Arvoisa puhemies ja kaikki, täynnä oleva sali! Asia on kiinnostava, koskee perussuomalaisten koko ryhmän yhdessä tekemää lakialoitetta, ja minulla on ilo ryhmän puheenjohtajana kertoa tämän lakialoitteen sisällöstä.
Me olemme viime päivinä hyvin paljon keskustelleet täällä tiedustelusta, turvallisuudesta, terrorismista ja nyt myös viime vuosina laittomasti maassa olevista ihmisistä. Viime syksynä elokuun maissa Suomessa valitettavasti tapahtui ensimmäinen terroristinen teko, ja tässä yhteydessä hallitus lupasi toimenpiteitä. Muun muassa ministeri Terho kertoi, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita pitää voida ottaa paremmin säilöön. Samana päivänä 21.8. pääministeri Sipilä ehätti kertomaan, että ei ole mitään paineita maahanmuuttolainsäädännön muuttamiseen, ja toppuutteli keskustelua, elikkä epäselväksi jäi, mikä on hallituksen linja, mitä tälle laittomasti maassa olevalle joukolle ja ihmisille tehdään. Siihen emme ole saaneet vastausta. Moni silloin tietysti keskustelujen perusteella odotti, että nyt varmaan tulee tiukennuksia, kun ensin ministeri Terho sanoi näin hallituksen niin sanotusta maahanmuuttokriittisestä siivestä, mutta kuitenkin pääministeri sitten kertoi, että emme aio tehdä yhtään mitään, että Terhon puheet olivat hänen puheitaan.
Olemme myöskin viime päivinä saaneet lukea, ja viime syksystäkin lähtien, Ruotsin tilanteesta. Muun muassa Helsingin Sanomat 1.9.2017 alkoi keskustella siitä, että Tukholman kaduille on syntynyt varjoyhteiskunta. Helsingin Sanomien otsikon mukaan paperittomat nuoret pukeutuvat merkkivaatteisiin, nukkuvat baarien terasseilla ja myyvät mitä käsiinsä saavat, ja tämän ilmiön ennustetaan tulevan myös Suomeen. Tämä haastattelu ja juttu perustuu tukholmalaisen poliisin näkemyksiin.
Muutamia päiviä sitten todettiin, että Ruotsissa on noin 50 000 laitonta maahanmuuttajaa, elikkä heillä ei ole oleskelulupaa ja varmasti moni heistä on saanutkin kielteisen päätöksen ja vielä lisäksi käännytyspäätöksen.
Meillä oli äsken puhetta kirkkolaista, ja siitä tulikin mieleeni, että tähän keskusteluun laittomasta maahanmuutosta on viime päivinä ja aikaisemminkin liittynyt myös kirkko. Kirkkohan ilmoittaa antavansa kirkkoturvaa. Esimerkiksi Ylellä 20.2. käydyssä keskustelussa kirkkoherra Kari Kanala ilmoitti, että hän uskoo, että Maahanmuuttoviraston käsittelyssä ja tuomioistuinkäsittelyssä ei ole käsitelty asianmukaisesti esimerkiksi irakilaismiehen turvapaikkahakemusta. Häntähän oltiin käännyttämässä, ja kirkko antaa sen perusteella kirkkoturvaa.
Minä pidän tietysti hieman kummallisena sitä, jos me kerran tässä salissa tunnustamme ja tunnistamme, että meillä on oikeusvaltio, riippumattomat tuomioistuimet, oikeusapua, oikeusavustajat, asianajajat, että meillä nyt sitten olisi kuitenkin, vain joidenkin tahojen ilmoituksen mukaan, päätöksiä, joista ihmiset itse yksipuolisella ilmoituksella ilmoittavat, ettei tämä ole nyt mennyt heidän mielestään hyvin.
Me puhumme täällä myös siitä, että meidän tulee kuunnella kansalaisia. Hallituskin kirjasi muun muassa rikoslain käytön osalta, että kansalaisten mielipiteille pitää antaa hyvin suuri merkitys. Perussuomalaiset ja perussuomalaisten puoluetoimisto teettikin viime syksynä TNS Gallupilla tutkimuksen, jossa kysyttiin Suomen kansalaisilta sitä, mitä mieltä he ovat siitä, että kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat otettaisiin heti säilöön, ja peräti 59 prosenttia eli lähes 60 prosenttia vastaajista halusi, että käännytyspäätöksen saaneet otetaan talteen.
Tässä on huomionarvoista myöskin se, että erityisesti vihreiden kansanedustajat ovat monissa puheenvuoroissaan tuoneet esille sen, että heidän mielestään keskustelu säilöönotosta ei ole hyvä asia. Kuitenkin esimerkiksi vihreiden kannattajista 48 prosenttia tämän tutkimuksen mukaan kannatti säilöönottoa, ja myös SDP:n kannattajista 59 prosenttia oli perussuomalaisten kannattajien kanssa samaa mieltä, että kuunnellaan kansaa. Täällä aina puhutaan siitä, että heidän edustajinahan ja heidän mandaatillaan me täällä kuitenkin viime kädessä olemme.
Tämä lakialoite koskee ratkaisua tähän asiaan. Lakialoite on ulkomaalaislain 121 §:n muuttaminen, ja siinä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia niin, että ulkomaalaisen säilöön ottaminen olisi mahdollista käännyttämistä seuraavana turvaamistoimena. Eli säilöönoton edellytyksiä muutettaisiin niin, että ulkomaalainen voitaisiin ottaa säilöön silloin, kun ulkomaalainen on käännytetty ilman oleskelulupaa maasta poistamisen edellytysten täyttyessä. Tällä turvataan myös sitä, että henkilö saadaan poistettua maasta.
Nythän meillä on ollut myös ongelmana se — olemme keskustelleet siitä täällä salissa — miten laittomasti maassa oleville tarjotaan palveluita. Kunnat näidenkin ongelmien kanssa painiskelevat, ja valtiohan on antanut tähän hallituksen esitysten mukaisesti lisärahoitusta, jota kyllä perussuomalaiset vaihtoehtobudjettiäänestyksessä vastustivat.
Tästä syystä perussuomalaisten koko eduskuntaryhmä on allekirjoittanut tämän ja esittää, että ulkomaalaislain 121 §:ää muutetaan, otsikko ”Säilöön ottamisen edellytykset”, ja todetaan: ”Ulkomaalainen voidaan ottaa säilöön sen estämättä, mitä tässä pykälässä säilöön ottamisesta säädetään, kun ulkomaalainen on käännytetty 142 §:n 2 momentin 4 kohdassa säädetyn ilman oleskelulupaa maasta poistamisen edellytysten täyttyessä.”
Pyydän, puheenjohtaja, pöytäkirjaan merkittäväksi, että tässä on ollut kirjoitusvirhe. Tässä itse lakialoitteessa lukee 124 §, mutta siinä on tullut väärin. Se on 142 §. Eli kirjataan pöytäkirjaan, jotta se lähtee oikealla pykäläviittauksella valiokuntaan käsittelyyn.
Toivon, että tätä käsitellään tosiaan huolella ja kansaa kuunnellen ja käydään hyvä keskustelu. Meillä on täällä kansalaisia nyt kuulemassa ja perussuomalaisia paljon paikalla ja näköjään muitakin, eli aloitetaan keskustelu.