Hallituksen esittämä päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatio on esitetyssä muodossa ja nykyisessä tilanteessa tarpeeton ja kallis. Tukea perustellaan hiilivuoron estämisellä. Kuitenkin tuesta 69 % kohdistuisi metsäteollisuudelle, joka investoi parhaillaan voimakkaasti Suomeen. Voimakkaat investoinnit osoittavat, että metsäteollisuus näkee tulevaisuuden toimintaedellytykset hyviksi ilman uusia tukiaisiakin. Päästöoikeuksien hinnat ja sähkönhinta ovat nyt ja todennäköisesti myös lähivuosina matalalla tasolla. Hiilivuodon riskiä ei siis ole nähtävissä. Terästeollisuudessa tuotannon siirtymistä on tapahtunut, ja sen uhka on edelleen todellinen, mutta ei se niinkään liity päästökauppaan vaan Kiinan harjoittamaan teräsdumppaukseen, markkinoiden muutokseen ja tuotantopanosten hintoihin. 

Pariisin ilmastosopimuksen myötä pelikenttä tasoittuu, kun kaikki maailman maat toivottavasti osallistuvat ilmastopäästöjen vähentämiseen, ja mahdollisesti käyttöön tulee maailmanlaajuinen päästökauppajärjestelmä. Jos kaikki maailman maat osallistuvat päästövähennyksiin ja hinnoittelevat päästönsä, poistuu tarve päästökauppakompensaatioon, kun pelikenttä globaalisti tasoittuu. 

Jotta päästökauppa toimisi riittävällä tavalla, tulisi päästöoikeuden hinnan olla vähintään 30 euroa. Silloin päästökaupalla olisi päästöjä tehokkaasti vähentävä vaikutus. Mikäli päästöoikeuden hinta olisi toimivalla tasolla ja muut maailman maat eivät hinnoittelisi oman teollisuutensa päästöjä, olisi hiilivuotoriski huomattavasti nykyistä korkeampi. Sellaisessa tilanteessa päästökaupan aiheuttaman sähkönhinnan nousun kompensointi runsaasti energiaa kuluttavalle teollisuudelle olisi perusteltua. 

Tuen myöntämisen ei kuitenkaan tule perustua yrityksen menneeseen toimintaan, kuten lakiehdotuksessa esitetään, vaan tuki tulee kohdentaa alan uudistumiseen ja päästöjen vähentämiseen. Tukea tulee myöntää sellaisiin investointeihin, jotka parantavat yritysten energiatehokkuutta tai jotka voivat synnyttää uusia ympäristöystävällisiä vientituotteita. 

Mahdollista hiilivuotoa torjumaan pitäisi Euroopan ulkorajoille asettaa hiilitullit. Hiilitullit olisivat päästökauppakompensaatiota tehokkaampi ja halvempi tapa estää hiilivuotoa. Hiilitulleilla voitaisiin hinnoitella myös ulkomailla tuotetut hiilidioksidipäästöt, painostaa muita maailman maita tekemään päästövähennyksiä ja tasoittaa eurooppalaisten yritysten kilpailuolosuhteita. 

Hallituksen esityksessä HE 147/2016 vp ehdotetaan säädettäväksi laki päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta. Tuen tarkoitus on kompensoida päästökaupan aiheuttamaa sähkön hinnan nousua päästöoikeudet ilmaisjaossa saaville toimialoille. Tällä pyritään estämään niin sanottua hiilivuotoa. Tuki on tarkoitus maksaa päästöoikeuksien huutokaupasta saatavilla tuloilla. 

Hallituksen esittämä uusi tuki raskaalle teollisuudelle on tarpeeton. Sähkön hinta Suomessa on ennätyksellisen alhaalla ja samoin ovat päästöoikeuksien hinnat. Väitettyä kustannusten nousua, joka pitäisi teollisuudelle kompensoida, ei ole tapahtunut. Teollisuus maksaa sähköstä Suomessa vähemmän kuin esimerkiksi Isossa-Britanniassa tai Saksassa. 

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n lausunnon mukaan tuella ei ole yhteyttä tuotantoon, kilpailukykyyn tai työpaikkoihin, eikä könttäsummatuki vaikuta mitenkään laitosten tuotannon optimointiin. VATT:n mukaan tuki ei edistä talouskasvua tai työllisyyttä, sillä se ei sisällä mekanismia, jolla tukea saavia yrityksiä kannustettaisiin lisäinvestointeihin. 

VATT:n lausunnossa todetaan myös, että tutkimusnäyttöä päästökaupan aiheuttamasta hiilivuodosta ei ole. Yritysten todellisiin tuotantopäätöksiin perustuvissa tutkimuksissa yhteyttä päästökaupan ja tuotannon siirtämispäätösten välillä ei ole löytynyt. Tutkimusten perusteella yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn ja tuotannon maantieteelliseen sijoittumiseen vaikuttavat muut tekijät, kuten raaka-aineiden ja muiden tuotannontekijöiden kustannustaso ja saatavuus, yhteiskunnan vakaus ja kauppapolitiikka.  

Esitys myös sotii "saastuttaja maksaa" -periaatetta vastaan ja vähentää kannustimia investoida energiatehokkuuteen, energian säästöön ja vähäpäästöisyyteen. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on, että kaikki rahavirrat ohjataan kohti vähäpäästöistä kehitystä. Hallituksen esitys päästökauppakompensaatiosta vie päinvastaiseen suuntaan. 

Saastuttavan teollisuuden sijaan päästöhuutokaupasta saatavat tulot tulisi ohjata ilmastonmuutoksen torjumista tukevaan toimintaan. Tuloilla voitaisiin perustaa esimerkiksi vähähiilisen teknologian innovaatioita tukeva rahasto, joka edistäisi Suomen asemaa kansainvälisenä ilmastoystävällisen teknologian edelläkävijänä. Suomessa ei toistaiseksi ole käytössä EU:n päästökauppadirektiivin mukaista kansallista mekanismia, jonka kautta vähintään 50 prosenttia päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista käytettäisiin ilmasto- ja energiatoimiin. Tämä on selkeä puute Suomen innovaatiopolitiikassa, joka pyrkii puhtaiden ratkaisujen ja kiertotalouden edistämiseen. 

Maailmalla vähähiilirahastoista on hyviä kokemuksia. Puhtaisiin teknologioihin voimakkaasti panostavat Kanadan Ontario ja Brittiläinen Kolumbia edistävät vähähiilisiä investointeja rahastojen avulla. Kalifornian kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisrahaston varat kohdistetaan päästöjä vähentäviin hankkeisiin, jotka samalla luovat uusia työpaikkoja. Hankkeita varten kerätty rahasto on jo yli 900 miljoonan dollarin suuruinen. Rahastot ovat vauhdittaneet yritysten uudistumista kohti puhtaita ratkaisuja ja samalla edesauttaneet menestymistä maailmalla.