioiden. Alkukartoituksen onnistuminen on lähtökohta toimivalle koulutuspolulle. Valiokunta pitää tärkeänä opetushallinnon ja työvoimahallinnon saumatonta yhteistyötä opiskelijoiden ohjausta koskevassa työnjaossa. Valiokunta arvioi, että perusopetuksen polku tulee olemaan ensisijainen vaihtoehto nykyistä suuremmalle määrälle opiskelijoita. 

Opetuksen laatu

Sivistysvaliokunta korostaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tärkeyttä. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan oppiaineiden osaamistason määrittelyssä ja osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa opettaja on keskeinen toimija. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tulee hallituksen esityksen perustelujen mukaan laatia opettajien ja opinto-ohjaajien yhteistyönä. Valiokunta pitää tärkeänä, että tässä työssä hyödynnetään aikuisopettajien vankkaa osaamista. 

Erillistä kotoutumiskoulutusta ei hallituksen esityksen mukaan pääsääntöisesti järjestetä perusopetukseen osallistuville. Valiokunta korostaa, että tämä edellyttää opetuksesta vastaavien opettajien riittävää täydennyskoulutusta liittyen erityisesti kotoutumiskysymyksiin. 

Lisäksi valiokunta korostaa opinto-ohjauksen merkitystä henkilökohtaisen opetussuunnitelman sujuvalle toteutumiselle. Saaduissa lausunnoissa on pidetty hyvänä, että opinto-ohjaus lisätään perusopetuksen tuntijakoon myös muille kuin oppivelvollisuusikäisille. Esityksessä ehdotetaan myös yhteistyön lisäämistä ammatillisten oppilaitosten ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Valiokunta toteaa, että opinto-ohjauksen ja tähän liittyvän laajemman yhteistyön toimivuus edellyttävät riittävää resursointia. Uudistuksen seurannassa tulee kiinnittää huomiota myös opinto-ohjauksen riittävyyden merkitykseen opintojen suorittamiselle. 

Kurssien enimmäismäärä

Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 177/2016 vp) on ehdotettu rajoitettavaksi käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen oppilaskohtaisen rahoituksen perusteeksi hyväksyttävien kurssien lukumäärä yhteensä enintään 100 suoritettuun kurssiin. Kurssien ei tarvitse olla suoritettu hyväksyttävällä arvosanalla. Opiskelijalle, jonka henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan ovat kuuluneet kaikki perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitetut vaiheet, sisältäen myös lukutaitovaiheen, voidaan kuitenkin perustellusta syystä järjestää rahoitukseen oikeutettua opetusta korkeintaan 130 kurssia, mikäli hänen aiemman opintomenestyksensä perusteella voidaan arvioida suoriutuvan perusopetuksen oppimäärästä ja saavan perusopetuksen päättötodistuksen. Hallituksen esityksessä korostetaan, että opetuksen järjestäjä voi järjestää opetusta myös yllä mainittua enemmän, mutta enimmäismäärän ylittävät kurssit eivät oikeuta valtionosuuteen. 

Sivistysvaliokunta on mietinnössään (SiVM 15/2016 vp) pitänyt edellä tarkoitettua rajausta ongelmallisena. Valiokunta uudistaa nyt kantansa, että tilanteessa, jossa kurssien opiskelijakohtainen enimmäismäärä on täyttymässä mutta opiskelijalta puuttuu enää pieni osa suorituksista ja on ilmeistä, että hän pystyy ne vielä suorittamaan, tulee voida löytää tapa, joka mahdollistaa perusopetuksen oppimäärän suorittamisen. Valiokunta korostaa perusopetuksen oppimäärän suorittamisen välttämättömyyttä jatkokoulutusmahdollisuuksien hyödyntämisen kannalta.  

Oppivelvollisuusiän ylittäneiden vankien perusopetus

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan perusopetuslaki mahdollistaa oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksen kokonaan tai osittain etäopetuksena. Valtionosuuden saaminen ei ole riippuvainen opiskelijan asuinkunnasta. Perusopetus vankiloissa järjestetään tällä hetkellä juuri etäopetuksena. Rahoituksen muuttuminen kurssimuotoiseksi parantaa selvityksen mukaan edellytyksiä järjestää perusopetusta myös vangeille. Minkään ryhmän opetuksen osalta ei laissa ole kuitenkaan säädetty velvollisuutta järjestää perusopetusta oppivelvollisuusiän ylittäneille. Erityisesti vankiloissa voivat pienet ryhmäkoot muodostaa kustannuksiin liittyvän ongelman opetuksen järjestämiselle. 

Yhdessäkään vankilassa ei saadun selvityksen mukaan järjestetä perusopetusta lähiopetuksena, vaikka päivittäisestä vankiluvusta keskimäärin 200—300 vangilta puuttuu perusopetuksen päättötutkinto. Usein vankilassa olevilla kantasuomalaisilla perusopetus on jäänyt kesken yläkoulun kahdeksannella tai yhdeksännellä luokalla, romaneilla usein jo alakoulussa. Ulkomaalaisten vankien määrä on kasvussa, joten perusopetuksen tarpeessa olevien vankien määrä kasvanee sen myötä lähitulevaisuudessa. 

Sivistysvaliokunta korostaa, että koulutus on tutkimusten mukaan yksi parhaista keinoista vaikuttaa rikosten uusimiseen. Koulutuksen avulla saadut hyödyt ja kustannussäästöt näkyvät yhteiskunnallisina säästöinä uusintarikollisuuden vähentymisen kautta. Vankeusaikana on mahdollista tavoittaa ne ihmiset, jotka muuten ovat pudonneet monista yhteiskunnan palveluista. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä oikeusministeriön ja kuntien edustajien kanssa selvittää mahdollisuuksia tarjota koulutusta oppivelvollisuusiän ylittäneille vangeille perusopetuksen suorittamiseksi.