Arvoisa puhemies! Luonnonsuojelulaki on meidän tärkeimpiä työkalujamme, joilla voimme turvata luonnon monimuotoisuutta Suomessa. Vaikka luonnonsuojelulain pykälistä äänestettiin jo viime viikolla, on meillä edelleen mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaiseksi eduskunnan kanta luonnonsuojelun parantamisen suhteen muodostuu. Nyt tässä toisessa käsittelyssä meillä on mahdollisuus osoittaa eduskunnan tahtotilaa.
Kun äänestimme pykälistä, olisi meillä ollut tilaisuus korjata purojen, lähteikköjen ja kalkkilampien puutteellinen suojelu ja tuoda vesilaki linjaan metsälain kanssa. Se tilaisuus hukattiin vain muutamalla äänellä. Äänestyksestä jäi kuva, että osittain äänestystulos ei edes vastannut eduskunnan todellista kantaa, kun äänestysjärjestyksen muutoksen johdosta useampi edustaja ei ollut tietoinen siitä, mistä äänestetään. Erityisesti purot ja lähteiköt olisi ollut tärkeää suojella, ja se olisi voitu tehdä korjaamalla vesilaki tässä yhteydessä. Metsälain kymppipykälä suojaa jo purojen lähiympäristöjä erityisen tärkeinä elinympäristöinä, mutta epäloogisesti itse purot ovat edelleen ilman suojaa.
Luonnonsuojelulain osalta pykäliä emme tosiaan enää voi muuttaa mutta voimme ohjeistaa jatkon suhteen. Purot ja lähteet ovat paikallisten luontoarvojen lisäksi merkittäviä myös niiden laajan vaikuttavuuden takia. Kummatkin ovat vesistöjen latvoja. Purojen kautta pääosa vesistä valuu jokiin, ja puroja suojelemalla suojellaan siis laajasti myös vesistöjen kokonaisuutta eli jokia, järviä ja lopulta myös Itämerta. Täten niillä on merkitystä siis myös esimerkiksi vaelluskaloille.
Usein puhumme myös siitä, kuinka tärkeää on, että luonnonsuojelu on kustannustehokasta. No, näiden luontotyyppien suojeleminen olisi juuri sitä: kustannustehokasta. Näistä syistä ehdotan eduskunnalle lausumaa, joka kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy mahdollisimman pian valmistelemaan lainsäädäntömuutosta, jolla suojeltujen uhanalaisten vesiluontotyyppien soveltamisalaa laajennetaan kattamaan vesiluonnon monimuotoisuuden suojelutavoitteiden edellyttämät luontotyypit arvioiden myös tarvetta poikkeamismahdollisuuksiin yksittäistapauksissa sekä mahdollisten rajauspäätösten tekemiseen korvausmekanismeineen ja siihen tarvittavien resurssien turvaamiseen.” Toivon, että eduskunta voi laajasti kannattaa tätä.
Arvoisa puhemies! Uusi luonnonsuojelulaki on pitkän prosessin tulos, joka ei ole vielä päättynyt. Se alkoi, kun me päätimme hallitusneuvotteluissa uudistaa lain, koska meidän yhteiseksi keskeiseksi tavoitteeksemme otettiin Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. No, sen jälkeen suuri joukko ihmisiä on tehnyt aivan valtavasti töitä, jotta me saisimme paremmin turvattua suomalaista luontoa. Haluan kiittää ympäristöministeriön virkakuntaa siitä työstä, mitä te olette tehneet, ja haluan myös kiittää kaikkia ihmisiä meidän puolueessa ja muissa puolueissa, jotka olette neuvotelleet paremman lain puolesta.
Ympäristövaliokuntaan laki tuli keväällä, ja sen jälkeen me olemme työstäneet lakia pitkään ja hartaasti. Valiokuntaan asiantuntijalausuntoja ja ministeriön vastineita tuli yhteensä yli sata kappaletta, ja yhteensä niitä on tehty eduskunnalle 466 kappaletta. Ympäristövaliokunnassa me edistimme lakia aivan viime metreille asti normaalien toimintatapojen mukaisesti ja hyvässä hengessä. Toimin ryhmäni valiokuntavastaavana, ja olemme panostaneet meille tärkeään lakiin — aivan niin kuin moni muukin täällä.
No, siksi on erittäin suuri pettymys, että laki muuttui loppumetreillä keskustan irtioton vuoksi. Lisäksi on sekä noloa että surullista, että tämä tehtiin käyttämällä perusteluja, jotka on myöhemmin osoitettu perusteettomiksi. On noloa keskustalle mutta myös maa‑ ja metsätalousministeriölle, että on mahdollista vaikuttaa lainsäädäntöön yksittäisen ministeriön virkamiehen laskelmilla ja johtopäätöksillä, jotka eivät ole perustuneet tutkittuun tietoon vaan jotka on päinvastoin osoitettu vääriksi.
Arvoisa puhemies! Kaikesta huolimatta nyt meillä on kuitenkin vielä mahdollisuus ottaa kantaa vesiluontotyyppien suojeluun niiden puolesta, eli tehdään tässä kohtaa oikein ja tehdään siis niin. — Kiitos.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.