Pöytäkirjan asiakohta
PTK
155
2018 vp
Täysistunto
Torstai 7.2.2019 klo 16.01—20.03
2.2
Suullinen kysymys pientä työeläkettä saavien toimeentulosta (Sami Savio ps)
Suullinen kysymys
SKT 252/2018 vp
Suullinen kyselytunti
Toinen varapuhemies Tuula Haatainen
Seuraava kysymys, perussuomalaisten eduskuntaryhmästä edustaja Savio. 
Keskustelu
16.26
Sami
Savio
ps
Arvoisa puhemies! Pienet eläkkeet eivät tahdo riittää elämiseen. Tämä on ollut jo kauan tiedossa myös hallituksella. Perussuomalaiset haluavat kiinnittää huomion varsinkin matalapalkka-aloilla kauan työskennelleisiin, pientä työeläkettä saaviin ihmisiin. Monet heistä ovat naisia, joiden tulot ovat hyvin niukkoja vuokran, sähkön, lääkkeiden ja muiden pakollisten elinkustannusten jatkuvasti kallistuessa, ja osa heistä joutuu jopa turvautumaan toimeentulotukeen.  
Perussuomalaisten eläkemalli parantaisi erityisesti näiden ihmisten asemaa. Korottaisimme jokaisen työeläkeläisen kuukausittaista eläkettä puoliväli-indeksillä ensimmäisen tuhannen euron osalta. Meidän esityksemme hyödyttäisi siis kaikkia työeläkeläisiä, mutta pientä työeläkettä saavien ostovoima kohentuisi kuitenkin eniten.  
Arvoisa puhemies! Hyötyjinä olisivat eläkeläisten lisäksi koko kansantalous ja myös äsken mainitut pk-yritykset. [Puhemies koputtaa] Kysynkin, aikooko hallitus kohentaa pieniä työeläkkeitä saavien ihmisten toimeentuloa. 
16.27
Sosiaali- ja terveysministeri
Pirkko
Mattila
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kysymys on hyvä. Pienet eläkkeet korjaantuvat työeläkejärjestelmän kehittyessä ja silloin, kun entistä enemmän ihmisiä ja henkilöitä tulee tämän työeläkejärjestelmän pariin, ja meidän tulee vaalia tätä eläkevakuutusjärjestelmää. 
On totta, että pienillä eläkkeillä on varmasti haasteellista elää, jos menot ovat suuret, lääkemenot ja niin edelleen, mutta katson kuitenkin niin, että tällaista suurta eläkejärjestelmän uudistusta tai sitä, mitä esitätte, ei varmasti ole tällä hallituskaudella enää mahdollista toteuttaa, vaan se jää tulevalle hallitukselle, ja siihen toivotan varmasti kaikki lämpimästi tervetulleiksi, miten voimme eläkejärjestelmää paitsi ylläpitää myös vaalia ja kehittää. 
Toinen varapuhemies Tuula Haatainen
Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.  
16.28
Sami
Savio
ps
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Ministerin antaman vastauksen perusteella työeläkkeiden noususta ei näytä juuri olevan toivoa, ja nähtävästi seuraavan hallituksen onkin otettava eläkeläisköyhyyden helpottaminen viimein hoitaakseen.  
Mutta haluan nostaa tässä yhteydessä esiin myös toisen eläkkeitä koskevan epäkohdan, nimittäin palkkatuloja korkeamman verotuksen. Perussuomalaiset esittivät viime syksynä eläkeläisten verotusta madallettavaksi siten, ettei se enää olisi palkansaajien verotusta kireämpää, ja olimme myös varanneet esitykseemme rahat vaihtoehtobudjetissamme. Tämäkin muutos olisi parantanut merkittävästi kotimaista kulutuskysyntää. Perussuomalaisten esitys kuitenkin tyrmättiin sen oikeudenmukaisuudesta huolimatta joulukuun budjettiäänestyksessä.  
Arvoisa puhemies! Kysyn hallitukselta, miksi se ei talouden kasvusta huolimatta ole halunnut korjata eläkeläisten ja palkansaajien verotuksen välistä epäoikeudenmukaisuutta. 
16.29
Valtiovarainministeri
Petteri
Orpo
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Jo edellisten vaalikausien aikana on tehty yhdessä lähes kaikkien eduskuntapuolueiden voimin pala palalta, askel askeleelta isoja päätöksiä, joilla eläkkeensaajan ja palkansaajan veroero on saatu hyvin pieneksi.  
Nyt tällä vaalikaudella meillä on ollut järjestelmällinen politiikka, että kun työn verotusta on, aivan oikein, kevennetty, niin ne samat kevennykset on tehty aina myöskin eläketuloon. [Eero Heinäluoma: Ei oo!] Se on ollut arvovalinta. Tässä on yksi poikkeus: [Eero Heinäluoma: No niin!] hallitus teki heti kautensa alussa pienituloisille palkansaajille kohdistetun työtulovähennyksen, joka oli 500 miljoonaa. Se tehtiin pienituloisille ihmisille, jotta heidän kannattaa ottaa töitä vastaan, [Pia Viitanen: Pienituloiset eläkeläiset jäi ilman!] jotta me saamme työllisyyttä ylös ja meillä riittää veroeuroja [Puhemies koputtaa] silloin eläkkeiden maksuun. Minusta tämä oli perusteltu työllisyyden nimissä, kun mietitte vielä, missä oltiin. Ja kenelle se meni? [Puhemies: Aika!] Pienituloisten hyväksi.  
16.30
Arja
Juvonen
ps
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Lähiaikoina minulla on käynyt paljon vieraita, sairaanhoitajia, tänään kävi apuhoitajia, perushoitajia, ja oli jopa henkilökohtainen avustaja siellä joukossa, ja aina keskustelu, mitä käymme, liittyy siihen eläkkeeseen, mikä joku päivä ehkä on ansaittu, ja se eläke on hyvin pieni. Monet ikääntyneet hoitajat, niin kuin varmasti monet muutkin, ovat alkaneet tienaamaan eläkettä vasta 23-vuotiaana. Se tarkoittaa sitä, että monta vuotta on tehty raskasta työtä ja se lopullinen eläke on äärettömän pieni. 
Eilen puhuttiin vanhustenhoidosta ja alan mielekkyydestä ja siitä, että ihmiset hakeutuisivat sinne. Mitä te vastaatte näille pienituloisille hoitajille ja niille, jotka haaveilevat alasta? Millaisen signaalin me voisimme täältä lähettää sinne pöytään, jossa palkoista neuvotellaan tulevaisuudessa, että hoitaja on palkkansa ansainnut ja sitä myötä hoitajallakin on oikeus ikääntyä ja saada se tietty eläke, jolla hän pärjää tulevaisuudessa? Tämä on vakava kysymys, [Puhemies koputtaa] ja tämä romuttaa eläkejärjestelmää, kun meillä on niin paljon pienituloisia köyhiä naisia [Puhemies: Aika!] eläkkeelle odottamassa. 
16.31
Perhe- ja peruspalveluministeri
Annika
Saarikko
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Väheksymättä lainkaan edustaja Juvosen maalaamaa kuvaa pienituloisuudesta tai työstä huolimatta kertyvästä pienestä eläkkeestä, jolla on tultava toimeen, pidättäydyn kuitenkin maan hallituksen edustajana ottamasta nyt kantaa palkkapolitiikkaan. Se on suomalaisen yhteiskunnan hyvä pelisääntö. [Eero Heinäluoma: Koskeeko myös lomarahoja?] 
16.32
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Eräs kaikkein köyhimmistä ryhmistä Suomessa ovat ikääntyneet, yksin asuvat ihmiset, jotka esimerkiksi asumisestaan maksavat suhteessa enemmän kuin me muut. Muistelen, että nelisen vuotta sitten nykyisistä hallituspuolueista erityisesti keskusta lupasi, että tällä hallituskaudella tarkastellaan yksin asuvien asemaa lainsäädännössä ja käydään erityisesti läpi heidän toimeentulonsa ja erilaiset etuudet ja pohditaan sitä, miten hallitus voisi parantaa yksin asuvien köyhien ihmisten asemaa. 
Sen sijaan, että tällainen esitys olisi hallitukselta tullut, hallitus on esimerkiksi siirtänyt asumistuen vuokraindeksistä kuluttajaindeksiin ja leikannut kaikkein köyhimpien ihmisten toimeentuloa monilla eri tavoilla: muun muassa matkakustannukset, lääkekustannukset ja niin edelleen ovat kaikki kolhaisseet näitä samoja ihmisiä. [Puhemies koputtaa] 
Kysyisin nyt hallitukselta: oletteko siis pettäneet tämän lupauksenne vai oletteko vielä tuomassa [Puhemies koputtaa] esitystä siitä, miten yksin asuvien ikääntyneiden asemaa voitaisiin Suomessa parantaa? 
16.33
Perhe- ja peruspalveluministeri
Annika
Saarikko
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! On totta, kuten edustaja Alanko-Kahiluoto kuvaa, että Suomessa yksin elävien määrä on merkittävä joukko. Taustalla on isompikin yhteiskunnallinen muutos, vahvempi traditio yksin asumisesta, myöhemmässä vaiheessa perheen perustamisesta, ja ehkä merkittävin ryhmä juuri taloudellisesta näkökulmasta onkin työikäisten yksin elävien joukko ottaen huomioon toimeentulokysymykset. Nimittäin näin ainakin hallituksen lupaamallaan tavalla teettämä selvitys yksin elävien taloudellisesta asemasta toteaa. Esimerkiksi toimeentulotuen saajien joukossa yksin elävien työssä käyvien väestöryhmä on ylikorostunut. 
On yksittäisiä toimia, joita on tehty minusta viimeisten vaalikausien aikana tavoin, jotka ovat rohkaisseet katsomaan taloutta selkeästi yksin asujan näkökulmasta. Sellainen muutos oli varmasti aikanaan esimerkiksi Yle-veroon liittyvät ratkaisut, samoin kuin tämän vaalikauden ratkaisu, jossa vapautettiin entistä enemmän pienituloisia tuon maksun piiristä. [Puhemies koputtaa] 
Mutta jaan kysyjän huolen siitä, että veropolitiikassa olemme ehkä liikaa edelleen [Puhemies koputtaa] ajattelussa kahden aikuisen kotitaloudesta, ja työ tältä osin on kesken. 
Kysymyksen käsittely päättyi. 
Viimeksi julkaistu 27.3.2019 16.15