Arvoisa puhemies! Tilastokeskuksen mukaan tammi—syyskuussa on syntynyt yli 2 000 lasta vähemmän kuin viime vuonna tähän aikaan ja syntyvyys on pienempi kuin minään vuonna vuoden 1900 jälkeen. 

On monia syitä, jotka vaikuttavat syntyvyyteen, mutta kyllä hallitus valitettavasti tällä kaudella on tehnyt myös lukuisia lapsiperheiden toimeentuloon vaikuttavia sosiaalietuuksien leikkauksia ja muun muassa indeksijäädytyksen, joka on vaikuttanut kielteisesti lapsilisien, tärkeimmän lapsiperheiden etuuden, reaaliarvoon. 

Alhaisen syntyvyyden nostamiseksi tarvitaan nyt myönteistä poliittista viestiä ja myös asennemuutosta. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on ehdottanut muiden etuuksien parantamisen lisäksi 1 000 euron vauvarahaa, ja lisäksi ehdotan, että me tarvitsisimme laajan, yli hallituskausien kattavan perhepoliittisen ohjelman. Miten suhtaudutte näihin ehdotuksiin? 

Arvoisa puhemies! Hallituksen mielestä parasta suomalaista perhepolitiikkaa on sellainen, jossa jokaiselle perheelle mahdollistetaan toive omasta lapsiluvusta ja sen toteutuminen. Suomalaisten toiveet ovat myös jonkin verran muuttuneet. Se näkyy näissä meitä nyt paljon ravistelevissa syntyvyystilastoissa, ja olen hyvin iloinen tästäkin kysymyksestä ja sitä kautta aiheen esillä pitämisestä. 

Vastauksia ei ole vain yksi. Jos yksittäisen vastauksen joutuisin antamaan, näkökulmani olisi hyvin toinen tämän vaalikauden toimiin. On tietysti valitettavaa, että on yksittäisiä sosiaalietuuksia, joissa voidaan nähdä heikennyksiä lapsiperheille, mutta kyllä suomalaisten lapsiperheiden näkökulmasta paras teko on tälläkin kyselytunnilla voimakkaasti esiin nousseet työpaikat ja sitä kautta monen perheen arjen toimeentulon aivan toisenlainen mahdollistaminen. 

Ilahdun myös siitä, että tällä puheenvuorolla kristillisdemokraattien voinee tulkita sitoutuvan tämän hallituksen pohjatöihin lapsistrategiasta ja sitä kautta yli vaalikausien ulottuvaan strategiseen ajatteluun lapsiystävällisestä Suomesta. Se on Suomen seuraava yhteinen iso ponnistus. 

Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa käsiteltiin joku päivä sitten tulevaisuusselontekoa. Tulevaisuutta on hyvin vaikea kuvitella, jos lapset loppuvat Suomesta. Minä olen sitä mieltä ja vihreät ovat sitä mieltä, että riippumatta siitä, keitä hallituksessa kulloinkin istuu ja mistä puolueista ministerit tulevat, jokaisen poliitikon asia Suomessa on rakentaa lapsiystävällistä Suomea kaikin poliittisin toimin, jotka siihen vaikuttavat. 

On totta, että lapsiperheiden eduista on leikattu eikä vanhempainvapaauudistusta saatu aikaan, mutta luulenpa, että yksi merkittävimmistä tekijöistä, joilla poliitikot voivat vaikuttaa, on luoda tulevaisuudenuskoa nuorille suomalaisille, lapsille ja nuorille, ja perheen perustamisiässä oleville aikuisille suomalaisille. Mitä te näette, hallitus ja ministeri Saarikko, mitkä olisivat sellaisia tulevaisuudenuskoa luovia tekijöitä, joita me voisimme vielä ajaa tällä vaalikaudella? 

Arvoisa puhemies! Kiitos arvokkaasta puheenvuorosta. Tuohon näkemykseen meidän kaikkien on varmasti helppo yhtyä. On ylipäätään ottaen hyvin oleellista, miten tässä salissa ja yhteiskunnallisina vaikuttajina puhumme tulevaisuudesta tai lapsista osana yhteiskuntaa. Samalla korostan, että puhe lapsista ja teot eivät saisi kietoutua vain talouspolitiikan viittaan näkemyksenä siitä, että lapset ovat hyvä investointi tulevaisuuteen. Lapsuudella on itseisarvo tässä ja nyt — hyvän lapsuuden, turvallisen kasvuympäristön turvaamisella. Siinä Suomen keskeisimpiä voimavaroja ovat pitkän linjan sosiaalipolitiikan investoinnit aina kouluruokailusta äitiyspakkaukseen ja ennen kaikkea laadukas koulujärjestelmä. Tätä kaikkea hallitus on halunnut entisestään vahvistaa sillä näkökulmalla, mikä liittyy ensinnäkin varhaiskasvatuspalveluiden parempaan saavutettavuuteen mutta myös perhepalveluiden sirpaloitumisen vähentämiseen ja vanhemmuuden tukeen. Yksin koulu ja päiväkoti eivät siihen pysty.