Arvoisa puhemies! Ensinnäkin alkuun tilintarkastajista joku sana, eli meillähän on kolme eduskunnan valitsemaa tilintarkastajaa ja tarjouskilpailun perusteella on valittu neljäs tilintarkastaja. Neljänneksi tilintarkastajaksi valittiin viime vuoden alkupuolella tilintarkastusyhteisö BDO Oy, jonka vastuullisena tilintarkastajana toimii KHT, JHT Jarmo Lohi.
Tilintarkastajina olemme tarkastaneet erikseen laadittujen tarkastussuunnitelmien mukaisesti ja eduskunnan tilisäännön 19 §:n 1 momentin määräämällä tavalla eduskunnan, Valtiontalouden tarkastusviraston ja Ulkopoliittisen instituutin kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.—31.12.2016. Miksi myös Valtiontalouden tarkastusvirasto ja Ulkopoliittinen instituutti? Ne ovat eduskunnan alaisia riippumattomia virastoja ja siksi myös eduskunnan tilintarkastuksen alla.
Olemme suorittaneet tilintarkastukset hyvän tilintarkastustavan mukaisesti, kuten kertomuksesta käy ilmi. Hyvä tilintarkastustapahan edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä.
Tilintarkastaja myös arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet, mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon, esimerkiksi tässä yhteydessä, eduskunnan, UPIn tai tarkastusviraston sisäisen valvonnan tehokkuudesta, mutta todettakoon tässä yhteydessä, että näkemyksemme mukaan sisäinen valvonta hoidetaan näissä yhteisöissä erinomaisen hyvin ja kattavasti.
Arvoisa puhemies! Lausuntonaan tilintarkastajat esittävät, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat ensinnäkin eduskunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot eduskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Sisällöllisesti sama tilintarkastajien esitys on myös Valtiontalouden tarkastusviraston ja Ulkopoliittisen instituutin osalta, eli annamme näille kolmelle instanssille ikään kuin puhtaat tilintarkastuskertomukset.
Muutama erillishuomio.
Ensinnäkin tämä paljon puhuttu eduskunnan peruskorjaushanke. Tilintarkastuksen näkökulmahan on oikeellisuusvalvontaa. Tämä hanke on laajentunut alkuperäisestä suunnitelmasta, koska projektin edetessä on jouduttu toteamaan alkuperäisten korjausehdotusten olleen riittämättömiä. Hankehallinta on kuitenkin pitänyt kohtuullisen hyvin niin kustannusten, aikataulujen kuin laadunkin osalta. Oleellista tässä kaikessa on ollut se, että kustannustaso on ollut tiedossa aina, kun uusia toteutuspäätöksiä on tehty, ja siinä kustannustasossa on myös pysytty.
Eduskunnan käyttötalous on pysynyt hyvin talousarviossa. Tietohallinnon käyttömenojen ylitys on luokkaa vain 1 prosentti, muualla on kertynyt säästöä. Tietohallinnon toimivuutta ja kehittymistä tilintarkastajat ovat seuranneet, ja olemme seuranneet, voisiko sanoa, hieman huolestuneina. Olemme kiinnittäneet huomiota järjestelmien häiriöttömyyteen ja toimivuuteen.
Pari lukua.
Eduskunnan menot viime vuonna olivat 129,5 miljoonaa euroa sisältäen myös peruskorjausmenot. Eduskunnan kanslian toimintamenot tästä olivat 47,1 miljoonaa euroa, joka alitti talousarvion hieman yli 2 miljoonalla eurolla. Voi sanoa, että kanslian budjettitarkkuus on parantunut ja toteutuu nykyään hyvin.
Yhden tunnusluvun voisi ottaa esille. Eduskunnan menot jokaista suomalaista kohden olivat viime vuonna 23 euroa 53 senttiä sisältäen siis myös peruskorjausmenot.
Tilintarkastajina olemme osaltamme myös pyrkineet edistämään byrokratian purkamista. Tilintarkastajina olemme kiinnittäneet huomiota muun muassa yksinkertaisten menettelytapojen viipymättömyyteen ja käyttöönottoon muun muassa kansanedustajien kysymys- ja aloitetoiminnan hallinnassa, eli pois paperisista aloitteista kohti sähköistä, ja tässähän on nyt sitten edetty.
Eduskunnan lähtökohtaisena tavoitteena ja selkeästi kehittämisalueena on myös palveluitten uudistaminen ja toiminnan tehostaminen. Se työ on jatkuvaa ja hyvinkin tavoitteellista tässä talossa.
Olemme seuranneet tiiviisti muun muassa Kieku-järjestelmään siirtymistä ja siihen liittyneitä ongelmatilanteita. Nämäkin ovat edenneet positiiviseen suuntaan. Eduskuntahan siirtyi vuoden aikana valtionhallinnon yhteiseen Kieku-järjestelmään, joka korvasi suurimman osan aiemmin käytössä olleista talous- ja tietojärjestelmistä.
Lopuksi nostaisin esille vielä sen, että valtion kirjanpitojärjestelmiähän uudistetaan, ja sen, että nämä kolme virastoa ovat myös siirtyneet Palkeiden eli Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen palvelujen käyttäjiksi. Voi sanoa, että yhteistyö Palkeiden ja eduskunnan, UPIn ja Valtiontalouden tarkastusviraston kanssa on edennyt tyydyttävästi, mutta tilintarkastajina olemme esittäneet joitakin suosituksia virastojen ja Palkeiden työnjaon ja vastuurajojen täsmentämiseksi.
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää tilintarkastajien puolesta eduskunnan hallintoa erinomaisen hyvästä yhteistyöstä. Tähän loppuun on pakko myös todeta se, että eduskunta, käyttäisinkö sanontaa, ei ole enää entisensä. Talouspäällikkö Pertti Rosila on jäämässä eläkkeelle, hän on siirtynyt jo nyt pitämään pitämättömiä lomia. Täältä eduskunnan puhujapöntöstä tilintarkastajien puheenjohtajana haluan vielä tässäkin yhteydessä kiittää häntä mittavasta ja hienosta työrupeamasta eduskunnassa ja aivan erikseen erinomaisesta ja saumattomasta yhteistyöstä tilintarkastuksen kanssa.