Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on ensimmäinen selonteko tietopolitiikasta ja tekoälystä. Aihetta lähestytään selonteossa monipuolisesti etiikan, turvallisuuden, talouden ja yhteiskunnallisten vaikutusten kautta. Tarkastelu kattaa kansalaisen, julkisen hallinnon ja yksityisen sektorin näkökulmat. Selonteko ja siitä käytävä yhteiskunnallinen keskustelu ovat alku uudelle politiikka-alueelle, tietopolitiikalle.
Aikanaan J. V. Snellman katsoi, että tietoa pitää käyttää isänmaan hyväksi. Jatkan tästä, että nyt tietoa tulee käyttää hyvinvoinnin, turvallisuuden ja kilpailukyvyn vuoksi. Tietopolitiikan visiona on, että Suomessa tieto ja teknologia palvelevat ihmistä turvallisesti ja eettisesti kestävällä tavalla.
Mitä tarkoitamme tietopolitiikalla? Tietopolitiikkaa ovat yhteisesti sovitut periaatteet ja linjaukset tietojen tuottamista, hankintaa, liikkumista, avaamista, jakamista, käyttöä, ylläpitoa ja säilyttämistä koskevista toimintatavoista ja menettelyistä. Tietopolitiikalla selkeytetään ne linjaukset ja periaatteet, joilla vahvistetaan kansalaisten hyvinvoinnin, turvallisuuden, talouden, sosiaalisuuden, kulttuurin ja ympäristön kannalta kestävää ja osaavaa yhteiskuntaa.
Tietopoliittiset toimet tähtäävät siihen, että suomalaiset uskaltavat omaksua, soveltaa ja hyödyntää teknologioita parantamaan elämänlaatua, helpottamaan palveluiden saatavuutta ja käyttöä sekä tehostamaan kilpailukykyä ja arvonlisäystä. Osaaminen, osallisuus ja luottamus ovat avaimia tekoälyn ja tiedon hyödyntämiseen.
Selonteko tukee pääministeri Sipilän hallituksen tavoitetta tehdä Suomesta johtava maa tekoälyn soveltamisessa ja tietopolitiikassa. Tekoäly tarvitsee laadukasta tietoa, jotta sen ratkaisuihin voidaan luottaa.
Suomi on selonteollaan kansainvälisesti edelläkävijä eettisen tietopolitiikan painottamisessa. Tietopolitiikan avulla rakennetaan myös kuvaa Suomesta houkuttelevana tietotalouden toimintaympäristönä. Selonteon linjauksissa nostetaan esiin muun muassa kansalaisen oikeuksien vahvistaminen omien tietojen hallintaan ja hyödyntämiseen. Selonteossa otetaan myös kantaa muun muassa robotteihin ja tekoälyjärjestelmiin, jotka tulisi rakentaa edistämään hyvinvointia, kunnioittamaan henkilön autonomiaa, yksilöiden perusoikeuksia ja oikeudenmukaisuuden vaatimuksia sekä välttämään kärsimyksen tuottamista.
Vaikka tekoälyä voidaan edelleen kuvata tukiälyksi, avaa se aivan uusia mahdollisuuksia tiedon yhdistelyyn ja analyysiin. Voimme tehdä suurista tietomassoista aivan uusia havaintoja. Tämä on suuri mahdollisuus, mutta samalla siihen sisältyy merkittäviä riskejä, kuten me kaikki tiedämme.
Suomessa tulee arvioida tiedon käyttöön ja tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä päätöksiä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla vahvojen arvopohjasta nousevien eettisten periaatteiden pohjalta. Kehityksen nopeudesta johtuen emme voi asettaa yksiselitteisiä eettisiä sääntöjä, vaan meillä tulee olla käytössä eettinen viitekehys, joka myös kehittyy ja vahvistuu, kun saamme eri tilanteista käytännön tietoa.
Selonteon myötä Suomeen muodostetaan kantaa, jonka pohjalta Suomi pyrkii myös vaikuttamaan tiedon hyödyntämisen kansainväliseen toimintaympäristöön, sitoumuksiin ja sääntelyyn. Suomella on yhdessä muiden EU-maiden kanssa mahdollisuus rakentaa vahvoihin eettisiin periaatteisiin pohjaavan tietopolitiikan ja tekoälystrategian avulla kilpailukykyä.
Selonteon valmistelussa on pyritty mahdollisimman avoimeen ja laajaan yhteistyöhön. Selonteon valmisteluun on osallistunut laaja, noin 200 henkilön asiantuntijaverkosto yhteiskunnan eri alueilta. Lausunnot käsiteltiin kahdeksan ministeriön yhteistyönä. Odotukseni on, että selonteko saa aikaan täällä eduskunnassa sekä laajemmin yhteiskunnassa hyvää keskustelua tiedon ja tekoälyn tulevaisuudesta Suomessa. Selonteon jälkeen tietopolitiikkatyötä jatketaan tekemällä tiekartta konkreettisista toimenpiteistä tietopolitiikan toteuttamiseksi.