Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Myös perussuomalaiset tervehtivät ilolla tätä eduskuntaan tullutta lakiesitystä hoitajamitoituksen saattamisesta lakiin. Tämän eteen on tehty töitä vuosia, vuosia — ja tässä ei niinkään ole se, että olemme täällä tehneet töitä, vaan se, että ihmiset ovat odottaneet, ne vanhukset siellä vanhustenhoivassa kuin myös omaiset.
Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäisenä on ihan pakko korjata se tapa, millä tästä esityksestä täällä eduskunnassa puhutaan. Toistuvasti, hallituksen edustajat, käytätte nimitystä ”hoitajamitoitus”. Itse asiassa tässä lakiesityksessähän ollaan tekemässä henkilöstömitoitus. Perussuomalaiset ovat järjestelmällisesti käyttäneet tätä ”hoitajamitoitus”-ilmaisua, koska meidän mielestämme se kuvaa sitä tarvetta, mitä me tarvitsemme sinne vanhustenhoivaan, elikkä hoitajia. Ja nyt kun täällä puhutaan koko ajan myös hallituksen suulla hoitajamitoituksesta, vaikka oikeasti olette tekemässä henkilöstömitoituksen, se tarkoittaa sitä, että yhdessä yössä kaikista siellä kentällä olevista työntekijöistä tulee teidän mielestänne hoitajia, ja näinhän se ei ole, vaan se on henkilöstömitoitus.
Tässä lakiesityksessä on 21 eri ammattinimikettä, jotka luetaan tähän välittömään hoivatyöhön, joka tarkoittaa sitä ihmisen hoitamista, ja siellä on muun muassa avustavaa henkilöstöä elikkä kotiavustajat, hoitoapulaiset ja hoiva-avustajat. He tekevät niitä välillisiä tehtäviä, elikkä siivoamista, ruuanlaittoa, pyykkäämistä, ja sitten he ovat laskettavissa myös siihen itse mitoitukseen eli osallistuvat siihen hoivatyöhön — ja tämä on mielestämme kysymysmerkki, johon tulisi saada vastaus: millä tavalla vastuukysymykset sitten jakautuvat. Onko niin, että kotiavustaja, hoitoapulainen tai hoiva-avustaja tekee aamupäivän sitä itse kodinhoitotyötä, ruokaa, siivoamista, ja siirtyy sitten iltapäivästä tai iltavuorosta siihen itse hoitotyöhön?
Lakiesityksessä ei kerrota myöskään sitä, kuinka paljon tulisi olla itse hoitoalan henkilöstöä elikkä sosiaali- ja terveydenhuollon koulutettuja ihmisiä, vaan siellä mainitaan, että riittävästi. Onko se sitä, että työyksikössä on yksi henkilö, jolla on vaikkapa sairaanhoitajan koulutus, ja loput voivat olla näitä kotiavustajia, hoitoapulaisia tai hoiva-avustajia, vai kuinka paljon se määrä on? Kun täällä puhutaan siitä, mistä me löydämme nämä hoitajat, niin mehän itse asiassa etsimme avustavaa henkilöstöä, eli meillä Suomessa lisätään koulutusta kotiavustajille, hoitoapulaisille ja hoiva-avustajille, jotka osallistuvat siihen tehtävään sitten. Ja hoiva-avustajat eivät voi olla yksin työvuorossa, he eivät voi vastata lääkehoidosta. Heidän opinnoistaan, mitä he opiskelevat, hyvin suuri osa tapahtuu siellä työpaikalla oppisopimuksella, ja heidän tutkintoonsa kuuluu kaksi osaa, kasvu ja osallisuus ja avustamis- ja asiointipalvelut. Eli jos me laajennamme sitä vastuukysymystä, että hoiva-avustajat, hoitoapulaiset ja kotiavustajat osallistuvat itse hoivatyöhön, niin heitä tulee myös kouluttaa enemmän, että on sitten ymmärrys siitä potilasturvallisuudesta ja itse hoitotyöstä.
Arvoisa herra puhemies! Mikä tämän lakiesityksen voi kaataa? Onko olemassa joitakin sellaisia koiria haudattuna tähän lakiesitykseen, että tämä ei menekään läpi? Yksi on varmasti rahoitus ja se, että jos rahoitus ei ole selkeä, niin perustuslakivaliokunta varmasti tulkitsee, millä tavalla lakia viedään eteenpäin. Ja toivon todellakin, että tämä lakiesitys ei kaadu minnekään perustuslakivaliokuntaan. Se olisi todella suuri pettymys meille kaikille.
Muutamia epäkohtia ja kysymysmerkkejä nostan myös esille. Meillä tänä aamuna oli jo valiokunnassa asiantuntijakuuleminen asian tiimoilta, ja tänään kuulimme ministeriä. Rahoitus on yksi asia: onko se rahoitus sidottu sote-uudistukseen, koska vuonna 23 on tarkoitus näitä yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksia leikata ja sieltä tehdä säästöjä — entäs, jos sotea ei tule? Väheneekö vanhuksen pääsy tehostetun hoivan palveluihin, vai joutuuko hän pysymään liiankin pitkään siellä kotihoidon piirissä? Eli millä tavalla me turvaamme kotihoitoon myös sitä riittävää resurssia, koska siellähän on se huutava pula? Mikä on kotihoidon tilanne? Mitä tässä välillä tapahtuu, kun tilannehan on akuutti? Jo nyt pitää vanhustenhoivaa laittaa kuntoon, kun itse tämä korkea mitoitus astuu voimaan vasta 2023. Tämä 0,5 astuu voimaan 1.8. Mitä tämä RAI-arviointimenetelmä, jolla hoitoisuutta luokitellaan, itse asiassa mittaa? Paljonko sen kustannukset tulevat olemaan niille yksiköille, joilla sitä RAIta ei vielä ole? Mikä itse asiassa on se määritelmä, missä tarvitaan 0,7:n hoitajamitoitus?
Sitten omaishoidosta täällä on myös puhuttu: millä tavalla me turvaamme sitä, että myös omaishoitajuus on mahdollista? Varmasti huolimatta hyvästä lain tarkoituksesta moni haluaa myös omaishoitoon panostaa, ja olen tehnyt lakialoitteen muun muassa siitä, että työnantajalla olisi velvollisuus antaa sitä omaishoidon vapaata työntekijälle silloin, kun se hetki on, ja ei tarvitsisi irtisanoa itseänsä, vaan voisi välillä osallistua muun muassa siihen saattohoitoon, jos se olisi kotona tapahtuvaa.
Arvoisa puhemies! Tämä lakiesityksen teksti ja tämä esittelyteksti ovat todella hyviä, ja tämä on meille kaikille tietopohja siitä, millaista vanhustenhoito on ollut ja mikä sen tilanne tällä hetkellä on. Siitä kiitos tämän lain valmistelijoille. Toki on huomioitava se, että tähän esitykseen on otettu todella paljon asioita jo siitä aikaisemmasta laatusuosituksesta, elikkä tuolia ei ole keksitty uudelleen, vaan suoraan on tuotu asioita lain tasolle, muun muassa nämä 21 henkilöä, jotka voivat tehdä sitä hoivatyötä.
Arvoisa herra puhemies! Hoitoalalla on paljon korjattavaa. Nyt on tulossa henkilöstömitoitus, mutta kuinka me saamme niitä henkilöitä, kuinka me saamme hoitajia ja avustavaa henkilöstöä? Työolot, palkkaus, muualle töihin siirtyneiden ihmisten houkutteleminen takaisin hoitoalalle ja opiskeluun kannustaminen — meillä on paljon sellaisia työntekijöitä, jotka ovat ehkä työskennelleet muilla aloilla — että he pääsevät takaisin, he voivat jatko-opiskella uudelleen ja saada sitä varmuutta hoitotyöstä edelleen.
Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys on kannatettava ja odotettu, mutta valiokunnassa vielä kuulemme asiantuntijoilta varmasti paljon siitä, mitä tähän sisältyy, mistä me emme vielä täällä eduskunnassa tämän pelkän tekstin perusteella ole saaneet tietoa. Mutta rahoitus on itselleni se suurin kysymysmerkki ja suurin pelko, että perustuslakivaliokunta kertoo, että rahoitus ei ole kohdallaan, ja silloin koko laki vesittyy, ja sitä emme kukaan halua.