Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelemme tosiaan liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöä luotsauslaista ja laista sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi luotsauslaki, jolla kumottaisiin voimassa oleva luotsauslaki. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi sakon täytäntöönpanosta annettua lakia. Ehdotetuilla muutoksilla parannettaisiin merenkulun turvallisuutta säätämällä nykyistä täsmällisemmin, johdonmukaisemmin ja tasapuolisemmin luotsinkäyttövelvollisuuden ja siitä vapautumisen perusteista. Samoin merenkulun turvallisuutta edistettäisiin edellyttämällä toimijoilta nykyistä laadukkaammin todennettua osaamista. Uudistuksella myös muun muassa täsmennettäisiin luotsausyhtiön oikeutta kieltäytyä luotsauspalvelun tarjoamisesta tai keskeyttää luotsaustoiminta sekä säädettäisiin seuraamusmenettelyistä voimassa olevaa luotsauslakia täsmällisemmin.
Valiokunta pitää lakiehdotusta merenkulun turvallisuutta lisäävänä ja katsoo sen pääasiallisesti vastaavan alan muuttuneita toimintaolosuhteita. Lakiehdotuksen nähdään saadun selvityksen mukaan selkeyttävän vallitsevia epäselvyyksiä ja huomioivan myös varautumiseen ja huoltovarmuuteen liittyvät tarpeet. Valiokunta pitää myös hyvänä päätöksenä, että Saimaan luotsauksen erillisrahoitusratkaisu on otettu lakiin. Valiokuntakäsittelyn aikana esiin tulleiden kysymysten johdosta valiokunta esittää lakiehdotusten hyväksymistä vähäisin muutoksin.
Valiokuntakäsittelyn aikana on esitetty huolia liittyen muun muassa erivapautta koskeviin muutoksiin. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan uudistuksessa tarkoituksena ei kuitenkaan ole poistaa mahdollisuutta erivapauden kaltaisen vapautuskirjan saamiselle. Vaikka erivapaus terminä poistuukin, jää lakiin kuitenkin sitä vastaava mekanismi, jolla jatkossakin voi saada nykyisen erivapauden kaltaisia alueellisia luotsausvapautuksia. Menettelyä vain uudistetaan vastaamaan nykyisiä toimintaolosuhteita sekä vastaamaan lain keskeiseen tavoitteeseen eli luotsausosaamisen varmistamiseen.
Erivapautta koskevilla muutoksilla parannetaan turvallisuustilannetta entisestään sekä toteutetaan hallitusohjelman tavoitetta varmistaa korkeatasoinen osaaminen ja riittävä ammattitaito merialueilla. Onnettomuuksia voidaan ennaltaehkäistä ainoastaan ennakollisilla toimilla, ei onnettomuuden jälkeisillä toimilla. Vakavien onnettomuuksien ehkäiseminen tapahtuu keskeisesti varmistamalla navigointihenkilöstön osaamistaso, mihin erivapauksiin esitetyt muutokset keskeisesti tähtäävät.
Asiantuntijakuulemisessa on katsottu, että siirtyminen erivapauksista ehdotetun kaltaisiin PEC-lupakirjoihin lisäisi pienvarustamoiden kustannuksia huomattavasti. Saadun selvityksen mukaan tarkkaa vertailua nykyisen erivapauskirjan ja tulevan alueellisen PEC-lupakirjan välillä on hankala tehdä, sillä nykyisenkin erivapauskirjan hinnan muodostumiseen vaikuttaa usea tekijä. Liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksen mukaan luvanhankkimiskustannusten nousu ei kuitenkaan muodostu kynnyskysymykseksi toimijoille. Vaikka ensimmäistä lupakirjaa haettaessa kulut ovat nykyistä suuremmat, menettely lupakirjojen uusimiseksi on jatkossa nykyistä kevyempi ja siksi todennäköisesti kokonaisuuden kannalta myös edullisempi.
Valiokunta kiinnittää mietinnössään huomiota myös liikenne- ja viestintäministeriön tilaamaan huoltovarmuusselvitykseen, jonka loppupäätelmänä on, että kokonaisuutena arvioiden erivapauksia koskevat ehdotetut muutokset parantavat huoltovarmuutta, kun sillä tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.
Kielitaitovaatimusten osalta valiokunta toteaa, että englanti on merenkulun kansainvälinen kieli ja laajasti käytössä alusten sisäisessä ja välisessä kommunikoinnissa myös Suomen aluevesillä ja että ymmärrettävä kommunikointi sekä aluksen miehistön että eri alusten välillä on keskeinen turvallisuutta edistävä tekijä, minkä toteutumista on luotsauslain uudistuksella haluttu toteuttaa. Valmistelussa on keskustelujen kautta päädytty ehdottamaan muotoilua, jossa on mahdollisimman pitkälle otettu huomioon eri toimijoiden tarpeet ja joka on samalla kokonaisuuden kannalta looginen ja edistää merenkulun turvallisuutta varmentamalla riittävät kommunikaatiokyvyt.
Ehdotettu luotsauslaki sisältää alueellista luotsinkäyttövapautusta hakeville henkilöille myös uusia, osaamisen näyttöön liittyviä vaatimuksia suhteessa nykyiseen erivapauskirjaan. Tästä seuraa jonkin verran varustamojen hallinnollisen taakan kasvua. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan viranomaisten hallinnollisen taakan ei ole tältä osin arvioitu lisääntyvän merkittävästi, joten kyse ei ole varustamojenkaan osalta huomattavasta lisäyksestä. Joka tapauksessa varustamojen hallinnollisen taakan lisääntymisellä on tärkeä turvallisuuden varmistamiseen liittyvä peruste.
Valiokunta ottaa mietinnössään kantaa myös muutosten vaikutusten seurannan tärkeyteen. Valiokunta korostaa, että erivapausjärjestelmän muutoksella on laajat vaikutukset niin hallinnollisesti ja taloudellisesti kuin myös huoltovarmuudelle. Näillä muutoksilla on vaikutuksia myös Suomen kilpailukykyyn. On tärkeää, että merenkulku voi jatkaa toimintaansa ongelmitta. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että tarkoin ja laajasti seurataan ja arvioidaan uudistuksen vaikutuksia ja kustannuksia. Tähän liittyen valiokunta esittää hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa ja arvioi tarkoin ja laajasti uudistuksen vaikutuksia merenkulun toiminnan jatkuvuudelle ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin merenkulun ja kilpailukyvyn turvaamiseksi.
Valiokunta on tehnyt muutoksen luotsauslain 6 §:ssä säädettyyn poikkeukseen luotsinkäyttövelvollisuudesta satama-alueella esitettyyn muutokseen ja ehdottaa nykytilanteen säilyttämistä uudessa laissa. Saadun selvityksen mukaan satamaluotsausta koskevasta muutoksesta on käyty runsaasti keskustelua alan toimijoiden kanssa. Koska ehdotetun muutoksen osalta on kuitenkin edelleen olemassa vakavaa huolta hallinnollisen taakan lisääntymisestä ja koska satamaluotsauksen turvallisuustilanne on toistaiseksi ollut hyvällä tasolla, liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksen mukaan nykyisen lain mukaisen sääntelyn säilyttämiselle on perusteita. Vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi on kuitenkin tärkeää ylläpitää jatkossakin satamien hyvää yrityskulttuuria. Merenkulun turvallisuuden kannalta on keskeistä, että myös satamaluotsauksessa otetaan eri turvallisuustekijät kattavasti huomioon. Tämän vuoksi valiokunta toteaa, että turvallisuustilanteen kehittymistä on tärkeää seurata ja tilanteeseen on reagoitava, mikäli vakavia vaaratilanteita tai jopa onnettomuuksia sattuisi.
Lisäksi valiokunta on tehnyt eräitä täsmennyksiä ja tarkennuksia etenkin oikeusministeriön esittämien huomioiden pohjalta sekä tehnyt eräitä muita, pääasiassa teknisluonteisia muutoksia ja lakiteknisiä korjauksia. Alkuperäisen hallituksen esityksen mukaisesti lait oli tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2023. Esityksen toisen lakiehdotuksen 1 §:ään on kuitenkin eduskunnassa muiden hallituksen esitysten käsittelyn yhteydessä tehty muutoksia. Tämän vuoksi lakiehdotuksen muotoilua on sovitettava yhteen vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevien hallituksen esityksen 220/2021 ja hallituksen esityksen 231/2022 pohjalta hyväksyttyjen lakien mukaan. Kyseisten esitysten lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2023. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan uuden lain edellyttämien määräysten laatimiselle ja voimaan saattamiselle sekä lain soveltamiseen valmistautumiselle 1.9.2023 on hallituksen esityksessä ehdotettua parempi ajankohta. Tämän vuoksi nyt hyväksyttyjen lakiehdotusten on syytä tulla voimaan edellä mainittujen lakien jälkeen.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintö on yksimielinen. Tässä tilanteessa haluan myös kiittää tämän asian ja kaikkien muidenkin lakialoitteiden kohdalla valiokunnan hyvässä hengessä tehtyä työtä koko kauden aikana.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Kiitos. — Och ledamot Löfström.