Arvoisa herra puhemies! Tämä CETA-sopimus on tuotu aika kiireellä eduskuntaan. Täällä taitaa olla mietintöä antavasta ulkoasiainvaliokunnasta paikalla itseni lisäksi edustajat Rinne ja Elo [Simon Elo: Hyvä edustus kuitenkin!] — Yhdysvaltain matkalla on suurin osa — mutta tässä voidaan lähteä siitä, että aika pitkälle puhun sitten koko ulkoasiainvaliokunnan suulla seuraavassa puheenvuorossani. [Naurua]
Arvoisa puhemies! Belgia on pyytänyt 6. syyskuuta Euroopan tuomioistuinta arvioimaan, onko CETAssa esitetty investointituomiojärjestelmä yhteensopiva EU-lainsäädännön ja perussopimuksen kanssa. Tämä lausuntopyyntö merkitsee sitä, että vähintään puolitoista—kaksi vuotta menee siihen, että tämä sopimus voidaan mahdollisesti saattaa voimaan, se voidaan Belgiassa käsitellä tämän kyselyn jälkeen. Siihen nähden, kun oli tämä ministeri Mykkäsen huomio siitä, että tässä pitäisi pystyä eduskunnassa käyttämään asiantuntemusta mutta kohtuuttomasti asiaa pitkittämättä, en pidä sitä kovin ongelmallisena, koska tiedämme, että tämä itse sopimus voi astua joka tapauksessa voimaan todennäköisesti vasta seuraavan eduskunnan aikana. Ja kun kysymys on erittäin isosta ja merkittävästä asiasta, niin todella puheenvuorot, joissa on peräänkuulutettu laajaa asiantuntijakuulemista ja lausuntoja, ovat järkeviä. Sen jatkeeksi, mitä nyt puhemiesneuvosto esittää, ulkoasiainvaliokunta voi pyytää lausuntoja muiltakin asiantuntijavaliokunnilta. Näin tulen ainakin itse esittämään toivomuksen, että ainakin sosiaali- ja terveysvaliokunnalta, työ- ja tasa-arviovaliokunnalta ja ympäristövaliokunnalta pyydettäisiin lausunto tästä asiasta. Palaan näihin tarkemmin hetken päästä.
Arvoisa puhemies! Tämä CETAn väliaikainen soveltaminen on alkanut syyskuun loppupuolella, ja sopimus poistaa noin 98 prosenttia tulleista joko saman tien tai enintään seitsemän vuoden siirtymäajan jälkeen. Oikeastaan tärkein ja isoin asia, joka on jäänyt tämän väliaikaisen soveltamisen ulkopuolelle, on tämä investointituomioistuinasia. Herää aidosti kysymys, onko tämä demokratian kannalta järkevä ja oikeudenmukainen ratkaisu, että näin isoa osaa sopimuksesta käytännössä jo sovelletaan ilman, että eduskunta, kansallinen parlamentti, on päässyt tätä käsittelemään. Minusta ja meistä vasemmistoliitossa olisi kohtuullista, että kansainväliset sopimukset, oli kysymys sitten CETA-sopimuksesta tai vaikkapa pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä, käsiteltäisiin asianmukaisesti eduskunnassa ennen kuin ne astuvat väliaikaisesti voimaan tai niitä allekirjoitetaan.
Kuten jo debatissa toin esille, isoin kritiikki, isoin huoli on kohdistunut tähän investointisuojakysymykseen. Tietenkin se isoin kritiikki on ollut tämä Yhdysvaltain kanssa käytävien, nyt jäähyllä olevien TTIP-neuvotteluiden yhteydessä esillä ollut ISDS, josta on pyritty tekemään paranneltua versiota tähän CETA-sopimukseen. Perusongelma kuitenkin säilyy. Ulkomaalaisille sijoittajille on yksipuolisesti taattu mahdollisuus haastaa hallitukset epädemokraattiseen erikoistuomioistuimeen, jos ne esimerkiksi katsovat, että lainsäädännön muutokset vahingoittavat niiden voittoja tai muita niin sanottuja oikeuksia. Tämä on demokratian kannalta iso kysymys, ajaudummeko tilanteeseen, jossa lainsäädäntöä tehtäessä joudumme miettimään a) lainsäädännön hyväksyttävyyttä kansan näkökulmasta mutta toisaalta b) sen hyväksyttävyyttä suurten yritysten näkökulmasta, joudummeko me paineen alle, jossa joudumme miettimään sitä, teemmekö politiikkaa kansan näkökulmasta vai suurten yritysten näkökulmasta.
Arvoisa herra puhemies! Edelleen olen sitä mieltä, että se laaja kriittinen näkemys, joka tuli ei vain ISDS:ää vaan ylipäätänsä kansallisten tuomioistuimien ulkopuolista järjestelmää kohtaan — kun asiantuntijavaliokunnat ottivat lausuntoja — on edelleen voimassa, ja sen vuoksi tätä puolta pitää erityisten huolellisesti eduskunnassa käydä läpi.
Arvoisa puhemies! Täällä on hehkutettu sitä, kuinka paljon CETA-sopimus tuottaa lisää hyvää Suomelle ja Suomen ja Kanadan väliselle kaupalle. Kauppahan on vähentynyt erityisesti sen vuoksi, että enää ei Titanin ja Kohon puumailoja samassa mittakaavassa viedä Kanadaan vaan uudet mallit ja kanadalainen tuotanto ovat syrjäyttäneet hyvän suomalaisen puumailan. Edustaja Skinnari vielä osaa arvostaa mailaa, jossa on hyvä tuntuma kiekkoon. Mutta jos katsotaan vakavasti näitä arvioita siitä, mikä tämän sopimuksen vaikutus on bkt:hen, niin ihan virallisenkin arvion mukaan kymmenen vuoden voimassaolon jälkeen vaikutus voisi olla EU:ssa 0,003—0,08 prosenttia. Eli kun puhutaan, että tämä aivan merkittävästi lisää meidän mahdollisuuksiamme, niin pientä kriittisyyttä ehkä kuitenkin näihin suurimpiin hehkutuksiin pitää laittaa.
Toinen kysymys on tietysti se, mikä tämän merkitys on ympäristön kannalta, ruokaturvan kannalta, kemikaaliturvan kannalta, ja jos katsotaan muita, niin esimerkiksi — täällä aikaisemmin keskustelussa on jo mainittu Macron — Macronin hallituksen hiljattain teettämä selvitys oli varsin kriittinen siinä, ettei sopimukseen liity mitään sitovia velvoitteita esimerkiksi ympäristö- ja muissakaan asioissa. Tämän vuoksi myös ympäristövaliokunnan pitäisi käydä CETA-sopimus huolellisesti läpi.
Täällä on, arvoisa puhemies, nostettu esille perusteltua huolta meidän sosiaali- ja terveyspalveluista, siitä, mikä tämän vaikutus on sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ministeri Mykkänen on vakuuttanut, että huolta ei ole, mutta toisaalta kirjalliseen kysymykseen hallitus on vastannut näin: "Sopimus voi rajoittaa jonkun verran poliittista liikkumavaraa sijoittajasuojan velvoitteiden pohjalta. Suomi voisi edelleen päättää julkisten palveluiden järjestämistavasta ja rahoituksesta, mutta tämä olisi tehtävä investoijien kohtelusta annettujen määräysten piirissä." Eli hallituksen kirjallisiin kysymyksiinkin antamissa vastauksissa on sanottu se huoli, ja tämä minusta painottaa sitä, miksi myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan pitäisi asiantuntijana käydä tämä sopimus läpi — erityisesti kun hallitus ajaa kovapäisesti läpi sote-uudistusta ja erityisesti sote-uudistuksen yksityistämispuolta, joka toki ei tule menemään läpi, ja siihen hallitus tulee todennäköisesti kaatumaankin jo ennen aikojaan.
Arvoisa puhemies! Sen lisäksi näissä kansainvälisissä sopimuksissa pitää aina huolehtia työntekijöistä, työntekijöiden eduista, työntekijöiden oikeuksista, ja sen vuoksi on tärkeää, että myös työ- ja tasa-arvovaliokunta on niiden joukossa, jotka käyvät läpi tämän sopimuksen.
Näiden asiantuntijalausuntojen pohjalta ulkoasiainvaliokunta pystyy varmasti tekemään sitten oman näkemyksensä ja mietintönsä asiasta, mutta sitä ennen kaikkein suurin huomio pitää edelleen laittaa erityisesti tähän investointituomioistuinkysymykseen.