Viimeksi julkaistu 17.11.2021 12.27

Valiokunnan mietintö UaVM 7/2021 vp K 7/2021 vp Ulkoasiainvaliokunta Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2020

JOHDANTO

Vireilletulo

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2020 (K 7/2021 vp): Asia on saapunut ulkoasiainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • puheenjohtaja Erkki Tuomioja 
    Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta
  • kansainvälisten asiain neuvos Mari Herranen 
    Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta
  • pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri  Thomas Blomqvist 
    oikeusministeriö
  • pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön päällikkö  Johan Schalin 
    ulkoministeriö
  • erityisavustaja Carolina Nordling 
    oikeusministeriö

Viitetiedot

Valiokunta käsitteli Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan vuoden 2020 toimintakertomuksen yhteydessä myös hallitusten välisen pohjoismaista yhteistyötä käsittelevän vuoden 2020 vuosikertomuksen. Kertomus on ulkoministeriön valmistelema, ja se on laadittu eri ministeriöiden, järjestöjen ja pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön toimittamien yhteenvetojen perusteella (UTP 21/2021 vp).  

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Kertomusvuosi 2020 oli poikkeuksellinen globaalisti ja myös pohjoismaisessa yhteistyössä. Pohjoismaiden hallitukset valitsivat keskenään hyvin erilaisia strategioita koronaviruspandemian hillitsemiseksi. Pohjoismaiden välisiä rajoja suljettiin ja sen seurauksena syntyi uusia rajaesteitä, jotka heikentäisivät pohjoismaista liikkuvuutta. Ulkoasiainvaliokunta toteaa rajojen sulkemisen hankaloittaneen raja-alueilla asuvien ihmisten arkea konkreettisesti. Valiokunta pitää pandemian ja sen seurausten tärkeänä oppina sitä, että Pohjoismaiden keskinäisiä yhteyksiä niin poliittisella, kuin virkamiestasollakin on edelleen vahvistettava. Reaaliaikainen Pohjoismaiden välinen yhteydenpito ja informointi kunkin maan suunnitelmista on tärkeää, jotta minimoitaisiin haitat, joita mahdollisesti seuraa eri maiden erilaisista perusstrategioista, joita pohjoismaat valitsevat vastatessaan erilaisiin kriiseihin.  

Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä Pohjoismaiden neuvoston roolia paineen luomiseksi hallituksille rajaestekysymyksissä. Neuvoston jäsenet valvovat, etteivät hallitukset luo turhia uusia pohjoismaisia rajaesteitä, ml. lainsäädäntöön tai sen toimeenpanoon liittyviä eroavuuksia, jotka vaikuttavat yksilöiden tai yritysten tasavertaisiin toimintamahdollisuuksiin toisessa Pohjoismaassa. Valiokunta painottaa rajaestetyön olevan pohjoismaisen yhteistyön keskiössä ja piti saamiaan tietoja Suomen valtuuskunnan aktiivisesta työstä rajaesteiden poistamiseksi erinomaisina. Esimerkkinä tästä on valtuuskunnan aloitteellisuus sähköisen tunnistautumisen osalta. On tärkeää pyrkiä ehkäisemään uusien digitaalisten esteiden syntyä. Ylipäätään valiokunta korostaa rajaesteiden purkamisen ohella niiden ennaltaehkäisyn tärkeyttä. Erityisen tärkeää on kaiken lainsäädännön harmonisointipyrkimykset Ruotsin kanssa uutta lainsäädäntöä valmisteltaessa.  

Koronaepidemia ja siihen liittyvät rajoitukset vaikuttivat vahvasti Pohjoismaiden neuvoston toimintaan ylipäätään. Toiminta oli aktiivista ja kokoukset lähes viikoittaisia, mutta ne jouduttiin toteuttamaan etäyhteyksin. Ulkoasiainvaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan tämä heikensi kokousten laatua. Valiokunta muistuttaa, että fyysisissä kokouksissa korostuu myös esityslistojen ulkopuolinen vuorovaikutus ja kanssakäyminen ja näilläkin on suuri merkitys pohjoismaiselle yhteistyölle ja verkostoitumiselle.  

Ulkoasiainvaliokunta toteaa pitävänsä hyvänä saamaansa tietoa, että pohjoismainen ministerineuvosto teettää laaja-alaisen selvityksen pandemian vaikutuksista pohjoismaiselle yhteistyölle.  

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajana toimi kertomusvuonna Islanti, jonka pääteemana oli yhteisten arvojen puolustaminen. Valittuja painopistealueita olivat demokratia, oikeusvaltioperiaate, luonnonsuojelu sekä yhtenäisyyden korostaminen kielen kautta. Luonnonsuojelussa fokus oli erityisesti nuorten vaikuttamisen lisäämisessä ympäristövaikuttamisessa sekä merten suojelussa. Demokratiateeman alla pääpaino oli valeuutisten torjunnassa ja yhteispohjoismaisissa toimenpiteissä sen edistämiseksi. 

Pohjoismaiden vahva sitoutuminen maapallon lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen näkyy vahvasti Pohjoismaiden neuvoston teemoissa. Esimerkiksi Kestävä Pohjola valiokunnan jäsenehdotuksissa käsiteltiin ratkaisuja hiilidioksidin sitomiseksi ilmakehästä muun muassa metsien- ja maankäytöllä sekä nykyistä energiatehokkaampia ja ilmastoälykkäämpiä ratkaisuja rakentamisessa. Myös kiertotalous ja ruokahävikin vähentäminen osana tehokkaampaa luonnonvarojen käyttöä olivat esillä.  

Toinen vuoden 2020 keskeinen teema oli varautumiseen ja yhteiskuntaturvallisuuteen liittyvä työ. Pohjoismaiden neuvoston yhteiskuntaturvallisuusstrategia annettiin pohjoismaisille hallituksille neuvoston suosituksena tammikuussa 2020. Strategia määrittää selkeän suunnan yhteistyölle ja sisältää useita suosituksia ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.  

Ulkopolitiikan alalla pääpaino kohdistui kertomusvuonna Valko-Venäjän tilanteeseen, pohjoismaiseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen strategiaan sekä kyber- ja hybridiuhkiin. Neuvoston kansainvälinen strategia 2018-2022 keskittyy lähialueille: Baltiaan, arktisille alueille ja EU:hun.  Ulkoasiainvaliokunta kävi tätä yhteistyöaluetta käsitellessään keskustelua Pohjoismaiden neuvoston yhteistyöstä ja sen kehittämisestä EU:n kanssa. Valiokunta korostaa pohjoismaisessa EU-yhteistyössä erityisesti pohjoismaisten parlamenttien EU-valiokuntien keskinäisen yhteistyön ja yhteydenpidon merkitystä. Lisäksi EU:n asialistan pidemmän aikavälin nousevat teemat voivat olla sellaisia, joiden käsittely pohjoismaisessakin kontekstissa olisi hyödyllistä. EU-yhteistyöhön liittyen valiokunta nostaa esille lisäksi EU:n Pohjoisen ulottuvuuden politiikan ja painottaa muiden Pohjoismaiden sitouttamisen tärkeyttä siihen myös Pohjoismaiden neuvoston toiminnan kautta. 

Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana toimi kertomusvuonna Tanska, jonka painopistealueina olivat vihreä, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti kestävä pohjola. Tanska myös toteutti ministerineuvoston uutta visiota, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Vision valmisteluun liittyvät kysymykset vaikuttivat ministerineuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston väliseen vuoropuheluun kertomusvuonna. Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä, että vuoropuhelu toimii ja on tiivistä ja mahdollisista ongelmista päästään pikaisesti eroon.  

Lopuksi ulkoasiainvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että Suomi toimii tämän vuoden Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Ensi vuonna 2022 Suomi on Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtaja. Suomen tehtäväksi tulee mm. rakentaa neuvostolle uusi kansainvälinen strategia. Saadun selvityksen mukaan tavoitteena on myös esimerkiksi korostaa hyvinvointivaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan toimintaa ja toimintaedellytyksiä sekä hyvinvointimallin antamia edellytyksiä kehittää Pohjolaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen edelläkävijänä. Valiokunta piti saamiaan tietoja tulevan puheenjohtajakauden suunnittelusta arvokkaina ja toteaa tulevan puheenjohtajuuden avaavan lisää mahdollisuuksia myös sille, että eduskunta sitoutetaan nykyistä laajemmin pohjoismaiseen yhteistyöhön. Esimerkiksi valiokuntien väliset tapaamiset pohjoismaisten vastinvaliokuntien kanssa voivat olla hyödyllisiä. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Ulkoasiainvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 7/2021 vp johdosta. 

Valiokunnan kannanottoehdotus

Eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. 
Helsingissä 7.10.2021 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Mika Niikko ps 
 
varapuheenjohtaja 
Erkki Tuomioja sd 
 
jäsen 
Saara Hyrkkö vihr 
 
jäsen 
Kimmo Kiljunen sd 
 
jäsen 
Johannes Koskinen sd 
 
jäsen 
Katri Kulmuni kesk 
 
jäsen 
Jaana Pelkonen kok 
 
jäsen 
Kristiina Salonen sd 
 
jäsen 
Jussi Saramo vas 
 
jäsen 
Ville Tavio ps 
 
jäsen 
Anne-Mari Virolainen kok 
 
varajäsen 
Sakari Puisto ps 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Jonna Laurmaa