Kiitos, arvoisa puhemies! Ensinnäkin entisenä paperityöntekijänä voin sanoa, että tehtaissa tehdään todella paljon paikallisia sopimuksia tänä päivänä. Ja eivät ainakaan sellaiset tehtaat, missä sellutehdas on integraatissa, kyllä juuri turvetta ja kivihiiltä tarvitse.  

Mutta entisenä paperityöntekijänä ymmärrän myös hyvin, missä tunnelmissa Kemin Veitsiluodossa on otettu vastaan uutiset tehtaan sulkemisesta. On hyvä, että hallitus on jo luvannut tukea työntekijöille ja Kemin seudulle. On myös varmistettava, että Stora Enso kantaa yhteiskuntavastuunsa. Työntekijöille on tarjottava mahdollisuuksia uudelleenkoulutukseen ja tukea muutokseen.  

Julkisuudessa on viime aikoina puhuttu paljon työllisyystoimista, ja oikeisto-oppositio on vaatinut leikkauksia työttömyysturvaan. Kysyisin ministeri Haataiselta: Kuinka moni tehtaan sulkemisen takia työttömäksi jäänyt työllistyisi sillä, että heidän työttömyysturvaansa leikataan? Eikö työttömyysturvaa tulisi päinvastoin parantaa tällaisissa tilanteissa? [Paavo Arhinmäki: Erittäin tärkeä kysymys! Siinä oli ensimmäinen todellinen asiantuntija alalta!] 

Kiitos edustajalle tärkeästä kysymyksestä. Edustaja on aivan oikeassa siinä, että Kemiin tarvitaan nyt hyvin paljon tukea ja turvaa näille ihmisille, ja sitä tarvitsevat Kemin alue — siis alueena, aluetaloutena — mutta tietenkin myös Kemissä työttömäksi jäävät tehtaan työntekijät. Ja nyt tätä kaikkea me kartoitamme parasta aikaa, sitä, millaista erilaista tukea voimme saada. Ja olen menossa vieraisille Kemiin heti, kun kehysriihestä pääsen sinne lähtemään. 

Työttömyysturvahan on hyvinvointivaltiossa se hyvin keskeinen tuki ja turva. Meidän pitää muistaa, että näillä tehtailla on työskentelemässä ihmisiä, jotka ovat sinne menneet erilaisista lähtökohdista. Moni on tehnyt siellä koko elämänuransa ja on ikääntynyt. Monella se osaaminen on vahva juuri siihen työhön, joka on vaativaa, mutta kun ollaan tilanteessa, jossa työ loppuu, niin tullaan sen kysymyksen eteen, miten voimme [Puhemies: Minuutti!] varmistaa sitä osaamista, että voi siirtyä sitten [Juha Mäenpään välihuuto] toiseen työhön.  

Mutta työllistymisen esteistä: osaamiskysymykset ovat tutkimusten mukaan niitä suurimpia työllistymisen esteitä, ei niinkään työttömyysturva. 

Kunnioitettu puhemies! Nyt kun hallitus ei vielä ole näitä kehyksiä saanut sovittua, niin olisiko oikeasti aika puuttua niihin keskeisiin kysymyksiin, minkä takia teollisuus ja teolliset työpaikat lähtevät Suomesta? Jämsä, Naantali, Kemi. Hallituskautta ollaan vasta puolessavälissä. Onko kukaan oikeasti selvittänyt, minkä takia nämä tehtaat ja teolliset työpaikat täältä lähtevät? Vaikuttavatko näihin päätöksiin hallituksen ilmastopoliittiset valinnat, muun muassa päästökaupan kompensaatiotuki, tai vaikka sähkön hinta? Entä mitenkä paljon vaikuttavat kilpailijamaiden anteliaat tukimuodot, vaikka Hollannin patenttiboksi, jossa annetaan huojennuksia innovatiivi-selle liiketoiminnalle ja houkutellaan t&k-panostuksia? Suomeenhan täytyisi saada t&k-panostuksia lisää ja täytyisi vahvemmin sitouttaa yhtiöitä tänne. Voisiko hyvä hallitus tuoda kehyspäätöksenä suomalaiselle teollisuudelle jonkun uudenlaisen tukimuodon, jolla pidetään työpaikat ja niiden luoma hyvinvointi kotimaassamme? [Leena Meri: Asiantunteva puheenvuoro!] 

Puhemies! Tässä oli varmaan kysymys, semmoinenkin, ministerin suuntaan. 

Kaikilla näillä kolmella esimerkillä, jotka kerroitte siitä, miten teollisuus on lähtenyt Suomesta, on jokaisella oma taustansa, siihen alaan liittyvä tausta, ja paperin osalta syy on tullut tässä moneen kertaan esille. Paperin kulutus laskee maailmassa, ja yritykset joutuvat sen valitettavasti ottamaan huomioon. 

Täällä on peräänkuulutettu vaihtoehtona paikallista sopimista. Kaikki tiedämme, että metsäteollisuudessa he ovat siirtyneet yrityskohtaiseen sopimiseen, ja varmasti myös Stora Enso tiesi, että seuraava kierros käydään yrityskohtaisesti. 

Meidän on pidettävä kiinni teollisuudesta satsaamalla osaamiseen ja turvaamalla se, että työvoimaa on saatavissa, joko kotimaista tai ulkomaista. Meillä on vakaa, luotettava ja edullinen energiansaanti, sähkönsaanti, ja väittäisin, että Suomi on siinä toiminut kyllä pitkäjänteisesti esimerkillisellä tavalla — en ole kuullut, että esimerkiksi sähkön saannissa olisi joku syy, minkä takia teollisuus vetäisi toimintaansa alaspäin — [Puhemies: Minuutti!] eli erittäin pitkäjänteisesti luomalla sellaiset toimintaedellytykset, että nykyaikainen teollisuus pärjää myös täällä. Ja meillä on onneksi tullut nyt viime aikoina paljon esimerkkejä uusista investointipäätöksistä, [Puhemies: Aika!] jotka vastaavat tähän aikaan.