Viimeksi julkaistu 8.5.2021 12.19

Valiokunnan mietintö TaVM 30/2018 vp HE 256/2018 vp Talousvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta (HE 256/2018 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • lainsäädäntöneuvos Eeva Lantto 
    valtiovarainministeriö
  • johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen 
    valtiovarainministeriö
  • erityisasiantuntija Jonna Törnroos 
    valtiovarainministeriö
  • hallitusneuvos Liisa Huhtala 
    työ- ja elinkeinoministeriö
  • ylitarkastaja Suvi Kamunen 
    Harmaan talouden selvitysyksikkö
  • johtaja Janne Marttinen 
    Harmaan talouden selvitysyksikkö
  • maksuliikepäällikkö Keijo Kettunen 
    Valtiokonttori
  • talousjohtaja Kirsi Koivusaari 
    Hansel Oy
  • asiantuntija Hannu Ylänen 
    Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • kehityspäällikkö Pirjo Ilola 
    Finanssiala ry
  • ekonomisti Petri Malinen 
    Suomen Yrittäjät ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • Suomen Kuntaliitto

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta. Laki olisi uusi ja sillä pantaisiin kansallisesti täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa.  

Direktiivissä edellytetyn mukaisesti ehdotetussa laissa velvoitettaisiin hankintayksiköt julkisissa hankinnoissa ottamaan vastaan ja käsittelemään sähköisiä laskuja, jotka noudattavat uutta eurooppalaista standardia. Laissa ehdotetaan lisäksi direktiivistä riippumattomana sääntelynä säädettäväksi hankintayksikön ja elinkeinonharjoittajan oikeudesta saada lasku eurooppalaista standardia noudattavana sähköisenä laskuna toiselta hankintayksiköltä tai elinkeinonharjoittajalta. 

Lakia ei sovellettaisi, jos sähköisen laskun käyttö voisi paljastaa salassa pidettäviä tietoja tai vaarantaa valtion keskeisiä turvallisuusetuja. 

Ehdotetulla lailla pyritään tehostamaan sekä julkisen että yksityisen sektorin taloushallintoa luomalla puitteet laskujen automaattiseen käsittelyyn. 

Laki ei koskisi yksityisten luonnollisten henkilöiden laskutusta. 

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2019. 

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Ehdotetun sääntelyn tavoitteet ja keskeinen sisältö.

Ehdotetulla sääntelyllä pannaan kansallisesti täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/55/EU sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa. Hankintayksiköt velvoitettaisiin ottamaan vastaan ja käsittelemään sähköisiä laskuja hankintalainsäädännön soveltamisalaan kuuluvissa hankinnoissa. Uutta lakia ei kuitenkaan sovellettaisi, jos sähköisen laskun käyttö voisi paljastaa salassa pidettäviä tietoja tai vaarantaa valtion keskeisiä turvallisuusetuja.  

Ehdotetulla lailla pyritään edistämään julkisten hankintojen digitalisaatiota ja vauhdittamaan taloushallinnon sähköistymistä myös yksityisellä sektorilla luomalla tähän kannustava säädösviitekehys.  

Kansallinen sääntely-ympäristö.

Direktiivi jättää jäsenvaltioille mahdollisuuden asettaa sähköisen laskutuksen käyttöönotolle direktiiviä pidemmälle meneviä vaatimuksia. Hallituksen esityksessä tätä mahdollisuutta esitetään hyödynnettäväksi siten, että velvoite vastaanottaa ja käsitellä sähköisiä laskuja kattaisi EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen lisäksi myös kansalliset kynnysarvot ylittävät hankinnat. Talousvaliokunta pitää tätä kansallista ratkaisua hyvänä todeten, että ns. pienhankintojen jättäminen soveltamisalan ulkopuolelle on ainakin tässä vaiheessa perusteltua. 

Kehittämiskohteet.

Sähköisissä laskuissa ongelmia ovat aiheuttaneet muun muassa tietosisällön puutteet tai järjestelmien yhteensopimattomuus. Kun maksajan ja maksun vastaanottajan tiedot eivät ole kohdanneet, maksut ovat pysähtyneet tai viivästyneet. Talousvaliokunta arvioi, että yhteinen tekninen standardi poistanee näitä ongelmia. Talousvaliokunta pitää kannatettavana ratkaisua, jossa kuitteja koskevaa sääntelyä ei ole sisällytetty ehdotettuun lainsäädäntöön. Vaikka kuitteja koskevan sääntelyn voidaan arvioida vaikuttavan merkittävänä vipuna liiketoiminnan digitalisaatiossa, se edellyttäisi laajapohjaisempaa valmistelua ja vaikutusarviota taloushallinnon ja hankintojen kehittämisen askelista. 

Vaikutukset.

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on nostettu esiin kysymys pienten toimijoiden mahdollisuuksista sopeuttaa järjestelmiään tämän lainsäädännön vaatimusten mukaisiksi. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella markkinoilla on yhä enenevässä määrin myös mikroyrityksille skaalattuja palveluja. Valiokunnan sääntelyä puoltavaan kantaan on osaltaan vaikuttanut myös käsitys siitä, että prosessien sähköistyminen tuonee tehokkuushyötyjä suhteessa eniten juuri pienille toimijoille, joiden hallinnossa ei ole helposti saavutettavissa skaalaetuja esimerkiksi paperilaskujen käsittelyn ulkoistuksilla. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että uuden sääntelyn vaikutuksia seurataan ja näiden havaintojen pohjalta arvioidaan, tulisiko soveltamisalaa tai velvoittavuuden astetta muuttaa nyt ehdotetun mukaisesta. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Talousvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 256/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 
Helsingissä 31.1.2019 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Martti Mölsä sin 
 
varapuheenjohtaja 
Harri Jaskari kok 
 
jäsen 
Hannu Hoskonen kesk 
 
jäsen 
Laura Huhtasaari ps 
 
jäsen 
Lauri Ihalainen sd 
 
jäsen 
Katri Kulmuni kesk 
 
jäsen 
Eero Lehti kok 
 
jäsen 
Markus Lohi kesk 
 
jäsen 
Arto Pirttilahti kesk 
 
jäsen 
Hanna Sarkkinen vas 
 
jäsen 
Ville Skinnari sd 
 
jäsen 
Joakim Strand 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Teija Miller