Arvoisa puhemies! Viime viikon ilmastomarssi osoittaa, että ihmiset odottavat poliitikoilta konkreettisia toimenpiteitä. Kaikkia politiikan aloja pitäisi tarkastella ilmastonmuutoksen näkökulmasta, myös työllisyyspolitiikkaa: millaisten työpaikkojen syntymistä valtion on mielekästä tukea, ja miten työllisyyspolitiikkaa voisi tukea siirtymään kohti hiilineutraalia Suomea? Hallitus ei kuitenkaan ole kyennyt leikkaamaan ympäristölle haitallisia yritystukia. Fossiiliset polttoaineet saavat edelleen vuosittain noin miljardin euron verran verotukia. 

Huomattava mahdollisuus kasvattaa ilmastoystävällisempää taloutta ja vientiä olisi panostaa luoviin aloihin. Jo nyt luovat alat muodostavat noin 3 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Osuus voisi kuitenkin olla suurempi. Se on alempi kuin muissa Pohjoismaissa. Kysynkin asiasta vastaavalta ministeriltä: miten hallitus aikoo toimia nostaakseen luovat alat ja kulttuurin elinkeinopolitiikan kehittämisalueeksi pohjoismaiselle tasolle? 

Arvoisa puhemies! — Joo, luova ministeri vastaa. — Eli kulttuuriministerin toimialaan kuuluvat esimerkiksi tekijänoikeusasiat ja tältä osin myös EU:n sisämarkkina-asiat. Nimenomaan 3 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta on jo nyt kulttuurialaa. Silti kulttuurialalla työskentelee vähemmän ihmisiä kuin ennen taantumaa. On aivan selvää, että meidän kulttuuriala, jolla on vahvaa vientipotentiaalia, pystyisi olemaan entistä suurempi. Siihen tarvitaan paitsi EU:n sisämarkkinat myös ihan tällaisia tylsiä hallinnollisia uudistuksia kuin nimenomaan näiden tekijänoikeuksien selkeyttä, sitä, että tekijät todella saavat rahaa siitä, että he tuottavat sisältöä, mikä on nykyään suuri haaste näiden uusien alustojen kautta, joiden kautta voidaan jakaa helposti ohi tekijöiden, jolloin heiltä jäävät saamatta heidän rehelliset tulonsa. 

Toisekseen tarvitaan tietysti tätä perinteistä valtionosuusjärjestelmän uudistamista eli myös kulttuurin tukemista, mihin on tehty uudistuksia tällä vaalikaudella ja ohjattu lisää resursseja. Kulttuurialan yrittäjyys on kaikkein tärkein asia. Siinä täytyy kehittää niitä samoja asioita kuin pienyrittäjällä ylipäänsä eli muun muassa sosiaaliturvan yhdenvertaisuutta palkansaajan kanssa  

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan luovista aloista, niin pitää muistaa, että kysymys on kulttuurista, musiikista, pelialasta ja niin edelleen. Se on hyvin laaja käsite. Jo pelkästään musiikin alan kokonaisarvo Suomessa on yli 900 miljoonaa. Kun katsomme Ruotsia, siellä puhumme äkkiä miljardista, 2 miljardista, jopa 3 miljardista, joten voi kysyä, miksi ne ruotsalaiset nyt ovat osanneet kaupallistaa musiikkia paljon paremmin kuin me. 

Olisin kysynytkin elinkeinoministeriltä, kun te vastaatte elinkeinopolitiikasta ja Suomen viennistä: miten te näkisitte sen, että luovista aloista kaiken kaikkiaan — ei vain pelialasta vaan myös musiikista ja kulttuurista — tehtäisiin todellinen Suomen viennin moottori siten, että me voisimme haastaa Ruotsin ja muitakin maita? 

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Skinnari on täsmälleen oikeassa: luovia aloja tulee huomattavasti enemmän käyttää muun maussa maabrändin luomiseen, ja aiemmassa, edustaja Alanko-Kahiluodon kysymyksessä nämä kytkeytyvät selkeästi yhteen. 

Me olemme työ- ja elinkeinoministeriössä reagoineet tilanteeseen sillä tavalla, että Business Finlandissa on tällä hetkellä luovien alojen ohjelma. Eli Business Finland on se, joka on tukemassa sitä. Mehän toimme aiemmin yhdessä OKM:n kanssa yhteisen elokuvatuotantotuen, joka on ollut erittäin menestyksellinen. Kuten tiedätte, tänä päivänä Suomessa kuvataan ulkomaisia elokuvatuotantoja, tv-sarjoja, kotimaisia, ja tämä on ollut tietyllä tavalla yksi menestysosa suomalaista tv- ja elokuvapuolta, mutta meidän tulee laajentaa. Suomessa on erittäin korkeaa musiikkiosaamista, luovien alojen osaamista yleensäkin. Minä oikeastaan toivon, että luovien alojen osaajat kääntyvät entistä enemmän sinne Business Finlandin puoleen, joka tällä hetkellä rahoittaa näitä projekteja.