Lain tarkoituksena on mahdollistaa henkilön opintosuoritus- ja tutkintotietojen tietoturvallinen ja keskitetty sähköinen kokoaminen, käsittely ja luovuttaminen hänen itsensä ja tietoja tarvitsevien viranomaisten käytettäväksi, turvata opintosuoritus- ja tutkintotietojen yhdenmukaisuus ja luotettavuus sekä tehostaa hallinnon toimintaa. Laki edistää koulutukseen hakeutumista, aiemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista ja elinikäistä oppimista.
Sivistysvaliokunta toteaa, että uudistuksella luotavat valtakunnalliset tietovarannot ja Opetushallituksen ylläpitämä eri rekistereissä ja tietovarannoissa olevia tietoja kokoava palvelu helpottavat ja sujuvoittavat henkilön asiointia eri viranomaisissa. Uudistukseen liittyvissä rekistereissä olevat opintosuoritus- ja tutkintotiedot sekä läsnäolotiedot ovat hyödynnettävissä viranomaisprosesseissa luotettavasti, turvallisesti, yhdenmukaisesti ja ajantasaisesti. Suoritustiedot ovat pitkäaikaisesti ja luotettavasti kansalaisen saatavilla.
Uudistus toteuttaa hallituksen digitalisaation, kokeilujen ja normien purkamisen kärkihanketta, jossa julkisen hallinnon palveluita digitalisoidaan. Esitys toteuttaa myös osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta, jonka mukaan uudistetaan ja digitalisoidaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristöjä. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen peusteella sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta kannattaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Perustuslakivaliokunnan lausunto.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan hallituksen esityksestä (PeVL 31/2017 vp — HE 72/2017 vp) todennut, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä vain, jos valiokunnan lakiehdotuksen 21 §:stä tekemä valtiosääntöoikeudellinen huomautus otetaan asianmukaisesti huomioon. Kyse on mahdollisuudesta luovuttaa opiskelijavalintarekisteristä eräitä arkaluonteisiksi luokiteltavia tietoja ja tämän luovutuksen sitomisesta käyttötarkoituksen kannalta välttämättömyysvaatimukseen. Sivistysvaliokunta ehdottaa yksityiskohtaisista perusteluista tarkemmin ilmenevällä tavalla perustuslakivaliokunnan edellyttämän muutoksen lakiehdotuksen 21 §:ään.
Perustuslakivaliokunta on lisäksi todennut, että keväällä 2016 voimaan tulleessa, vuoden 2018 aikana sovellettavaksi tulevassa ja myös suomalaista lainsäätäjää sitovassa Euroopan unionin yleisessä tietosuoja-asetuksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679) vahvistetaan säännöt luonnollisten henkilöiden suojelulle henkilötietojen käsittelyssä sekä säännöt, jotka koskevat henkilötietojen vapaata liikkuvuutta. Tietosuoja-asetus on EU:n säädös, joka on kaikilta osiltaan velvoittava ja jota sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tietosuoja-asetuksessa säädetään kansallisesta liikkumavarasta eräiden kysymysten osalta. Perustuslakivaliokunnan valtiosääntöisiin tehtäviin ei kuulu kansallisen täytäntöönpanosääntelyn arviointi EU:n aineellisen lainsäädännön kannalta. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin pitänyt tärkeänä, että siltä osin kuin Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää kansallista sääntelyä tai mahdollistaa sen, tätä kansallista liikkumavaraa käytettäessä otetaan huomioon perus- ja ihmisoikeuksista seuraavat vaatimukset. Valiokunta on tämän johdosta painottanut, että hallituksen esityksessä on erityisesti perusoikeuksien kannalta merkityksellisen sääntelyn osalta syytä tehdä selkoa kansallisen liikkumavaran alasta.
Perustuslakivaliokunta on arvioinut myös hallituksen esitykseen sisältyvää tietojen pysyvää säilyttämistä. Valiokunta arvioi, että pysyvä säilyttäminen esitetyt perustelut ja tietojen käyttötarkoitus huomioiden ei ole valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallista. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että lakiehdotukseen ei sisälly säännöksiä tietojen poistamisesta henkilön kuoleman jälkeen. Perustuslakivaliokunnan mielestä sivistysvaliokunnan on syytä arvioida kunkin tiedon osalta pysyvän tallettamisen tarvetta myös rekisteröidyn kuoleman jälkeen ja tarvittaessa täydentää sääntelyä.
Saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta toteaa, että hallituksen esityksessä on päädytty pääosin opintosuoritus- ja tutkintotietojen pysyvään säilyttämiseen, kuten voimassa olevassa lainsäädännössäkin. Sivistysvaliokunta hyväksyy tämän peruslähtökohdan. Mikäli tästä poikettaisiin, tulisi selvittää tietojen arkistointiin liittyviä lainsäädännöllisiä ja teknisiä näkökohtia muun muassa tieteellisen tutkimuksen intressien kannalta. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että perustuslakivaliokunnan esiin nostama kysymys vainajan rekisteritietojen säilyttämisestä selvitetään tarkemmin osana hankkeen jatkovalmistelua.
Hallituksen esityksen suhde julkisuuslakiin ja henkilötietolakiin.
Eräissä lausunnoissa käsitellään esityksen suhdetta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin (621/1999, julkisuuslaki) ja henkilötietolakiin (523/1999). Ehdotetun lain säännöksillä pyritään toteuttamaan lakiehdotuksen 1 §:n tavoitteita opintosuoritus- ja tutkintotietojen keskitetystä sähköisestä kokoamisesta, käsittelystä ja luovuttamisesta, ja lain säännöksillä syrjäytettäisiin siksi osin yleissääntelyä. Lakiehdotuksen suhdetta julkisuuslakiin ja henkilötietolakiin on pyritty selkiyttämään lain 2 §:n 3 momentissa, jonka mukaan käsiteltäessä tietoja tässä laissa tarkoitetuissa rekistereissä, tietovarannoissa ja palvelussa sovelletaan henkilötietolakia ja julkisuuslakia, jollei tässä laissa toisin säädetä.
Hallintovaliokunnan lausunnon (HaVL 29/2017 vp — HE 72/2017 vp) mukaan lakiehdotuksen suhde mainittuihin lakeihin ei ole kaikilta osin selkeä.
Lakiehdotuksen 10 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi siitä, millä perusteilla tietoja voidaan luovuttaa perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnallisesta tietovarannosta, ja lain 29 §:ssä menettelystä luovutettaessa tietoja opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun avulla, mukaan lukien tiedon antamistavat. Näiden säännösten suhde julkisuuslain 16 §:n 3 momenttiin jää saatujen lausuntojen mukaan epäselväksi. Julkisuuslain 16 §:n 3 momentissa säädetään rajoituksista viranomaisten henkilörekistereissä olevien henkilötietojen luovuttamiselle kopiona tai tulosteena tai antamalla sen tiedot sähköisessä muodossa.
Sivistysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan esityksen tarkoituksena on, että siltä osin kuin tietoja luovutetaan ehdotetun lain 6 luvussa tarkoitetun luovutuspalvelun kautta, sovelletaan julkisuuslain 16 §:n 3 momentin sijasta ehdotetun lain 29 §:n säännöksiä tietojen antamistavasta. Tietoja luovutetaan luovutuspalvelussa vain sähköisin menetelmin. Muussa kuin luovutuspalvelun avulla tapahtuvassa luovuttamisessa noudatetaan julkisuuslain 16 §:n 3 momenttia. Hallintovaliokunnan lausunnossa esitettyyn viitaten sivistysvaliokunta ehdottaa mietinnön yksityiskohtaisissa perusteluissa muutosta tietojen luovuttamista palvelun avulla koskevaan lakiehdotuksen 29 §:ään.
Sivistysvaliokunta korostaa hallintovaliokunnan tavoin, että lakiehdotukseen sisältyvät säännökset opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelusta eivät estä rekisterinpitäjän suorittamia tietojen luovutuksia. Rekisterinpitäjien suorittamiin tietojen luovutuksiin sovelletaan asianomaisiin sektorilakeihin sisältyviä säännöksiä tietojen luovuttamisesta ja yleislakina julkisuuslakia.
Lakiehdotuksen 29 §:n 5 momentin mukaan henkilö, josta on tallennettu tietoja tässä laissa tarkoitettuun rekisteriin tai tietovarantoon, voi palvelussa antaa yksilöidyn suostumuksensa rekisterissä tai tietovarannossa olevan tiedon luovuttamiseen viranomaiselle tai muulle taholle. Pykälän yksityiskohtaisista perusteluista ei kuitenkaan ilmene, mitä "muut tahot" voisivat olla. Lausunnoissa on nostettu esimerkkinä esiin mahdollisuus luovuttaa tiedot suostumuksen perusteella suoramarkkinointia varten.
Selvityksen mukaan 29 §:n 5 momentissa on nimenomaan tarkoitus säätää suostumusperusteisesta luovuttamisesta, ja säännöksessä ei ole rajattu sitä, mihin tarkoituksiin suostumuksen voi antaa. Sivistysvaliokunta viittaa julkisuuslain 16 §:n 3 momenttiin, jossa erikseen korostetaan, että henkilötietoja saa luovuttaa suoramarkkinointia ja mielipide- tai markkinatutkimusta varten vain, jos niin erikseen säädetään tai jos rekisteröity on antanut siihen suostumuksensa. Valiokunta korostaa näitä tilanteita koskevien suostumuspyyntöjen selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.
Lakiehdotuksen 10 §:n 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi Opetushallituksen oikeudesta tuottaa tietovarannosta muun muassa koulutuksen ja opetuksen arvioinnin sekä ohjauksen ja rahoituksen edellyttämiä tietoaineistoja. Sivistysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotetun lain 10 §:n 2 momentin tarkoituksena on varmistaa, että Opetushallitus voi tuottaa säännöksessä mainittuihin tarpeisiin liittyviä tietoaineistoja ilman, että tietoja tarvitsee tietovarannosta erikseen luovuttaa Opetushallitukselle. Sivistysvaliokunta korostaa säännöksen tarpeellisuutta, sillä Opetushallitus on ainoastaan uuden tietovarannon tekninen ylläpitäjä, ja opetuksen ja koulutuksen järjestäjät toimivat tallennetun tiedon rekisterinpitäjinä.
Henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntökehikko tulee muuttumaan, kun 25.5.2016 voimaan tullutta EU:n yleistä tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa 25.5.2018. Oikeusministeriön asettama työryhmä selvittää tietosuoja-asetuksen jäsenvaltion lainsäädännölle jättämän kansallisen liikkumavaran antamia mahdollisuuksia sekä esittää periaatteet liikkumavaran tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Sen tehtävänä on myös koordinoida ja avustaa henkilötietojen käsittelystä annetun erityislainsäädännön tarkistamiseksi tehtävää lainvalmistelutyötä. Ministeriöiden tehtävänä on käydä hallinnonalojensa lainsäädäntö lävitse säädösten tietosuoja-asetuksen mukaisuuden varmistamiseksi ja tarpeellisten muutosten toteuttamiseksi. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että tämä arviointi koskee aikanaan myös lakia valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä.
Muut huomiot.
Opetushallitus saa lain myötä uuden tehtäväkokonaisuuden luovutuspalvelun ylläpitäjänä. Ylläpitokustannukset katetaan rekisterin kehittämisestä ja käytöstä hyötyviltä tahoilta eli opetus- ja kulttuuriministeriöltä, työ- ja elinkeinotoimistoilta, Tilastokeskukselta sekä kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta tehtävillä määrärahasiirroilla valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisesti. Kansaneläkelaitos ja mahdolliset muut valtion talousarvion ulkopuoliset palvelun hyödyntäjät osallistuvat sen ylläpitoon käyttömaksuin. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että järjestelmän toimivuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi toimintaan ohjataan riittävät resurssit. Lakiehdotuksen 6 §:ssä tarkoitettuja tarkempia määräyksiä esimerkiksi tietorakenteista ja tietojen ajantasaisuudesta on valmisteltava yhdessä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Uudistuksen kustannusvaikutukset voidaan näin ottaa laajasti huomioon.