Yleistä

Keväällä 2020 koronaepidemiasta johtuen koulutusta järjestettiin poikkeuksellisin tavoin valmiuslain (1552/2011) nojalla annettujen soveltamisasetusten (valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevista väliaikaisista rajoituksista, 126/2020 ja 191/2020) mukaisesti. Soveltamisasetuksilla rajoitettiin lähiopetuksen ja -ohjauksen järjestämisvelvollisuutta eri koulutusasteilla määräaikaisesti. 

Oppilaitosten poikkeusjärjestelyjen taustalla olivat myös aluehallintoviranomaisten tartuntatautilain (1227/2016) 58 §:n nojalla tekemät päätökset, joilla määrättiin oppilaitosten tilat suljettaviksi. Asiaa koskevat ensimmäiset (17.3.2020) aluehallintoviranomaisten päätökset olivat voimassa 18.3.—13.4.2020 ja jatkopäätökset (8.4.2020) 14.4.—13.5.2020. 

Hallituksen 6.5.2020 antaman koronakriisin hallinnan hybridistrategiasuunnitelmaa koskevan periaatepäätöksen mukaan lukioiden, ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen tilojen käyttöä opetukseen hallitaan 14.5.2020 alkaen tartuntatautilain mukaisilla toimenpiteillä. 

Soveltamisasetusten voimassaolon päätyttyä 13.5.2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjien on tullut järjestää ammatillista koulutusta ja toteuttaa näyttöjä ammatillisesta koulutuksesta annetun lainsäädännön mukaisesti. Näyttöjen toteuttaminen normaalin lainsäädännön edellyttämällä tavalla on kuitenkin hankalaa, koska näyttöjen toteuttamismahdollisuudet työpaikoilla ovat koronavirusepidemiasta johtuen puutteelliset. Koronavirusepidemia on hankaloittanut ammatillisen koulutuksen näyttöjen toteuttamista erityisesti tietyillä koulutusaloilla sekä riskiryhmiin kuuluvien opiskelijoiden kohdalla. 

Hallituksen esityksellä mahdollistetaan se, että ammatillisen koulutuksen jatkuminen myös osaamisen osoittamisen ja tutkinnon osien sekä tutkintojen suorittamisen osalta voidaan turvata koronavirusepidemian aikana. Esityksen tarkoituksena on helpottaa mahdollisuuksia poiketa osaamisen näyttöjen toteuttamistapaa koskevasta pääsäännöstä, jonka mukaan näytöt tulee toteuttaa tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtehtävissä ja -prosesseissa. Niiden sijasta näytöt voidaan ehdotuksen mukaan toteuttaa suorittamalla muita käytännön tehtäviä, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat aitoja työtilanteita ja työprosesseja. Ehdotetulla lainmuutoksella lisäksi väljennetään mahdollisuutta tarvittaessa täydentää näytössä osoitettua osaamista muulla osaamisen arvioinnilla. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa 31.7.2021 saakka. 

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta ehdottaa esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. 

Opiskelijoiden valmistumisen turvaaminen poikkeuksellisissa oloissa

Opiskelijoiden mahdollisuudet ammattitaidon ja osaamisen osoittamiseen aidoissa työtilanteissa ovat heikentyneet koronaepidemian aikana. Työpaikkojen sulkemisen tai suuren tartuntariskin vuoksi monilla koulutusaloilla on ollut vaikeaa tai mahdotonta toteuttaa ammatilliseen koulutukseen liittyviä osaamisen näyttöjä aidoissa työympäristöissä. 

Valiokunta pitää kannatettavana sitä, että esityksellä turvataan ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opintojen etenemisen ja valmistumisen edellytykset koronavirustilanteessa. Näyttöjen viivästyminen voi johtaa opiskelijan kannalta ammattiin valmistumisen ja siten myös työllistymisen siirtymiseen suunniteltua myöhemmäksi. Työnantajien näkökulmasta vaikutukset liittyvät ennen kaikkea osaavan työvoiman saatavuuteen. Pitkittyessään tilanne voi vaikeutua entisestään, jos työpaikat eivät pysty tarjoamaan tarvittavissa määrin mahdollisuuksia osaamisen hankkimiseen ja sen näyttämiseen aidoissa työtehtävissä. On tärkeää huolehtia siitä, että kenenkään opiskelijan valmistuminen ei jää kiinni puuttuvasta työpaikan näyttöympäristöstä. 

Ehdotetuista säännösten mahdollistamista väljennyksistä huolimatta tulee huolehtia siitä, että ensisijaisesti selvitetään mahdollisuudet toteuttaa näytöt aidoissa työtilanteissa esimerkiksi vaihtoehtoisia työpaikkoja kartoittamalla. Osaamisen osoittaminen aidoissa työtehtävissä on keskeinen ammatillisen koulutuksen laatutekijä. Valiokunta korostaa, että esitettyjä joustomahdollisuuksia käytetään vain silloin, kun se on koronavirusepidemiaan liittyvien syiden vuoksi välttämätöntä. 

Valiokunta painottaa, että ammatillisessa koulutuksessa myös poikkeuksellisten järjestelyjen aikana tulee varmistaa tutkintoa suorittavien osaamisen laatu ja työelämävastaavuus: työelämän tulee voida luottaa siihen, että tutkinnon suorittaneen osaaminen ja ammattitaito on arvioitu ja todennettu asianmukaisesti. 

Väliaikaista muutosta tulee seurata

Asiantuntijakuulemisessa esitettiin toiveita ehdotettujen muutosten seurannasta ja vakinaistamisesta. 

Valiokunta pitää ehdottoman tärkeänä, että ehdotetun lainmuutoksen vaikutuksia, koskien sekä näyttöjen toteuttamistapoja että osaamisen arviointia, seurataan tiiviisti ja sen yhteydessä kerätään kattavasti tietoa, joka käsittää opiskelijoiden, oppilaitosten ja työelämän näkökulmat. Seurannalla saadun tiedon perustella voidaan arvioida tarvetta valmistella lainsäädännön muutoksia nyt väliaikaisiksi tarkoitettujen muutosten vakinaistamiseksi. 

Työelämätoimikuntien tilannekuvat Suomen koronavirusepidemiaa edeltävältä ajalta (vuotta 2019 koskevat tilannekuvat) voivat muodostaa perustan, johon ehdotetun lakimuutoksen vaikutuksia on mahdollista peilata. 

Digitalisaation hyödyntäminen

Näyttöympäristöiksi saatavilla olevien työpaikkojen määrän lisäksi koronavirusepidemia vaikuttaa samanaikaisesti esimerkiksi arvioijien saatavuuteen, johon työpaikkojen koronaviruksesta aiheutuva tilanne vaikuttaa. Valiokunta korostaa, että tilannetta voidaan helpottaa hyödyntämällä digitaalisia ratkaisuja. Niitä tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää nykyistä laajemmin näyttöjen järjestämisen ja osaamisen arvioinnin toteutustapojen muuttuessa. On tärkeää, että digitaalisia menetelmiä ja oppimisympäristöjä kehitetään myös yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja että hyviksi koettuja käytäntöjä jaetaan muiden käytettäviksi ja edelleen kehitettäviksi. 

Viestintä

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että opetuksen ja koulutuksen sujumisen kannalta on olennaista viestinnän selkeys, yhdenmukaisuus ja oikeudellinen kestävyys. Viestintä ja tiedotus sisältävät muun muassa ohjeet ja verkkopalveluissa tarjottavan tuen. Niiden on tarkoitus tukea koulutuksen järjestäjiä toimimaan yhdenmukaisesti, millä varmistetaan osaltaan se, että opinnoissa eteneminen sekä tutkinnon ja sen osien suorittaminen mahdollistetaan opiskelijoille yhdenvertaisesti. 

Ohjeiden ja muun verkkopalveluissa tarjottavan tuen muotoilussa on valiokunnan saaman asiantuntijalausunnon mukaan osoittautunut toimivaksi Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön viestintäyhteistyö, josta on jo syntynyt lisäarvoa koulutuksen järjestäjille. Sitä on tärkeää jatkaa myös mahdollisissa myöhemmissä poikkeusoloissa. 

On tärkeää, että viranomaiset tiivistävät edelleen keskinäistä yhteydenpitoaan ja että ohjeistus on yhtenäistä. Tietoa tulee jakaa riittävästi kaikille asianomaisille tahoille; opiskelijoille, oppilaitoksille ja työpaikoille.