Hallitus aikoo heikentää jälleen kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien eläkkeensaajien tilannetta pitämällä eläkkeensaajien asumistuessa enimmäisasumismenot, keskimääräiset asumismenot sekä lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksia koskevat euromäärät ennallaan eli aiemman jäädytyksen vuoksi vuoden 2015 tasolla. Esityksellään hallitus heikentää ensi vuonna eläkkeensaajan asumistukea noin 3,5 miljoonalla eurolla ja vuositasolla 6,9 miljoonalla eurolla. 

Pienituloisten eläkeläisten elinoloihin vaikuttaa tuntuvasti vuokrien nousu, joka on viime aikoina jatkunut suhteellisen nopeana yleiseen hintakehitykseen verrattuna. Tilastokeskuksen vuokraindeksin mukaan tämän vuoden toisella neljänneksellä vuokrien keskimääräinen nousu oli 2,7 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.  

Eläkkeensaajan asumistukea sai vuoden 2015 lopussa 197 870 henkilöä. Keskimääräinen tuki oli 222,72 euroa, ja saajien asumismenot olivat keskimäärin 481,03 euroa. Tuki kattoi keskimäärin 46 prosenttia asumismenoista. Enimmäismäärän ylittää noin 23 prosenttia eli 46 254 eläkkeensaajan asumistuen saajista. Enimmäisasumismenojen jäädyttäminen lisännee edelleen enimmäisasumismenot ylittävien tuensaajien määrää ja toimeentulotukimenoja. Käytännössä eläkkeensaajan asumistukea saavat ihmiset ovat eläkeläisistä heikoimmassa asemassa arjen toimeentuloa ajatellen. Heidän toimeentuloaan heikentävät merkittävästi myös muut hallituksen jo aiemmin tekemät ja ensi vuodelle suunnittelemat etuuksien leikkaukset. Pahimmillaan eläkkeensaajan taloudellisen tilanteen vaikeutuminen ja asumistilanteen epävarmuus heikentävät hyvinvointia ja toimintakykyä ja lisäävät kustannuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa.  

Perusturvan indeksijäädytys ja -leikkaukset heikentävät syyperusteisen sosiaaliturvan ensisijaisuutta viimesijaiseen sosiaalihuollon toimeentulotukeen nähden. Perusturvan ja asumistuen indeksijäädytykset ja -leikkaukset sekä lapsilisän alentaminen kasvattavat toimeentulotukimenoja. Pidemmällä aikavälillä kehitys johtaa syyperusteisen perusturvan ja asumistuen merkityksen vähenemiseen ja vastaavasti tarveharkintaisen ja kotitalouskohtaisen toimeentulotuen roolin kasvamiseen toimeentuloturvassa ja asumisen tuissa. 

Asumistuen keskeisin ongelma on tukea myönnettäessä hyväksyttävän vuokratason alhaisuus verrattuna markkinavuokriin. Monet asumistuen saajat joutuvat paikkaamaan matalaa asumistukeaan turvautumalla pitkäaikaiseen toimeentulotukeen, vaikka sen pitäisi toimia viimesijaisena apuna. Emme voi hyväksyä sitä, että markkinoilla nousevia asumiskustannuksia yritetään hillitä leikkaamalla asuntotuen saajien etuutta. Asuntopolitiikkaa ja asumisen tukijärjestelmiä on kehitettävä suunnitelmallisesti osana kestävää yhteiskuntaa ja turvattava kohtuuhintainen asuntotuotanto. Edellytämme, että hallitus peruu esittämänsä säästöt eläkkeensaajan asumistukeen.  

Hallitus toteuttaa talousarvioesityksessä kevään kehyspäätöksessä linjaamansa 0,85 prosentin leikkauksen kaikkiin indeksisidonnaisiin etuuksiin. Yleisen asumistuen kohdalla määrärahaa leikataan kokonaisuudessaan 9,5 miljoonalla eurolla ja tämän esityksen osalta valtion menojen vähennyksen on arvioitu olevan vuositasolla 6,9 miljoonaa euroa.  

Yleisen asumistuen kohdalla esitetyt leikkaukset kohdistuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin kansalaisiin, tässä esityksessä eläkkeensaajiin. Lisäksi huomioitavaa on, ettei esityksessä ole arvioitu asumistuen tukiperusteiden muutoksen vaikutuksia etuuden saajien toimeentuloon. Katson, että puutteellisesta arvioinnista johtuen ei pystytä ennakoimaan eri toimenpiteiden kokonaisvaikutusta eläkkeensaajien kokonaistoimeentuloon, mistä johtuen tämän sekä muiden samaan ihmisryhmään kohdistuvien toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta voidaan arvioida muodostuvan täysin kohtuuton. En voi hyväksyä tätä leikkausta ja ehdotan lakiehdotuksen hylkäämistä