Johdanto

(1) Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetuin lain (211/2006) 3 §:n 1 momentin mukaisesti selonteon Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustukeen NSATU:un (Nato Security Assitance and Training for Ukraine) enintään 15 sotilaalla. Tämä sisältää osallistumisen esikuntatehtäviin ja tarvittaviin hallinto- ja tukitehtäviin NSATU:n esikunnassa Saksassa sekä tarvittaessa NSATU:n muissa toiminnoissa Naton jäsenvaltioiden alueella. 

(2) Valtioneuvosto kuulee eduskuntaa asiassa selontekomenettelyllä ratkaisuehdotuksen koskiessa tehtävää, joka ei perustu YK:n turvallisuusneuvoston valtuutukseen. Valiokunnalla ei ole huomauttamista valitun päätöksentekomenettelyn suhteen. 

Suomen tuki Ukrainalle

(3) Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Suomi on osoittanut tukea Ukrainaan kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun, siviilipuolen materiaalituen ja puolustusmateriaalituen kautta noin 3,7 miljardilla eurolla. Suomi on tehnyt päätökset 28 puolustustarvikepaketista ja puolustusmateriaalituen korvausarvo on 2,7 miljardia euroa. Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa. Suomi ja Ukraina ovat myös allekirjoittaneet kahdenvälisen turvallisuusyhteistyösopimuksen huhtikuussa 2024. Selonteon mukaan on odotettavissa, että myös Suomeen kohdistuu odotuksia edelleen lisätä tukea Ukrainalle aseapu- ja jälleenrakennustarpeiden myötä. 

Naton tuki Ukrainalle

(4) Naton vuoden 2024 huippukokouksessa Washingtonissa sovittiin kattavasta tukikokonaisuudesta Ukrainalle, jonka toimeenpano muodostaa Naton tämänhetkisen Ukraina-tuen ytimen. Se muodostuu 1) puolustusmateriaalia ja - koulutusta koskevasta rahoitussitoumuksesta, jonka mukaisesti Nato-maat sitoutuvat ylläpitämään Ukrainalle antamansa kahdenvälisen puolustus- ja materiaalituen aikaisempien vuosien tasolla eli noin 40 miljardissa dollarissa vuodessa, 2) poliittisesta tuenilmauksesta Ukrainalle ja sen peruuttamattomalle jäsenyysprosessille sekä 3) Naton roolin vahvistamisesta Ukrainalle annettavan turvallisuus- ja koulutustuen koordinaatiossa (NATO Security Assistance and Training for Ukraine, NSATU).  

(5) Naton Ukrainalle annettavan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:n tavoitteena on varmistaa Ukrainalle annettavan turvallisuustuen kestävyys ja vahvistaa tuen ennustettavuutta sekä johdonmukaisuutta. NSATU koordinoi Naton jäsenmaiden ja kumppanimaiden materiaalitoimituksia Ukrainaan, ml. huolto ja logistiikka, sekä Ukrainalle annettavaa sotilaallista koulutusta. NSATU:lla on lisäksi Ukrainan asevoimien kehittämiseen ja Nato-yhteensopivuuteen liittyviä tehtäviä. 

(6) NSATU:n johtoesikunta toimii Saksan Wiesbadenissa. Operaatiolla on lisäksi kolme logistista keskusta Naton itäisen laidan jäsenvaltioissa. NSATU:un osallistuu noin 700 henkilöä Naton jäsenvaltioista ja kumppanimaista. NSATU:n toiminta käynnistyi joulukuussa 2024, ja Naton jäsenmaita on pyydetty vahvistamaan osallistumistaan NSATU:ssa. NSATU:n ajallista kestoa ei ole määritelty. Ensimmäinen kausiarvio alkuvuodesta 2025 keskittyi operaation ylösajovaiheeseen. 

Suomen osallistuminen Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un

(7) Suomi on toistaiseksi osallistunut NSATU:un puolustusministeriön 11.7.2024 tekemällä päätöksellä enintään kahdella sotilaalla sekä tasavallan presidentin 5.12.2024 tekemällä päätöksellä enintään kuudella sotilaalla. Tällä hetkellä NSATU:ssa palvelee neljä suomalaissotilasta. 

(8) Tasavallan presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan 23.5.2025 tekemän linjauksen mukaisesti osallistumista valmistaudutaan edelleen laajentamaan siten, että Suomi osallistuisi jatkossa NSATU:n esikuntatehtäviin ja tarvittaviin hallinto- ja tukitehtäviin NSATU:n esikunnassa Saksassa sekä tarvittaessa NSATU:n muissa toiminnoissa Naton jäsenvaltioiden alueella enintään viidellätoista sotilaalla. NSATU:lla on toimintoja tällä hetkellä Saksan lisäksi Naton itäisen laidan jäsenvaltioissa. 

(9) Ulkoasiainvaliokunta yhtyy esitykseen ukrainalaissotilaiden kouluttamisen tärkeydestä sen varmistamiseksi, että Ukraina pystyy käymään menestyksellistä puolustussotaa Venäjää vastaan. Liittokunnan puitteissa annettavan koulutusavun kasvattaminen on tärkeää tilanteessa, jossa Euroopan valtioiden odotetaan ottavan enemmän vastuuta Ukrainan tukemisesta. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä saamaansa selvitystä siitä, että ukrainalaissotilaiden kouluttamisesta on konkreettista hyötyä myös kansalliselle puolustukselle, sillä Puolustusvoimat saavat operaation kautta tärkeää tietoa siitä, miten sotaa Ukrainassa käydään. 

(10) Puolustusvoimat kartoittaa parhaillaan soveltuvia tehtäviä ottaen huomioon ilmoitetut kriittiset henkilöstöpuutteet. Tavoitteena on, että Suomi osallistuisi NSATU:un alkuvuoteen 2026 mennessä kymmenellä sotilaalla. Osallistumisen kasvattaminen tästä ylöspäin tehtäisiin tilanteen mukaan ottaen huomioon Puolustusvoimien resurssit ja NSATU:n tarpeet. Valiokunta kiinnittää huomiota puolustusvaliokunnan lausuntoon, jossa todetaan olevan tärkeää, että reserviläisten osaamispohjaa hyödynnetään täysimääräisesti NSATU-operaatiossa, sillä 15 hengen vahvuuden saavuttaminen voi olla haasteellista kantahenkilökunnan saatavuuden vuoksi (PuVL 9/2025 vp).  

(11) Saadun selvityksen mukaan NSATU-operaatioon osallistuminen mahdollistaa myös Suomen tilannekuvan ylläpitämisen Ukrainalle annettavasta tuesta. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Suomi osallistuu Ukrainan asevoimien kouluttamiseen myös EUMAM Ukraine -operaation ja Ison-Britannian johtaman Interflex -operaation kautta. Valiokunta korostaa koordinaation tärkeyttä näiden eri tahojen ja toimintojen välillä. 

Turvallisuustilanne ja riskiarvio

(12) Suomalaiset sotilaat toimivat NSATU:n esikunnassa Wiesbadenissa Saksassa sekä tarvittaessa muissa NSATU:n toiminnoissa Naton jäsenvaltioissa. Uhkat vertautuvat perinteisten kriisinhallintaoperaatioiden uhkien sijasta vastatiedustelu-uhkiin ja keskeisimmän uhkan muodostavat Venäjän tiedustelu- ja turvallisuuspalvelut. Suomalaisiin kohdistuva fyysinen uhka arvioidaan selonteossa pieneksi. Riskiarviota tarkennetaan tarvittaessa. 

(13) Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto informoi eduskuntaa asianmukaisesti, mikäli uhka-arviossa tapahtuu muutoksia. 

Suomen osallistumisen kustannukset

(14) Suomen kansallisen osallistumisen kustannukset NSATU:un sotilaallisen kriisinhallinnan kustannusten osalta ovat alustavan arvion mukaan vuonna 2025 kuudella sotilaalla yhteensä noin 1,27 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 kymmenellä sotilaalla noin 2,65 miljoonaa euroa. Mikäli osallistumista vahvistettaisiin edelleen vuonna 2026 viiteentoista sotilaaseen, olisivat kustannukset vuonna 2026 arviolta enintään noin 3,82 miljoonaa euroa. 

(15) Ulkoministeriön ja puolustusministeriön momenteilta katettavat vuoden 2025 ja vuoden 2026 kustannukset katetaan nykyisten määrärahakehysten puitteissa. 

Johtopäätös

(16) Valiokunta puoltaa Suomen osallistumisen kasvattamista NSATU:uun esityksen mukaisesti. On tärkeää osallistua liittokunnan taakanjakoon tilanteessa, jossa Euroopan valtioiden odotetaan ottavan enemmän vastuuta Ukrainan tukemisesta. Osallistumisen kasvattaminen on myönteinen lisä Suomen kokonaisvaltaiseen tukeen Ukrainalle ja vahvistaa entisestään Suomen profiilia Ukrainan vankkana tukijana.