Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia siirtymätasausten tietojen oikaisun ja laskuvirheen korjaamiseksi. Hyvinvointialueet kipuilevat talousvaikeuksissa. Rahoitusmallissa, jota nyt on noudatettu hyvinvointialuelain mukaan, on ollut valuvikoja. Nykyhallitus on ryhtynyt ripeästi korjaamaan tilannetta.
Eri hyvinvointialueilla on ollut erilaisia tilanteita. Eriarvoisessa asemassa ovat olleet ne hyvinvointialueiden kunnat, joissa palkkaharmonisointi on toteutettu kuntayhtymämuodossa jo ennen uudistusta. Näiden kuntien valtionosuudet ovat pienenemässä pysyvästi, ja kuntien talous tulee sakkaamaan. On äärimmäisen tärkeää, että hyvinvointialueiden rahoituksen myöntäminen ja maksaminen perustuvat oikeisiin tietoihin ja että tiedossa olevat virheet voidaan korjata mahdollisimman nopeasti ja joustavasti tilanteissa, joissa niillä on vaikutusta hyvinvointialueiden rahoitukseen.
Hyvinvointialueilta saaduissa lausuntopalautteissa pidetään tärkeänä, että rahoituspohja määritellään mahdollisimman tarkasti ja kuntien sekä hyvinvointialueiden erilaisiin kirjaustapoihin kiinnitetään huomiota. Selvitykset osoittavat, että kuntien raportoimat tiedot eivät kaikilta osin vastaa palvelujen järjestämisen yhden vuoden kustannuksia vaan eräät kertaluonteiset ja takautuvat kustannukset saattavat vääristää siirtolaskelmaa. Nämä kustannukset tulee oikaista laskelmissa, jotta hyvinvointialuekohtainen siirtymätasaus vastaa kuntien toteutuneita kustannuksia vuositasolla.
Olisikin perusteltua, että kunnat ja hyvinvointialueet tarkistaisivat vielä yhteistyössä vuoden 2022 tiedot ja niiden raportoinnin, esimerkiksi tuki- ja ateriapalvelujen siirtyneen henkilöstön ja oppilas- ja opiskeluhuollon kuraattorien ja psykologien palkkakustannukset, kuntouttavan työtoiminnan kustannukset ja kiinteistöjen vuokrakustannukset. Oikaisut tulevat kasvattamaan koko maan hyvinvointialueiden rahoituspohjaa 212 miljoonalla eurolla, ja tämä tullaan huomioimaan täydentävässä talousarviossa.
Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on myös perusteltua tarkastella eri hyvinvointialueiden ominaispiirteitä rahoituksen suhteen. Otetaan esimerkiksi Etelä-Savon hyvinvointialue, jonka erityispiirteenä muihin hyvinvointialueisiin nähden on saaristoisuus ja runsas vapaa-ajanasukkaiden määrä sekä voimakkaasti ikääntyvä väestö. Nämä tuovat Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä pelastustoimeen erityisiä haasteita, jotka tulee jatkossa rahoituksen osalta huomioida.
Etelä-Savossa on noin 46 500 vapaa-ajanasuntoa. Väestö tuplaantuu kesäkuukausina ollen noin 250 000 ihmistä. Mökkeilyyn käytetty aika on pidentynyt yli 103 vuorokauteen. Etelä-Savon hyvinvointialue käyttää ison osan saamastaan rahoituksesta ja palveluverkosta muun muassa pääkaupunkiseudun asukkaiden palveluun. Ikäperusteinen rahoitus kohtelee Etelä-Savoa ankarasti. Palvelutarpeemme ei vähene, mutta nykyisen rahoitusmallin perusteella saamme jatkossa vähemmän rahaa. Soten ja pelastustoimen rahoitus toimii oikeudenmukaisesti, mitä paremmin se noudattaa tarvevakiointia ja ottaa itäisen Suomen erityispiirteet huomioon.
Ehdotetut muutokset ovat tarkoituksenmukaisia, kannatettavia ja tarpeellisia. Nyt on tärkeää, että tämä lakiehdotus saadaan voimaan mahdollisimman pian, jotta tätä voidaan soveltaa tämän vuoden lopussa tehtävään siirtymätasausten tarkistamiseen ja huomioida vuoden 2024 rahoituspäätöksissä.
Arvoisa puhemies! Loppuun on hyvä vielä sanoa, että jokainen hyvinvointialue joutuu tarkastelemaan, miten palvelut saadaan tuotettua mahdollisimman tehokkaasti ja kustannusten nousua hilliten. Tämä vaikea mutta välttämätön työ hyvinvointialueilla vaatii myös tarkastelua, miten muilla hyvinvointialueilla toimintamalleja kehitetään. — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.