Esityksessä ehdotetun lain mukaan työnantaja velvoitetaan pitämään luetteloa sellaisista työpaikalla käytettävistä aineista, seoksista ja työmenetelmistä, jotka aiheuttavat syöpää tai vaurioittavat perimää, sekä niistä työntekijöistä, jotka altistuvat näille tekijöille. Työnantajan pitämän luettelon tiedot ilmoitetaan Työterveyslaitoksen pitämään valtakunnalliseen ns. ASA-rekisteriin. Laissa säädetään myös syöpää aiheuttaville tekijöille ja perimää vaurioittaville aineille altistumisen toteamisesta ja seurannasta, ASA-rekisteriin ilmoitettavien tietojen säilyttämisajasta ja tietojen luovuttamisesta. Laki korvaa nykyisen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteristä annetun lain.  

Esityksen tavoitteena on saattaa kansallinen lainsäädäntö vastaamaan Euroopan unionin sääntelyä ja rekisterinpidon käytännössä noudatettua menettelytapaa. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosehdotuksin.  

Henkilötietojen suoja

Työnantajan on lakiehdotuksen 3 §:n mukaan pidettävä luetteloa työpaikalla käytettävistä ja esiintyvistä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja perimää vaurioittavista aineista sekä näille tekijöille altistuvista työntekijöistä. Luetteloon merkityt tiedot ilmoitetaan edelleen Työterveyslaitoksen pitämään ASA-rekisteriin.  

Esityksen mukaan (s. 12) luetteloon merkitty tieto ei ole terveystieto, koska työpaikan ilmasta tehtävät mittaukset kertovat työympäristön olosuhteista, joissa työtekijät mahdollisesti altistuvat, eivät suoranaisesti työntekijän terveydestä. Rekisteristä luovutettaviin henkilötietoihin saattaa kuitenkin esityksen mukaan liittyä intressi käyttää niitä esimerkiksi vakuutuksen myöntämisharkinnassa tai vakuutusehtojen tai -maksujen määräytymisen perusteena. 

Perustuslakivaliokunta toteaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle antamassaan lausunnossa  (PeVL 1/2020 vp), että rekisteröitävistä henkilötiedoista voi välillisesti ilmetä sellaisia tietoja tai odotuksia työntekijän terveydentilasta, jotka saattavat altistaa työntekijän tietojen väärinkäyttöön liittyville riskeille. Perustuslakivaliokunnan mielestä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on kiinnitettävä erityistä huomiota EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettujen arkaluonteisina pidettävien henkilötietojen suojatoimien asianmukaiseen toteutumiseen. 

Suojatoimien toteutuminen

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan käsitykseen siitä, että työnantajan pitämään luetteloon ja ASA-rekisteriin merkittävistä tiedoista voi välillisesti ilmetä sellaisia erityisiä henkilötietoryhmiä koskevia tietoja (altistumistieto), jotka saattavat altistaa työntekijän tietojen väärinkäyttöön liittyville riskeille.  

Erityisten henkilötietojen käsittely on tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaan kiellettyä, ellei se täytä jotakin 9 artiklan 2 kohdan mukaisista perusteista poiketa pääsääntöisestä käsittelykiellosta. Lisäksi henkilötietojen käsittelylle on aina oltava jokin 6 artiklan 1 kohdan mukaisista oikeusperusteista. Valiokunta toteaa, että lakiehdotuksessa tarkoitettu henkilötietojen käsittely on perusteltua joko 9 artiklan 2 kohdan b alakohdan (rekisterinpitäjän tai rekisteröidyn velvoitteiden ja erityisten oikeuksien noudattaminen työoikeuden, sosiaaliturvan ja sosiaalisen suojelun alalla) tai g alakohdan (yleistä etua koskeva syy) mukaan.  

Poikkeusperusteiden käyttö edellyttää, että henkilötietojen käsittelystä ja asianmukaisista suojatoimista säädetään unionin oikeudessa tai kansallisessa lainsäädännössä tai sovitaan työehtosopimuksessa. Valiokunta toteaa, että poikkeusperusteiden edellyttämät suojatoimet toteutuvat ensinnäkin ASA-lain myötä. ASA-laki sisältää erityisiä säännöksiä käsiteltävien henkilötietojen tyypeistä ja käyttötarkoituksesta sekä tietojen rekisteröinnistä, säilytysajoista ja luovuttamisesta. Toiseksi sovellettavaksi tulee myös tietosuojalain 6 §:n 2 momentti, jossa säädetään toimenpiteistä rekisteröidyn oikeuksien suojaamiseksi. Lisäksi suojatoimia ovat osaltaan julkisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallintalain säännökset. Yksittäisen työnantajan käsitellessä henkilötietoja sovellettavaksi tulee ehdotettavan ASA-lain lisäksi yksityisyyden suojasta työelämässä annettu laki (759/2004).  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta korostaa, että ASA-rekisterissä olevia tietoja saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, mihin ne on luovutettu. Esimerkiksi vakuutuslaitoksella on oikeus saada tietoja syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuneesta työntekijästä vain häntä koskevan etuuden myöntämistä varten esimerkiksi ammattitautitapauksessa. Vakuutuslaitoksella ei ole oikeutta käyttää tai saada tietoja muihin tarkoituksiin, kuten vakuutuksen myöntämiseksi tai vakuutusehtojen tai -maksujen perusteeksi. 

Tietojen luovutus tutkimustarkoitukseen

Lakiehdotuksen 8 §:n 2 momentin mukaan Työterveyslaitos saa luovuttaa ASA-rekisteristä tietoja työn ja terveyden välisen vuorovaikutuksen tutkimista sekä työsuojelun ja työterveyshuollon tutkimusta ja kehittämistä varten tutkimustahoille. 

Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että yleislakina sovellettavan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 28 §:n 1 momentin mukaan viranomainen voi, jollei lailla toisin säädetä, antaa yksittäistapauksessa luvan tietojen saamiseen salassa pidettävästä asiakirjastaan tieteellistä tutkimusta, tilastointia taikka viranomaisen suunnittelu- tai selvitystyötä varten, jos on ilmeistä, ettei tiedon antaminen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Perustuslakivaliokunta toteaa, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on vielä selvitettävä ehdotetun erityissäännöksen tarpeellisuus.  

Julkisuuslain tietojen luovuttamista koskeva säännös on laaja-alainen koskien kaikkea tutkimusta, tilastointia taikka viranomaisen suunnittelu- ja selvitystyötä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että ASA-rekisterin tietoja voi olla tarpeen luovuttaa ehdotetussa 8 §:n 2 momentissa säädettyä laajemmin myös julkisuuslain 28 §:n 1 momentissa säädettyyn tarkoitukseen, ja ehdottaa lakiehdotuksen 8 §:n 2 momentin erityissäännöksen poistamista.  

Tietojen säilytys

Lakiehdotuksen 7 §:n mukaan rekisteritietoja on säilytettävä ASA-rekisterissä 80 vuotta viimeisen tiedon merkitsemisestä. Vaikutusten arvioinnin ja seurannan kannalta tarpeelliset tai tutkimuksen lähdeaineistona muusta syystä arvokkaat rekisterin tiedot säilytetään kuitenkin pysyvästi. Pysyvästä säilyttämisestä määrää lakiehdotuksen 7 §:n mukaan tarkemmin arkistolaitos.  

Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että säännöksessä jää jossakin määrin epäselväksi, onko siinä tarkoitus säännellä tietojen säilyttämistä ASA-rekisterissä vai niiden arkistointia. Perustuslakivaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota sääntelyn mahdolliseen päällekkäisyyteen arkistolain 8 §:n 3 momentin kanssa sekä siihen, että Kansallisarkistosta annetulla lailla on korvattu muun muassa arkistolaissa olevat säännökset arkistolaitoksesta.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että lakiehdotuksessa on tarkoitus säännellä vain ASA-rekisteriin rekisteröitävien tietojen säilyttämisestä, ja katsoo, että lakiehdotuksen 7 §:stä on syytä poistaa kaksi viimeistä virkettä.  

Työsuojeluvaltuutetun tiedonsaanti

Nykyisen käytännön mukaan tiedot ilmoitetaan ASA-ilmoitusjärjestelmään paperilomakkeella, jonka allekirjoittavat työnantaja ja työsuojeluvaltuutettu, ja työsuojeluvaltuutetulla on siten mahdollisuus nähdä, mitä tietoja järjestelmään ilmoitetaan. Noudatettu käytäntö ei perustu lakiin, vaan ilmoitusvelvollisuus kuuluu yksin työnantajalle. Uuden lain säätämisen jälkeen työnantaja ilmoittaa tiedot sähköiseen järjestelmään. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uusi sähköinen ilmoitusmenettely vaikuttaa työsuojeluvaltuutetun tiedonsaannin käytäntöihin. Valiokunta toteaa, että koska nykytilassa ei ole kyse oikeudellisesta sääntelystä vaan vakiintuneesta käytännöstä, ei asiaa ole tarpeen erikseen huomioida lakiehdotuksessa. Samalla valiokunta kuitenkin muistuttaa, että uudistuksen tarkoituksena ei ole muuttaa työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia tiedonsaantiin.